Asetus sisältävä matkustussäännön
Suomen asetuskokoelma 38/1928.
Valtiovarainministerin esittelystä säädetään täten:
Matkoista ja toimituksista valtion asioissa suoritetaan korvausta matkakuluista ja päivärahaa tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan.
Viran tai toimen haltijalla, jolle tulo- ja menoarviossa on osoitettu erityinen kertakaikkinen korvaus virkaan tai toimeen kuuluvista matkoista, ei ole oikeutta saada muuta korvausta sellaisista matkoista.
Erityiset määräykset ovat voimassa:
semmoisista tullilaitoksen viran tai toimen haltijain tekemistä matkoista, jotka mainitaan tulliviranomaisten virkasivutulotaksassa;
maanmittausinsinöörien matkoista maanmittaustoimituksiin, maanmittaushallituksen kartastotöissä suoritettavista matkoista sekä niistä toimituksista, jotka mainitaan maanmittauslaitoksesta 15 päivänä kesäkuuta 1918 annetun asetuksen 62 ja 74 §:ssä;
siitä matkakulujen korvauksesta ja päivärahasta, mikä on tuleva luotsihenkilökuntaan kuuluvalle viran tai toimen haltijalle luotsausvelvollisuutta suorittaessaan;
siitä matkakulujen korvauksesta ja päivärahasta, jota erinäisissä tapauksissa suoritetaan puolustuslaitokseen kuuluville henkilöille;
kihlakunnantuomareille käräjämatkoista tulevista korvauksista;
eräille metsähallinnon viran tai toimen haltijoille tulevasta matkakulujen korvauksesta ja päivärahasta;
poliisiviranomaisille tulevasta matkakorvauksesta omassa piirissä poliisitehtävissä suoritetuista matkoista;
siitä palkkiosta, mikä viranomaisille on tuleva ulosotosta ja irtaimen omaisuuden myynnistä;
tie- ja vesirakennushallinnon ylimääräiselle henkilökunnalle tulevasta matkakulujen korvauksesta ja päivärahasta;
eräille postilaitoksen viran tai toimen haltijoille tulevasta päivärahasta ja matkakulujen korvauksesta;
valtionrautateiden viran tai toimen haltijain vapaalipuista sekä eräille heistä annettavasta matkakulujen korvauksesta;
lääkäreille oikeuslääkeopillisten ruumiinkatsastusten toimittamisesta tulevasta maksusta;
siitä matka- ja muuttokustannusten korvaamisesta, joka on tuleva ulkoasiain hallinnon alalla palveleville viran- ja pysyväisen toimen haltijoille.
Valtioneuvosto voi tarpeen vaatiessa antaa erikoismääräyksiä erityisiä viran tai toimen haltijoita varten.
Ne henkilöt, joille on annettu valtionrautateillä joko tilapäiset vapaaliput tai jetonki, eivät saa virka-asioissa rautateillä tehdyistä matkoista eri korvausta vapaalippua tai jetonkin vastaavasta matkustajamaksusta.
Viran tai toimen haltijat, jotka virka-asioissa tehtävää matkaa varten maksuttomasti käyttävät valtion omia tai vuokraamia kuljetusneuvoja, eivät ole oikeutettuja saamaan sanotulta matkalta matkakulujen korvausta, vaan ainoastaan päivärahan.
Jos toimitusmies oleskelee toisen julkisen tehtävän takia toimituspaikassa, älköön saako matkakulujen korvausta matkastaan sinne. Sellaista korvausta älköön myöskään perittäkö toimituspaikasta matkustamisesta, jos toimitusmies toimituksen päätyttyä julkisen tehtävän vuoksi jää mainittuun paikkaan.
Jos toimituspaikkaan tai sieltä matkustettaessa poiketaan syrjään tai viivähdetään yksityisen asian tähden, on matkakulujen korvaus ja päiväraha laskettava niinkuin olisi suoraan matkustettu.
Jos matka valtion viran tai toimen haltijan asuin- tai virantoimituspaikasta toimituspaikkaan on lyhempi kuin viisi kilometriä, ei toimituksesta suoriteta päivärahaa eikä, jos matka on yhtä kilometriä lyhempi, matkakulujenkaan korvausta.
Jos viran tai toimen haltija toimitusmatkalla ollessaan asuu tilapäisessä asunnossa, ei hän saa korvausta matkasta toimituspaikkaan ja sieltä takaisin, jos toimituspaikka on yhtä kilometriä lähempänä mainittua asuntoa.
Viran tai toimen haltija ei ole oikeutettu perimään matkakulujen korvausta semmoisen kaupungin, kauppalan tai taajaväkisen yhdyskunnan alueella kulkemisesta, jossa hänen asemapaikkansa on.
Matkakulujen korvausta maksetaan seuraavien perusteiden mukaan:
E n s i m ä i n e n l u o k k a:
Matkustus kyydillä: asetuksenmukainen kyytiraha hevosesta tai automobiilistä.
Matkustus vuorokulkuisella automobiilillä: maksu yhdestä paikasta vahvistetun taksan mukaan.
Matkustus muulla automobiilillä: 4 markkaa kilometriltä.
Matkustus laivassa: maksu yksityisestä ensimäisen luokan hytistä tai, kun ei ole hyttiä, salonkipaikasta.
Matkustus rautatiellä: maksu ensimäisen luokan paikasta, jollei matkustajalla ole oikeutta erityiseen vaunuun tai vaunuosastoon.
Matkustus raitiotiellä: maksu yhdestä paikasta.
T o i n e n l u o k k a:
Matkustus kyydillä: asetuksenmukainen kyytiraha hevosesta tai automobiilistä.
Matkustus vuorokulkuisella automobiilillä: maksu yhdestä paikasta vahvistetun taksan mukaan.
Matkustus laivassa: maksu ensimäisen luokan paikasta.
Matkustus rautatiellä: maksu toisen luokan paikasta.
Matkustus raitiotiellä: maksu yhdestä paikasta.
K o l m a s l u o k k a:
Matkustus kyydillä: asetuksenmukainen kyytiraha hevosesta tai automobiilistä.
Matkustus vuorokulkuisella automobiilillä: maksu yhdestä paikasta vahvistetun taksan mukaan.
Matkustus laivassa: maksu toisen luokan tai salonkipaikasta.
Matkustus rautatiellä: maksu kolmannen luokan paikasta.
Matkustus raitiotiellä: maksu yhdestä paikasta.
Päivärahain määrän vahvistaa valtioneuvosto.
E n s i m ä i s e e n l u o k k a a n luetaan: viran tai toimen haltijat, jotka kuuluvat valtion viroista ja toimista suoritettavan palkkauksen perusteista 29 p:nä joulukuuta 1923 annetun lain määräämiin I–III palkkausluokkiin.
T o i s e e n l u o k k a a n luetaan: viran tai toimen haltijat, jotka kuuluvat palkkauslain IV–XIV palkkausluokkiin.
K o l m a n t e e n l u o k k a a n luetaan: viran tai toimen haltijat, jotka kuuluvat palkkauslain XV–XXX palkkausluokkiin. Tähän luokkaan luetaan myös kunnan puolesta valittava maanjako-oikeuden jäsen.
Viran tai toimen haltijasta, joka nauttii palkkausta sopimuksen perusteella, on voimassa mitä tehty sopimus edellyttää.
Sellainen toimenhaltija, joka ei nauti peruspalkkaa, mutta jota palkkaukseen nähden ei ole sopimusluontoiseksi katsottava, luetaan samaan luokkaan kuin se palkkausluokkaan kuuluva viran tai toimen haltija, jonka peruspalkkaa hänen nauttimansa palkkaedut lähinnä vastaavat.
Viran tai toimen haltija, joka virkaan tai toimeen kuuluvien erityisten palkkaetujen johdosta on sijoitettu alempaan palkkausluokkaan kuin mihin hän muuten olisi kuuluva tai ei ensinkään saa valtiolta palkkausta, luetaan viran tai toimen laatua vastaavaan matkustusluokkaan.
Viran tai toimen haltija, jolta vaaditaan yliopiston tai korkeakoulun oppiarvo tai virkatutkinto ja jollaisen viran tai toimen haltijalle tämän asetuksen voimaan tullessa kuuluu oikeus saada laivalla ja rautateillä tekemistään matkoista matkakulujen korvausta korkeamman luokan mukaan kuin hänelle tämän pykälän mukaan tulisi, niin myös valtion palveluksessa oleva vakinainen rakennus- ja ratamestari, on oikeutettu saamaan sanotuista matkoista matkakulujen korvausta toisen matkustusluokan mukaan riippumatta siitä että päivärahat hänelle maksettaisiinkin kolmannen matkustusluokan mukaan.
Matkakulujen korvausta ja päivärahaa suoritetaan sen viran tai toimen mukaan, jonka puolesta toimitus pidetään.
Joka on määrätty hoitamaan toisen virkaa tai tointa tai pitämään toimituksen, joka muuten on toisen suoritettava, saa, jollei toisin määrätä, korvauksen ja päivärahan sen luokan mukaan, johon hoidettava virka tai toimi kuuluu.
Joka suorittaa määrättyyn virkaan tai toimeen kuulumattoman toimituksen saa korvausta ja päivärahaa sen luokan mukaan, johon hänen virkansa tai toimensa kuuluu, tai, jos hän ei ole virassa tai toimessa, sen luokan mukaan, johon hänen lähinnä on katsottava kuuluvan.
Jos ilmenee epäilyksiä siitä, mihin luokkaan toimitusmies on luettava, on asia sen viranomaisen ratkaistava, jonka tulee tutkia esitetty lasku; ollen hänen kuitenkin tästä heti ilmoitettava valtiovarainministeriölle.
Kuutta tuntia lyhyemmän ajan kestäneestä virkamatkasta ei makseta päivärahaa, vaan ainoastaan matkakulujen korvaus.
Jos virkamatka suoritetaan loppuun samana päivänä kuin se on alotettu eikä siihen ole kulunut enempää kuin 12 tuntia, tai jos se suoritetaan loppuun seuraavana päivänä eikä siihen ole kulunut enempää kuin 24 tuntia, vähennetään päivärahat 25 %:lla.
Matkakustannusten korvaus maksetaan sen tai niiden matkustustapain, taikka laivalla tai rautatiellä matkustettaessa, sen luokan mukaan, jota todella on käytetty; kuitenkaan ei saa korvausta periä enempää kuin mitä olisi mennyt, jos toimitusmies olisi käyttänyt sitä tietä ja matkustustapaa, mikä, matkakustannukset ja päivärahat huomioon ottaen, olisi ollut halvin. Milloin erityinen virkatehtävä tai muu pakottava syy vaatii käyttämään kalliimpaa matkustustapaa, on syy tähän matkalaskussa selvitettävä.
Jos matkaa varten olisi voitu käyttää meno- ja paluu- tai muuta alennuslippua ja se olisi voitu edeltäpäin tietää, älköön matkakuluja korvattako suuremmassa määrin kuin sellaisesta lipusta olisi mennyt.
Milloin toimitusmiehellä on useampia toimituksia pidettävänä, ovat ne ja niistä aiheutuvat matkat niin järjestettävät, että saavutetaan mahdollisimman suuri matkakulujen ja päivärahan säästö.
Jos rautatiematkalla on käytetty makuuvaunupaikkaa vähintään neljä tuntia illan kello 10 ja aamun kello 7 välisenä aikana, korvataan se maksu, mikä makuuvaunupaikasta on mennyt, ei kuitenkaan enempää kuin yhden makuuvaunupaikan hinta siinä vaunuluokassa, jonka mukaan matkakulujen korvausta maksetaan.
Kun junassa on lunastettava erityinen paikkalippu, suoritetaan siitäkin korvaus.
Kun matkaa varten välttämättömästi tarvittavat ajoneuvot ovat mukana kuljetettavat, saadaan sellaisten ajoneuvojen kuljetuksesta rautatiellä tai laivassa kohtuullinen korvaus, ollen maksetun rahdin määrä tällöin kuitilla todistettava.
Jos viran tai toimen haltijan on täytynyt suorittaa eri maksuja työvälineiden tai muun semmoisen kuljetuksesta, jota hänen on ollut pakko toimitusta varten viedä mukanaan, saa hän korvauksen niistä suorittamastaan rahdista.
Matkustuksesta semmoisessa seudussa, missä ei mitään 7 §:ssä mainituista kuljetusneuvoista ole käytettävänä, vaan matka on tehtävä veneellä, ratsuhevosella, porolla tahi muulla tavoin, tulee matkustajan, ellei ole toisin määrätty, saada matkakorvausta voimassa olevan taksan taikka, jos semmoista ei ole, hevoskyydin mukaan. Jos matkustajalle on sellaisella matkalla todistettavasti aiheutunut edellä sanottua huomattavasti suuremmat kustannukset, saakoon hän korvauksen siitä kohtuuden mukaan.
Niinikään saakoon matkustaja kohtuullisen hyvityksen siitä, mitä hän todistaa maksaneensa tienoppaille ja kantajille, joihin turvautuminen on ollut välttämätön matkan tarkoituksen saavuttamiseksi ja jotka eivät samalta ajalta saa valtion varoista maksettavaa eri palkkausta tai päivärahaa.
Jos matkustajan on täytynyt tehdä eri matka saadakseen yösijaa, saa hän tästä matkakulujen korvausta, kuitenkin korkeintaan 50 % yksinkertaisesta päivärahasta.
Valtion maksettavaksi älköön pantako korvausta asianomaisesti vahvistetun taksan mukaan menevästä vuokra-ajurin tai -automobiilin käyttämisestä kaupungin, kauppalan tai taajaväkisen yhdyskunnan järjestetyllä alueella.
Ammattientarkastaja on oikeutettu tarkastusmatkasta sellaisten kaupunkien, kauppalain tahi taajaväkisten yhdyskuntain lähiseutuun, joissa on vahvistettu vuokra-ajurin tai -automobiilin taksa, milloin todella on ajuria tai autoa käyttänyt, lukemaan hyväkseen taksan mukaisen korvauksen.
Päivärahaa maksetaan jokaisesta kello kahdestatoista yöllä lasketusta vuorokaudesta, joka kokonaan tai osittain on käytetty matkaan tai toimitukseen tahi kumpaankin, kuitenkin noudattaen 10 ja 17 §:n säännöksiä.
Jos on matkustettu muulla tavoin kuin hevosella, veneellä tai jalkaisin, älköön päivärahaa laskettako useammalta vuorokaudelta kuin matkaan olisi mennyt jos olisi kuljettu kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
Älköön myöskään matkasta, joka on tehty hevoskyydillä, moottoriajoneuvolla, veneellä tahi jalkaisin, laskettako päivärahaa useammalta vuorokaudelta kuin olisi tarvittu:
hevosella kuljettaessa 48 kilometriä vuorokaudessa Lapin kihlakunnassa ja Kuolajärven pitäjässä Kemin kihlakuntaa;
hevoskyydillä kuljettaessa 60 kilometriä vuorokaudessa muissa osissa maata;
veneellä tahi jalkaisin kuljettaessa 32 kilometriä vuorokaudessa koko maassa;
moottoriajoneuvolla 200 kilometriä vuorkaudessa koko maassa.
Jos matkustetaan osaksi hevosella ja osaksi jalkaisin tai veneellä, katsotaan seitsemän ja puolen kilometrin hevoskyydin, mutta edellämainituissa pohjoisissa osissa maata, kuuden kilometrin hevoskyydin sekä neljän kilometrin kävelyn tai veneellä kulkemisen vastaavan toisiaan.
Kun teiden laadun vuoksi ei ole mahdollista tarjona olevia kuljetusneuvoja käyttämällä yhtenä kahdeksantuntisena päivän matkana tehdä yllä määrättyä lyhintä matkaa, saadaan, jos tämä todistetaan kahden luotettavan henkilön todistuksella, laskea täysi päiväraha jokaisesta matkaan käytetystä vuorokaudesta, kuitenkin huomioon ottaen mitä 10 §:ssä on sanottu.
Jos matkalla sattuu viivähdystä luonnonesteen, tapaturman tai sairastumisen vuoksi, maksettakoon, jos esteen laatu havaitaan päteväksi, päivärahaa myös siltä ajalta, minkä viivähdys kesti, ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin 14 päivältä.
Viran tai toimen haltijoille, jotka saavat kantaa toimituksistaan päivärahaa niiltä, jotka heidän apuaan ovat pyytäneet, suoritetaan päivärahaa valtion varoista ainoastaan niistä päivistä, mitkä he ovat käyttäneet yksinomaan matkustamiseen.
Sellaisesta matkasta annettavaan laskuun tulee liittää toimitusta pyytäneen todistus siitä päivärahamäärästä, minkä hän on toimitusmiehelle maksanut.
Kun samalla matkalla pidetään useampia sellaisia toimituksia, joiden kustannukset jakautuvat erinäisten laitosten, rahastojen, kuntien tai yksityisten suoritettaviksi, on matkakulujen korvaus ja päiväraha jaettava niiden kesken suhteellisesti siihen kustannusmäärään nähden, mikä kustakin niistä olisi erikseen pitänyt periä, ellei toimituksia olisi voitu samalla matkalla suorittaa.
Laskun matkakulujen korvauksesta ja päivärahasta tulee sisältää ilmoitus matkan tarkoituksesta sekä tieto siitä, onko toimitus tapahtunut voimassa olevan ohjesäännön perusteella vai eri määräyksen mukaan, joka viimeksimainittu on liitettävä laskuun, samoin myöskin ilmoitus matkustustavasta sekä niistä päivistä ja tarpeen vaatiessa tunneista, jolloin toimitus ja matkat ovat suoritetut; vielä on laskuun kunkin päivän kohdalle erikseen merkittävä suoritetut matkat ja toimitukset.
Lasku matkakulujen korvauksesta ja päivärahasta on, ellei laillista estettä ole, annettava asianomaiselle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa siitä lukien kun matkustus tai toimitus loppuun suoritettiin, uhalla että menetetään oikeus valtiolta tulevaan korvaukseen. Jos toimitusmies on saanut valtiolta etumaksun matkakulujen korvaamiseksi, on lasku annettava asianomaisen viranomaisen ehkä määräämän lyhyemmänkin ajan kuluessa.
Hakemuksesta ja kun erityistä syytä siihen on, voi asianomainen ministeriö myöntää korvauksen maksettavaksi siitä huolimatta että laskua ei ole edellisessä momentissa säädetyssä ajassa asianomaiselle viranomaiselle jätetty.
Joka antaa väärän matkalaskun tarkoituksella siten saada suuremman korvauksen kuin mihin hänellä tämän matkustussäännön mukaan on oikeutta, rangaistakoon kuten rikoslaissa säädetään.
Jos jo annetuissa ohjesäännöissä tai erityisissä määräyksissä viitataan vanhemman matkustussäännön määrättyyn luokkaan, on matkakorvaus laskettava tämän matkustussäännön mukaan, kuitenkin siten että ne erikoismääräykset, jotka erityisiä hallinnonhaaroja varten on annettu, edelleenkin ovat noudatettavina.
Tätä matkustussääntöä sovelletaan myöskin niihin valtion viran ja toimen haltijain tekemiin matkoihin, jotka ovat yksityisten henkilöiden ja kuntien kustannettavat.
Valtiovarainministeriö antaa tarpeen vaatiessa tarkempia ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanosta.
Tätä asetusta, jolla kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1917 annettu matkustussääntö siihen tehtyine muutoksineen, on sovellettava 1 päivästä helmikuuta 1928 lukien.
- Helsingissä, 27 päivänä tammikuuta 1928.