Asetus, joka sisältää Suomen Matkustussäännön
1917
Suomen senaatti on, valtiovaraintoimituskunnan esittelyssä, hyväksynyt ja vahvistanut seuraavan asetuksen.
Ylimääräisestä toimituksesta valtion asioissa tulee, jollei toisin ole määrätty, sellaisen tehtävän suorittaneen saada siitä matka- ja päivärahakorvausta tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan.
Matkat, joiden kustantamiseksi matkarahoja on virkamiehille tulo- ja menoarviossa määrätty, eivät oikeuta saamaan erityistä kustannusten korvaamista.
Erityiset määräykset ovat voimassa:
semmoisista tullipalvelijain tekemistä matkoista, jotka mainitaan voimassa olevassa tullitoimistojen ja tullivartiopaikkain virkamiesten ja palvelijain virkasivutulotaksassa;
semmoisista maanmittaustoimeen kuuluvista toimituksista, joista toimitusmiehelle on tuleva kyyti- ja päiväraha, kuitenkin niin, että maanjako-oikeuden istunnossa osallisena olemisesta määrättyyn korvaukseen nähden tätä asetusta on noudatettava;
siitä matkakulujen ja päivärahan korvauksesta, mikä on tuleva luotsitirehtöörille, hänen apulaiselleen sekä luotsilaitoksen upseereille ja siviilivirkamiehille ynnä luotsipalvelijoille heidän virka-asioissa tekemistään vesimatkoista;
siitä korvauksesta, minkä vartija saa vanginkuljetuksesta rautatiellä;
siitä palkkiosta, mikä on tuleva kruununpalvelijoille ja heidän apulaisilleen irtaimen tavaran ulosotosta ja myynnistä;
eräille postilaitoksen virkamiehille tulevasta päivärahasta ja korvauksesta asemapaikkansa ulkopuolelle matkustamisesta tai siellä oleskelemisesta;
valtionrautateiden virka- ja palvelusmiesten vapaapileteistä sekä eräille heistä annettavasta matkakulujen korvauksesta; sekä
lääkäreille oikeuslääkeopillisten ruumiinkatsastusten toimittamisesta tulevasta maksusta.
Ne muut henkilöt, joille on annettu joko tilapäiset vapaapiletit valtionrautateille tahi jetooni, oikeuttava maksuttomaan matkaan näillä rautateillä, eivät saa virka-asioissa tehdyistä matkoista laskea eri korvausta matkustajamaksusta.
Virka- ja palvelusmiehet sekä palvelijat, jotka virka-asioissa tehtävää matkaa varten käyttävät kruunun omia tai vuokraamia kuljetusneuvoja, eivät ole oikeutettuja laskemaan matkakustannuksia, vaan ainoastaan päivärahan ja korvauksen matkatavaroittensa kuljetuksesta tämän ohjesäännön 7–9, 11, 12 ja 16 §:ssä vahvistettujen perusteiden mukaan.
Jos toimitusmies ennen jonkun toimituksen alkamista jonkun toisen julkisen tehtävän takia oleskelee toimituspaikassa, älköön saako matkakulujenkorvausta matkastaan sinne. Sellaista korvausta älköön myöskään laskettako toimituspaikasta pois matkustamisesta, jos toimitusmies toimituksen päätyttyä julkisen tehtävän vuoksi jääpi mainittuun paikkaan.
Jos toimituspaikkaan tai sieltä pois matkustettaessa poiketaan syrjään tahi viivähdetään yksityisen asian tähden, on matkakulujen- ja päivärahankorvaus laskettava niinkuin olisi suoraan matkustettu.
Jos matka toimitusmiehen asuinpaikasta toimituspaikkaan on lyhempi kuin kolme kilometriä ja toimituksen suorittaa valtion puolesta sen virkamies, niin hän ei saa korvausta matkasta toimituspaikkaan ja sieltä takaisin eikä myöskään päivärahaa itse toimituksesta.
Jos virkamies toimitusmatkalla ollessaan asuu tilapäisessä asunnossa, ei hän saa korvausta matkasta toimituspaikkaan ja sieltä pois, kun toimituspaikka on kolmea kilometriä lähempänä mainittua asuntoa, vaan päivärahan hän saa tässä asetuksessa määrättyjen perusteiden mukaan.
Kruununpalvelija, joka kuvernöörin tahi muun asianomaisen viranomaisen määräyksen perusteella matkustaa sen piirin ulkopuolelle, jossa hän on virkatoimessa, saa kuitenkin piirin rajalta alkaen lukea hyväkseen matkakulujen korvausta ja päivärahaa tämän matkustussäännön mukaan.
Virkamies ei saa laskea matkakulujen korvausta semmoisen kaupungin, kauppalan tai taajaväkisen yhteiskunnan alueella kulkemisesta, jossa hänen asemapaikkansa on.
Ammattientarkastaja on oikeutettu tarkastusmatkasta sellaisten kaupunkien, kauppalain tahi taajaväkisten yhteiskuntain lähiseutuun, joissa on vahvistettu vuokra-ajurintaksa, milloin todella on ajuria käyttänyt, lukemaan hyväkseen sen taksan mukaisen korvauksen.
Matkakulujen korvausta maksetaan sen mukaan, mitä seuraaville viidelle luokalle on määrätty.
E n s i m ä i n e n l u o k k a:
- Matkustus kyydillä: kyytiraha kahdesta hevosesta.
- Matkustus höyrylaivassa: maksu yksityisestä ensimäisen luokan hytistä tai, kun ei ole hyttiä, salonkipaikasta.
- Matkustus rautatiellä: maksu yhdestä paikasta ensimäisen luokan vaunussa, jollei matkustajalla ole oikeutta erityiseen vaunuun tai vaununosastoon eikä hän sitä ole käyttänyt.
T o i n e n l u o k k a:
- Matkustus kyydillä: kyytiraha yhdestä hevosesta.
- Matkustus höyrylaivassa: maksu yhdestä ensimäisen luokan sijasta.
- Matkustus rautatiellä: maksu yhdestä toisen luokan paikasta.
K o l m a s l u o k k a:
- Matkustus kyydillä: kyytiraha yhdestä hevosesta.
- Matkustus höyrylaivassa: maksu yhdestä ensimäisen luokan sijasta.
- Matkustus rautatiellä: maksu yhdestä toisen luokan paikasta.
N e l j ä s l u o k k a:
- Matkustus kyydillä: kyytiraha yhdestä hevosesta.
- Matkustus höyrylaivassa: maksu yhdestä toisen luokan sijasta tai salonkipaikasta.
- Matkustus rautatiellä: maksu yhdestä toisen luokan paikasta.
V i i d e s l u o k k a:
- Matkustus kyydillä: kyytiraha yhdestä hevosesta.
- Matkustus höyrylaivassa: maksu helpoimmasta sijasta kannen alla tai salongissa.
- Matkustus rautatiellä: maksu yhdestä kolmannen luokan paikasta.
Päivärahain määrän vahvistaa senaatti eri päätöksellä.
E n s i m ä i s e e n l u o k k a a n luetaan:
- Senaatin puheenjohtaja ja jäsenet sekä prokuraattori.
- Ministeri-valtiosihteeri.
- Arkkipiispa, piispa.
- Yliopiston kansleri ja sijaiskansleri.
- Hovioikeuden presidentti.
- Kuvernööri.
- Suomen valtiosihteerinviraston toimituspäällikkö.
T o i s e e n l u o k k a a n luetaan:
- Keskusviraston päällikkö (ylitirehtööri, yli-intendentti, päätirehtööri, Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja sekä tilastollisen päätoimiston, rahapajan, meteorologisen keskuslaitoksen ja geologisen toimiston tirehtorit ynnä vakauskomisionin ja Pietarissa olevan Suomen passiviraston päälliköt).
- Jonkun edellä mainitun päällikön apulainen.
- Virkamies erinäisiä toimia varten ministerivaltiosihteerin luona,
- Vanhempi toimitussihteeri valtiosihteerinvirastossa.
- Esittelijäsihteeri senaatissa.
- Kamreeri senaatissa.
- Prokuraattorinapulainen senaatissa.
- Käännöstoimiston tirehtori senaatissa.
- Prokuraattorinsihteeri senaatissa.
- Protokollasihteeri senaatissa.
- Ensimäinen apukamreeri senaatissa.
- Valtioarkistonhoitaja.
- Varapresidentti hovioikeudessa.
- Hovioikeudenneuvos hovioikeudessa.
- Asessori hovioikeudessa.
- Kihlakunnantuomari.
- Maanjako-oikeuden puheenjohtaja.
- Lääninsihteeri.
- Lääninkamreeri.
- Helsingin, Turun ja Viipurin pormestari.
- Helsingin poliisimestari.
- Painoasiain ylihallituksen jäsen.
- Lääkintöhallituksen lääkintöneuvos.
- Yleisten rakennusten ylihallituksen yliarkkitehti.
- Suomen Pankin tirehtööri.
- Suomen valtiokonttorin tirehtööri.
- Tullihallituksen asessori.
- Tulli-inspehtööri.
- Yleisen revisionioikeuden asessori.
- Metsäneuvos metsähallituksessa.
- Ylimetsäreviisori metsähallituksessa.
- Yksityismetsäin ylitarkastaja metsähallituksessa.
- Asutusneuvos asutushallituksessa.
- Asessori asutushallituksessa.
- Rehtori yliopistossa.
- Professori yliopistossa.
- Kirjastonhoitaja yliopistossa.
- Neuvotteleva jäsen koulutoimen ylihallituksessa.
- Oppikoulujen ylitarkastaja koulutoimen ylihallituksessa.
- Kansakoulujen ylitarkastaja koulutoimen ylihallituksessa.
- Vanhempi tarkastaja venäjänkielen opetuksessa koulutoimen ylihallituksessa.
- Tuomiorovasti.
- Tuomiokapitulin asessori.
- Lääninrovasti.
- Kreikkalais-venäläisen hengellisen konsistorin puheenjohtaja ja jäsen.
- Valtioarkeologi.
- Maatalousneuvos maataloushallituksessa.
- Maanviljelysinsinööri maataloushallituksessa.
- Kalastusten tarkastaja.
- Maanmittaushallituksen osastonpäällikkö.
- Yli-insinööri tie- ja vesirakennusten ylihallituksessa.
- Asessori tie- ja vesirakennusten ylihallituksessa.
- Rautatiehallituksen tirehtööri.
- Valtionrautateiden piiripäällikkö.
- Teollisuushallituksen intendentti.
- Rehtori teknillisessä korkeakoulussa.
- Professori teknillisessä korkeakoulussa.
- Merenkulkuneuvos merenkulkuhallituksessa.
- Yliinsinööri merenkulkuhallituksessa.
- Merenkulun ylitarkastaja merenkulkuhallituksessa.
- Köyhäinhoidon ylitarkastaja.
- Vaivaishoidon tarkastelija.
K o l m a n t e e n l u o k k a a n luetaan:
- Keskusviraston ja tuomiokapitulin sihteeri, apulaissihteeri, kamreeri, apulaiskamreeri ja apukamreeri.
- Apulaistoimitussihteeri valtiosihteerinvirastossa.
- Nuorempi toimitussihteeri valtiosihteerinvirastossa.
- Kassööri valtiosihteerinvirastossa.
- Arkistonhoitaja valtiosihteerinvirastossa.
- Kielenkääntäjä valtiosihteerinvirastossa.
- Aktuaari valtiosihteerinvirastossa.
- Toinen apukamreeri senaatissa.
- Oikeustoimituskunnan aktuaari senaatissa.
- Apulaiskamreeri senaatissa.
- Kanslisti senaatissa.
- Prokuraattorin ylimääräinen sihteeri senaatissa.
- Virkamies pankkitilastoa varten senaatissa.
- Ylikielenkääntäjä senaatissa.
- Ylikielenkääntäjän apulainen senaatissa.
- Ensimäinen kielenkääntäjä senaatissa.
- Valtionarkiston arkistonhoitaja.
- Sihteeri hovioikeudessa.
- Kanneviskaali hovioikeudessa.
- Varakanneviskaali hovioikeudessa.
- Notari hovioikeudessa.
- Ylimääräinen viskaali hovioikeudessa.
- Vankeinhoitohallituksen vankilantarkastaja.
- Johtaja kuritushuoneessa, työ- ja lääninvankilassa.
- Apulaisjohtaja kuritushuoneessa, työ- ja lääninvankilassa.
- Lääkäri kuritushuoneessa, työ- ja lääninvankilassa.
- Kasvatuslaitoksen johtaja tai johtajatar (jul. 17 p:ltä marrask. 1890).
- Varalääninsihteeri.
- Varalääninkamreeri.
- Läänin rahastonhoitaja.
- Kruununvouti.
- Muun kaupungin paitsi Helsingin, Turun ja Viipurin pormestari.
- Muun kaupungin paitsi Helsingin poliisimestari.
- Poliisimestarin apulainen.
- Poliisimestarin lainopillinen apulainen.
- Helsingin poliisilaitoksen etsivän osaston johtaja.
- Helsingin poliisilaitoksen etsivän osaston toimiupseeri.
- Helsingin poliisilaitoksen etsivän osaston sihteeri.
- Helsingin poliisilaitoksen etsivän osaston lääkäri.
- Helsingin poliisilaitoksen etsivän osaston eläinlääkäri.
- Helsingin poliisilaitoksen antropometrisen toimiston johtaja.
- Oikeudenkäyntiapulainen Pietarissa olevassa Suomen passivirastossa.
- Kontrollööri Pietarissa olevassa Suomen passivirastossa.
- Kassööri Pietarissa olevassa Suomen passivirastossa.
- Lääkäri Pietarissa olevassa Suomen passivirastossa.
- Yliasiamies painoasiain ylihallituksessa.
- Asiamies painoasiain ylihallituksessa.
- Asessori lääkintöhallituksessa.
- Eläinlääkäri lääkintöhallituksessa.
- Piirilääkäri.
- Kätilönopettaja ja alilapsenpäästäjä Helsingin yleisen sairaalan lapsenpäästöosastossa.
- Röntgen-laitoksen johtaja.
- Kaupunginlääkäri.
- Helsingin yleisen sairaalan apulaislääkäri.
- Ylilääkäri tai tirehtori hulluinhoitolaitoksessa ja lääninsairaalassa.
- Alilääkäri hulluinhoitolaitoksessa ja lääninsairaalassa.
- Ylimääräinen lääkäri lääkintöhallituksessa.
- Rokotusainevaraston johtaja.
- Ensimäinen aktuaari tilastollisessa päätoimistossa.
- Toinen aktuaari tilastollisessa päätoimistossa.
- Vaivaishoidonneuvoja.
- Suojelukasvatuksen tarkastaja.
- Ensimäinen arkkitehti yleisten rakennusten ylihallituksessa.
- Toinen arkkitehti yleisten rakennusten ylihallituksessa.
- Kolmas arkkitehti yleisten rakennusten ylihallituksessa.
- Koneinsinööri yleisten rakennusten ylihallituksessa.
- Sihteeri Suomen Pankissa.
- Asiamies Suomen Pankissa.
- Ylikamreeri Suomen Pankissa.
- Kamreeri Suomen Pankissa.
- Ylikassööri Suomen Pankissa.
- Pankinkomisarius.
- Suomen Valtiokonttorin asiamies.
- Kanneviskaali tullihallituksessa.
- Tilastokonttorin esimies tullihallituksessa.
- Tullilaitoksen ylikontrollööri.
- Pietarin tullitoimituksen tullinhoitaja ja tulliekspeditööri.
- Suomen leimakonttorin kamreeri.
- Säästöpankkien tarkastaja.
- Säästöpankkien tarkastajanapulainen.
- Panttilainauslaitosten tarkastaja.
- Ylireviisori yleisessä revisionioikeudessa.
- Reviisori yleisessä revisionioikeudessa.
- Metsäreviisori metsähallituksessa.
- Aktuaari metsähallituksessa.
- Metsänarvostelija metsähallituksessa.
- Apukamreeri metsähallituksessa.
- Insinööri metsähallituksessa.
- Ylimetsänhoitaja.
- Metsänhoitaja, virkatalojen metsänhoitaja ja lääninmetsätarkastaja.
- Metsätieteellisen koelaitoksen professori.
- Metsänhoidonneuvoja.
- Virkatalojen tarkastaja.
- Asutushallituksen osastonpäällikkö.
- Ylimääräinen professori yliopistossa.
- Fonetiikan ja hammaslääketieteen opettaja yliopistossa.
- Kirjastonhoitajan apulainen yliopistossa.
- Apulainen yliopistossa.
- Kustos yliopistossa.
- Assistentti, avuksi käytännöllisen jumaluusopin professorille yliopistossa.
- Lehtori yliopistossa.
- Dosentti yliopistossa.
- Asiamies yliopistossa.
- Sihteeri yliopistossa.
- Kamreeri yliopistossa.
- Harjotusmestari yliopistossa.
- Voimistelulaitoksen johtaja, yliopettaja, opettaja, aliopettaja ja opettajatar yliopistossa.
- Metsänhoitaja yliopistossa.
- Metsänarvioimisen opettaja yliopistossa.
- Kanslerinsihteeri.
- Tarkastaja ja kansakouluntarkastaja koulutoimen ylihallituksessa.
- Aktuaari koulutoimen ylihallituksessa.
- Venäjänkielen opetuksen nuorempi tarkastaja koulutoimen ylihallituksessa.
- Rehtori normaalilyseossa, lyseossa tai keskikoulussa.
- Yliopettaja normaalilyseossa, lyseossa tai keskikoulussa.
- Lehtori normaalilyseossa, lyseossa tai keskikoulussa.
- Johtajatar jatko-opistossa tai tyttökoulussa.
- Lehtori jatko-opistossa tai tyttökoulussa.
- Johtaja, johtajatar kansakoulunopettaja- ja opettajatarseminaarissa.
- Lehtori kansakoulunopettaja- ja opettajatarseminaarissa.
- Kansakoulujen piiritarkastaja.
- Sokeain, kuuromykkäin tai tylsämielisten opiston johtaja tahi johtajatar.
- Kirkkoherra.
- Pappi kuuromykkäin sielunhoitoa varten.
- Kreikkalais-venäläisen hengellisen konsistorin sihteeri.
- Kreikkalais-venäläinen matkapappi (a. kirje 15 p:ltä tammik. 1862).
- Intendentti muinaistieteellisessä toimistossa.
- Konservaattori muinaistieteellisessa toimistossa.
- Maatalous- ja sähkökonsulentti, hevoshoidon, karjatalouden ja kotilatouskonsulentit maataloushallituksessa.
- Kasvitarhaviljelyksen, hevoshoidon ja kotitaloustarkastajat maataloushallituksessa.
- Maatalousopetuksen apulaistarkastaja maataloushallituksessa.
- Maatalouden tarkastaja maataloushallituksessa.
- Maatalousarkkitehti maataloushallituksessa.
- Maanviljelystaloudellisen tutkimustoimiston johtaja maataloushallituksessa.
- Maataloustilastotoimiston johtaja maataloushallituksessa.
- Maanviljelysinsinööri (17 p:ä huhtik. 1890 annetun johtos:n 19 §:n läh. määr:n muk.).
- Juustonvalmistuksen konsulentti.
- Pellavanviljelyksen neuvoja.
- Maanviljelys- ja kauppakemiallisen laboratoorin johtaja ja assistentti (20 p:nä elok. 1906 annetun aset:n 6 §:n mukaan).
- Siementarkastuslaitoksen johtaja.
- Valtion vointutkimuslaitoksen johtaja ja assistentti.
- Suomen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen jäsen ja sen osaston johtaja.
- Maanmiesopiston johtaja.
- Puutarhaopiston johtaja.
- Kalastusten tarkastajan avustaja.
- Osastonpäällikön apulainen maanmittaushallituksessa.
- Vanhempi maanmittari maanmittaushallituksessa.
- Lääninmaanmittari.
- Lääninmaanmittarin apulainen.
- Vakausten tarkastelija.
- Piiri-insinööri tie- ja vesirakennusten ylihallituksessa.
- Vanhempi insinööri tie- ja vesirakennusten ylihallituksessa.
- Hydrografisen toimiston johtaja tie- ja vesirakennusten ylihallituksessa.
- Saimaan kanavan päällikkö.
- Tirehtöörin apulainen rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Liikennetarkastaja rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Ylikontrollööri rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Tilasto- ja kilometrikonttorin esimies rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Matemaatikko rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Asiamiehenkonttorin asiamies, apulaisasiamies ja kanslisti rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Pääkassööri rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Sähkölennätintarkastaja rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Insinöörimekanikko rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Ylilääkäri rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Oppikurssien johtaja rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Sotaväenkuljetuskonttorin esimies rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Sotaväenkuljetuskonttorin apulaisesimies rautatiehalituksessa ja valtion rautateillä.
- Arkkitehti rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Ratainsinööri rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Koneinsinööri rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Sähkölennätininsinööri rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Lääkäri rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.
- Liikennetirehtööri postihallituksessa.
- Ylireviisori postihallituksessa.
- Yliekspeditööri postihallituksessa.
- Postinhoitaja.
- Postintarkastaja.
- Postisäästöpankkihallituksen kamreeri.
- Insinööri luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksessa.
- Apulaisinsinööri luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksessa.
- Merikartastonhoitaja luotsi- ja majakalaitoksen ylihallituksessa.
- Luotsauspiirin päällikkö.
- Luotsilaitoksen höyrylaivan päällikkö.
- Vuori-insinööri teollisuushallituksessa.
- Kauppaopetuksen tarkastaja teollisuushallituksessa.
- Kotiteollisuuden tarkastaja teollisuushallituksessa.
- Käsityöläiskoulujen tarkastaja teollisuushallituksessa.
- Aktuaari teollisuushallituksessa.
- Geologi geologisessa toimistossa.
- Insinööri geologisessa toimistossa.
- Ammattien tarkastaja.
- Avustava ammattien naistarkastaja.
- Lehtori teknillisessa korkeakoulussa.
- Ylimääräinen lehtori teknillisessa korkeakoulussa.
- Rehtori teknillisessä opistossa tai teollisuuskoulussa.
- Lehtori teknillisessä opistossa tai teollisuuskoulussa.
- Opettaja teknillisessä opistossa tai teollisuuskoulussa.
- Apulaismerenkuluntarkastaja.
- Merikartastolaitoksen päällikkö merenkulkuhallituksessa.
- Merikartastolaitoksen päällikön apulainen merenkulkuhallituksessa.
- Merenmittaustoimiston päällikkö merenkulkuhallituksessa.
- Insinööri merenkulkuhallituksessa.
- Laivanmittaustarkastaja merenkulkuhallituksessa.
- Tilastokonttorin johtaja merenkulkuhallituksessa.
- Merenkulun tarkastaja.
- Merikoulun johtaja.
- Suomen kauppa-asiamies Pietarissa.
- Paloviina-asiain tarkastaja.
- Viinanpolttimoiden ja väkiviinatehdasten ylikontrollööri.
- Mallasjuomain valmistuksen ylikontrollööri.
- Mallasjuomain valmistuksen ylikontrollöörin assistentti.
- Vakuutustentarkastaja.
- Höyrypannujen katsastusmies (ohjesään. mukaan 11 p:ltä huhtik. 1888).
- Hydrologi hydrografisbiologisissa merentutkimuksissa.
- Zoologi hydrografisbiologisissa merentutkimuksissa.
- Sihteeri Suomen talousseurassa.
- Kamreeri Suomen talousseurassa.
- Puhelintentarkastaja.
- Hangon rautatiesataman ja Sortanlahden satamakapteeni.
N e l j ä n t e e n l u o k k a a n luetaan kaikki muut virkamiehet paitsi ensimäiseen, toiseen ja kolmanteen luokkaan kuuluvat. Tähän luokkaan luetaan myös kunnan puolesta valittava maanjako-oikeuden jäsen.
V i i d e n t e e n l u o k k a a n luetaan kuriirit, kuritushuoneiden, vankilain ja kasvatuslaitosten vartija- ja muu palveluskunta, päällysmiehet, luotsivanhimmat ja luotsit (paitsi jos heistä on annettu eri määräyksiä), majakanvartijat, toisen ja kolmannen luokan rakennusmestarit sekä tie- ja vesirakennusten ylihallituksen insinöörinoppilaat, työnjohtajat, metsänvartijat, kunnan valitsemat jäsenet kunnallismetsälautakunnassa, lautamiehet, lukkarit, virrenlukijat, poliisikonstaapelit, kaupungin- ja poliisipalvelijat, rokottajat, postiljoonit, Suomen Pankin paperin- ja rahanlaskijat, postilaitoksen sanomalehtien lajittelijat, kanavien alipäällysmiehet sekä muut edellämainittuihin henkilöihin verrattavat virkailijat.
Se virka- ja palvelustoimi, jonka puolesta toimitus pidetään, vaan ei muu virka-aste, valtuuskirja tai arvo, määrää sen luokan, jonka mukaan korvausta saadaan.
Se, joka on määrätty hoitamaan toisen virkaa tai tointa tai pitämään ylimääräisen toimituksen, joka muuten on toisen suoritettava hänen virkansa tahi toimensa vuoksi, saa, jollei toisin määrätä, korvauksen sen luokan mukaan, johon hoidettava virka tai toimi kuuluu.
Jos ylimääräinen toimitus on toisen laatuinen, tulee toimitusmiehen, jollei erikseen toisin määrätä, saada korvaus sen luokan mukaan, johon hänen virkansa tai toimensa kuuluu, tahi, jos hän ei ole virassa tai toimessa, sen luokan mukaan, jonka arvoisena häntä lähimmin olisi pidettävä.
Epätietoisissa tapauksissa, jos nousee kysymys siitä, mihin luokkaan toimitusmies on luettava, on sen viranomaisen, jonka tulee tutkia esitetty lasku, ratkaistava asia, ja on siitä heti ilmoitettava senaatin valtiovaraintoimituskuntaan.
Ylimääräiseen toimitukseen älköön määrättäkö ketään, jolla on korkeampi virkatoimi kuin mitä asian tärkeys vaatii.
Jos virkamatka suoritetaan loppuun samana päivänä kuin se on alotettu tai sen jälkeisenä päivänä, niin vahvistetut päivärahat maksetaan, edellisessä tapauksessa 25 prosenttia vähennettyinä ja jälkimäisessä tapauksessa, jos matka toimituksineen ei ole vienyt enempää kuin 24 tuntia, sen määräisinä kuin mikä vastaa puolentoista päivän päivärahaa.
Matkakustannusten korvaus maksetaan sen tahi niiden eri matkustustapain mukaan, kyydillä, höyrylaivassa, raitio- tai rautatiellä, joita todella on käytetty; kuitenkaan ei saa korvaukseksi laskea suurempaa määrää kuin olisi mennyt, jos toimitusmies olisi käyttänyt sitä tietä ja sitä matkustustapaa, mikä olisi ollut soveliain sekä matkan päämäärään että vähimpäin yhteenlaskettujen matkakustannusten ja päivärahain aikaansaamiseen nähden; ja on jokaisen tästä tehdyn poikkeuksen syy matkalaskussa mainittava.
Jos höyrylaivamatkaa varten olisi voitu käyttää meno- ja paluu- tai muuta alennuspilettiä kulujen alentamiseksi ja se olisi voitu edeltäpäin laskea, älköön matkakulujen korvaukseksi annettako suurempaa määrää, kuin sellaisesta piletistä olisi mennyt.
Jos toimitusmiehellä on useampia toimituksia pidettävänä, ovat niistä aiheutuvat matkat mikäli mahdollista niin järjestettävät, että saavutetaan mahdollisimman suuri matkakulujen ja päivärahan säästö.
Jos matka suoritetaan junassa, jossa ei ole sen luokan vaunua, jonka mukaan matkustajan 7 §:n perusteella tulee saada korvausta, ja tämä luokka on ylempi kuin ylin junassa mukana oleva, niin korvausta lasketaan vain se määrä, mikä vastaa ylimmän junassa olevan vaunun paikasta menevää maksua.
Kun rautatiematkaa suorastaan jatketaan sellaisella radalla, jossa kulkee ainoastaan alemman luokan matkustajavaunuja kuin missä matka 7 ja 8 §:n mukaan on alotettu, lasketaan korvausta koko rautatiematkalta alemmasta luokasta sekä siihen lisäksi siltä radalta lisäpiletti, missä tuo ylempi vaunuluokka on ollut junassa mukana.
Jos rautatiematkaan kuluu vähintään neljä tuntia illan kello 10 ja aamun kello 7 välisenä aikana ja jos matkustaja vielä on sinä aikana käyttänyt makuuvaunupaikkaa, saa hän laskea hyväkseen sen maksun, mikä siitä paikasta on mennyt, ei kuitenkaan suurempaa määrää kuin siitä vaunuluokasta, josta korvaus maksetaan.
Kun junassa on lunastettava erityinen paikkapiletti, saa siitäkin laskea korvauksen.
Sen korvauksen määrän, joka matkustajalle tulee matkatavaransa kuljetuksesta rautatielle, höyrylaivaan tai veneeseen tai sieltä pois tai muuttaessaan toiseen kuljetusneuvoon kuin mitä hän matkalle lähtiessään käytti, vahvistaa senaatti eri päätöksellä.
Pelkästä rautatiematkasta lasketaan sellaista korvausta, paitsi matkan alusta ja lopusta, ainoastaan kun matka keskeytetään yönvieton vuoksi tai muusta pätevästä syystä.
Vastamainittua korvausta älköön kuitenkaan laskettako milloin kantajalle mennyt maksu 19 §:n mukaan pannaan valtion vastattavaksi.
Yllämainittuun korvaukseen sisältyy myöskin korvaus siitä, mitä matkustaja on suorittanut matkatavaran kuitista ja ylipainosta rautatiellä tai höyrylaivassa.
Tämän matkustussäännön kolmeen ensimäiseen luokkaan kuuluva virkamies saakoon, kun matkan jatkamiseen välttämättömästi tarvitaan ajoneuvot, voimassa olevan taksan mukaan korvauksen niiden ajoneuvojen kuljetuksesta rautatiellä tai höyrylaivassa, joita hän todella on käyttänyt, ja on maksetun rahdin määrä kuitilla todistettava.
Jos matkustajan on täytynyt kärsiä eri kustannukset kalujen, koneiden tai muun semmoisen kuljetuksesta, jota hänen on ollut pakko toimituksen suorittamista varten kuljettaa mukanaan, tulee hänen, jos hän matkustaa rautatiellä tai höyrylaivassa, saada korvaus myöskin siitä rahdista, minkä näyttää noista esineistä maksaneensa, tahi, jos hän on matkustanut kyydillä, hevosen vuokrasta, jos eri hevosta on mainittujen kalujen kuljetukseen todistettavasti käytetty.
Veneen vuokra sekä silta- ja lauttarahat lasketaan voimassa olevain taksain mukaan.
Matkustuksesta semmoisessa seudussa, missä ei mitään 12 §:ssä mainituista kuljetusneuvoista ole saatavana, vaan matka on tehtävä veneellä, ratsuhevosella tahi muulla tavoin, tulee matkustajan, jollei ole toisin määrätty, 6 §:n määräyksiä noudattaen, saada matkakorvausta voimassa olevan taksan mukaan, taikka, jos semmoista ei ole, laskea korvausta kyydistä kuljetun tien pituudelta sen mukaan kuin kullekin luokalle on säädetty. Jos matkustajan sellaisella matkalla on täytynyt kärsiä suuremmat kustannukset kuin nyt on sanottu, niin hän, paitsi 6 §:ssä mainituissa tapauksissa, saakoon korvauksen siitä, mitä todistaa kohtuuden mukaan maksaneensa.
Niinikään saakoon matkustaja kohtuullisen hyvityksen siitä, mitä hän todistaa maksaneensa tienoppaille ja kantajille, joihin turvautuminen on ollut välttämätön matkan tarkotuksen saavuttamiseksi ja jotka eivät samalta ajalta saa valtion varoista maksettavaa eri palkkausta tai päivärahaa.
Älköön missään tapauksessa valtion maksettavaksi pantako eri korvausta asianomaisesti vahvistetun taksan mukaan menevästä ajurinvuokrasta, joka on maksettu kulkemisesta kaupungin, kauppalan tahi taajaväkisen yhteiskunnan järjestetyllä alueella.
Päivärahaa maksetaan jokaisesta kello kahdestatoista yöllä lasketusta vuorokaudesta, joka kokonaan tai osittain on käytetty matkaan tai toimitukseen tahi kumpaankin, erottamatta matka- ja toimituspäiviä, kuitenkin noudattaen 11 ja 21 §:n säännöksiä.
Tästä huolimatta on viinankeittämöiden ja väkiviinatehdasten ylikontrollööreille tarkastusmatkoista matkakorvauksen lisäksi tuleva päiväraha perustettava siihen työtuntien lukumäärään, mikä eri toimituksiin, päiväkirjain mukaan, yhteensä on kulunut, siten että päiväraha toimituksesta lasketaan (senaatin päätöksen mukaisesti toukokuun 23 päivältä 1889) niin monelta päivältä kuin, työajan ollen kuusi tuntia päivässä, olisi tarvittu, ja yhden tunnin tai sitä enemmän ylijäämästä lasketaan vielä yhden päivän päiväraha.
Jos on matkustettu muulla kuljetusneuvolla kuin hevosella, veneellä tahi jalkaisin, älköön päivärahaa missään tapauksessa laskettako yli sen ajan, mikä toimitukseen on kulunut, useammalta vuorokaudelta kuin olisi ollut tarpeen, jos olisi kuljettu kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
Älköön myöskään virkamatkasta, joka on tehty hevoskyydillä, veneellä tahi jalkaisin, missään tapauksessa päivärahaa yli sen ajan, mikä toimitukseen on kulunut, laskettako useammalta vuorokaudelta kuin mitä olisi tarvittu:
hevosella kuljettaessa 48 kilometriä vuorokaudessa Lapin kihlakunnassa ja Kuolajärven pitäjässä Kemin kihlakuntaa;
hevoskyydillä kuljettaessa 60 kilometriä vuorokaudessa muissa osissa maata;
veneessä tahi jalkaisin kuljettaessa 32 kilometriä vuorokaudessa koko maassa.
Näissä tapauksissa lasketaan matkapäiväin lukumäärä toimituspaikkaan ja sieltä takaisin yhteensä lasketun tien pituuden mukaan. Jos matkustetaan osaksi hevosella ja osaksi jalkaisin tahi veneellä, katsotaan seitsemän ja puolen kilometrin hevoskyydin, mutta edellämainituissa pohjoisissa osissa maata, kuuden kilometrin hevoskyydin sekä neljän kilometrin kävelyn tai veneellä kulkemisen vastaavan toisiaan.
Kun teiden laadun vuoksi ei ole mahdollista käyttämällä tarjona olevia kuljetusneuvoja yhtenä kahdeksantuntisena päivänmatkana tehdä yllä määrättyä lyhintä matkaa, saadaan, jos tämä seikka mainitaan matkalaskussa ja todistetaan asianomaisen virkamiehen tai kahden jäävittömän henkilön todistuksella, laskea täysi päiväraha jokaisesta matkaan käytetystä vuorokaudesta paitsi 11 §:ssä edellytetyissä tapauksissa.
Jos matkalla sattuu viivähdystä luonnonesteen tai muun syyn vuoksi, maksettakoon, jos esteen laatu ilmoitetaan ja havaitaan päteväksi, päivärahaa myös siltä ajalta, minkä viivähdys kesti. Sellaisena esteenä, mitä matkaan tulee, ei missään tapauksessa pidetä sattuvaa sunnuntai- tai juhlapäivää, jolloin kumminkin, mikäli mahdollista, toimituksia tulee karttaa.
Jos suoritetaan ylimääräisiä toimituksia useammassa paikkakunnassa samalla matkalla, lasketaan korvausta toimituspaikkojen välisestä matkasta sekä matkasta ensimäiseen toimituspaikkaan ja viimeisestä toimituspaikasta takaisin ynnä päivärahaa tässä säännössä määrättyjen perusteiden mukaan.
Virkamiehille, jotka saavat kantaa toimituksistaan päivärahaa niiltä henkilöiltä, jotka heidän apuaan ovat pyytäneet, lasketaan päivärahaa valtion varoista ainoastaan niistä päivistä, mitä nämä virkamiehet ovat yksinomaan käyttäneet matkustamiseen, ja sentähden on toimitusmiehelle tulevien päivärahojen kokonaissummasta vähennettävä päivärahat suoritetuista toimituksista, niin että ainoastaan ylijäämä tulee valtion rasitukseksi.
Sellaisesta matkasta annettavan laskun mukaan tulee liittää toimitusta pyytäneen henkilön todistus siitä päivärahamäärästä, minkä hän on toimitusmiehelle maksanut.
Kun samalla matkalla pidetään useampia senlaatuisia toimituksia, että kustannukset kustakin toimituksesta, ne kun riippuvat erinäisten rahastojen, kuntien tai yksityisten henkilöiden suoritettavasta korvauksesta, tarvitsee ilmoittaa, on matkakustannus- ja päivärahankorvaus näistä toimituksista jaettava suhteellisesti siihen kustannusmäärään nähden, mikä kustakin niistä erikseen olisi pitänyt laskea, ellei toimituksia olisi voitu samalla matkalla suorittaa.
Laskun matkakustannusten ja päivärahan korvauksesta tulee sisältää sekä ilmoitus matkan tarkoituksesta ja tieto siitä, onko toimitus tapahtunut voimassa olevan ohjesäännön perusteella vai eri määräyksen mukaan, joka viimeksimainittu on liitettävä laskuun, että myöskin ilmoitus matkustustavasta ja niistä päivistä, jolloin toimitus samoinkuin matkat ovat suoritetut, ja on samalla otettava huomioon että laskuun kunkin päivän kohdalle erikseen merkitään suoritetut matkat ja toimitukset.
Ennenkun senaatin alaisen viraston päällikkö saa lähteä virkamatkalle, tulee se ja matkan tarkoitus myöskin siinä tapauksessa, että matka voimassa olevien ohjesääntöjen mukaan voidaan suorittaa ilman eri lupaa, ilmoittaa kirjeellisesti senaatin asianomaiseen toimituskuntaan.
Lasku matkakustannuksen korvauksesta ja päivärahasta on annettava asianomaiselle viranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa siitä lukien kun matkustus tai toimitus loppuun suoritettiin, uhalla että, jollei tätä täytetä, menetettäköön oikeus valtiolta tulevaan korvaukseen.
Jos jo annetuissa ohjesäännöissä tai erityisissä määräyksissä viitataan vanhemman matkustussäännön määrättyyn luokkaan, on matkustuskorvaus laskettava tämän matkustussäännön vastaavan luokan mukaan.
Tätä matkustussääntöä sovellutetaan niin niihin matkoihin, jotka ovat yksityisten henkilöiden ja kuntien kustannettavat, kuin niihinkin, jotka tehdään Suomen valtion laskuun ja sen viranomaisen määräyksestä.
Senaatin valtiovaraintoimituskunnan tehtäväksi jää huolehtiminen tämän asetuksen täytäntöönpanosta.
Tämä asetus, jolla kumotaan 16 p:nä helmikuuta 1891 annettu matkustussääntö siihen tehtyine muutoksineen, astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1918.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 20 päivänä joulukuuta 1917.
Katso myös[muokkaa]
- Tämän asetuksen kumosi asetus sisältävä matkustussäännön (38/1928).