Asetus eräitä väliaikaisia poikkeuksia sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin sisältävän lain soveltamisesta (joulukuu 1941)
Suomen asetuskokoelma 917/1941.
Oikeusministerin esittelystä säädetään eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin 30 päivänä joulukuuta 1941 annetun lain 18 §:n nojalla:
Milloin sotaylioikeuteen eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin 30 päivänä joulukuuta 1941 annetun lain 2 §:n nojalla on väliaikaisesti perustettu useampia osastoja, kokoontuu sotaylioikeus sekä täysistuntoon että osastoittain.
Kuhunkin osastoon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä.
Kun sotaylioikeus toimii osastoittain, on sen puheenjohtaja puheenjohtajana täysistunnossa ja ensimmäisessä osastossa. Sotaylioikeuden puheenjohtaja määrää väliaikaisten osastojen puheenjohtajat ja jakaa sotaylioikeuden jäsenet virantoimitukseen eri osastoihin.
Sotaylioikeuden on täysistunnossa käsiteltävä virkanimitys-, virkavapaus- ja viransijaisuusasiat sekä muutkin sotaylioikeudelle kuuluvat oikeushallintoasiat.
Lähempiä määräyksiä sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain soveltamisesta sisältävän, 30 päivänä huhtikuuta 1920 annetun asetuksen 1 luvussa mainittujen tehtävien lisäksi sotaylioikeuden puheenjohtajan tulee valvoa sotaylioikeuden lainkäytön yhdenmukaisuutta. Sitä varten hän voi, havaitessaan jonkin ratkaisun poikkeavan aikaisemmin noudatetusta laintulkinnasta tai oikeusperiaatteesta, tehdä asianomaiselle osastolle huomautuksen tai, milloin päätös vielä on julistamatta tai antamatta, määrätä asian täysistunnossa ratkaistavaksi.
Luotettavana selvityksenä syytetyn henkilöllisyydestä on alisotatuomioistuimissa pidettävä viranomaisen antamaan asiakirjaan merkittyjä tai muutoin varmoja tietoja syytetyn täydellisestä nimestä, ammatista tai arvosta ja syntymäajasta. Jollei selvitystä syytetyn syntymä- ja kotipaikasta sekä hänen vanhemmistaan ole, on oikeuden pöytäkirjaan näistä seikoista merkittävä, mitä syytetty itse niistä ilmoittaa, sekä muutoin ehkä saadut tiedot.
Jos syyte alisotatuomioistuimessa tehdään rikoksesta, josta voi seurata kolmea kuukautta pitempi vapausrangaistus, tulee virallisen syyttäjän, mikäli mahdollista, ennen asian käsittelyn alkamista oikeudessa hankkia rikosrekisteri-ilmoitus tai muu luotettava selvitys rikoksesta epäillyn aikaisemmin ehkä tekemistä rikoksista ja kärsimistä rangaistuksista.
Alisotatuomioistuimelle 1 §:ssä mainitun lain mukaisesti käsitellyssä jutussa jätettyjä asiakirjoja älköön oikeuden pöytäkirjaan otettako, vaan muodostettakoon niistä erityinen kirjavihko, johon pöytäkirjassa ainoastaan viitataan.
Jos alisotatuomioistuimen päätökseen on ilmoitettu tyytymättömyyttä ja valituskirjaa ei ole säädetyn ajan kuluessa annettu tai lähetetty oikeuden puheenjohtajalle, tulee puheenjohtajan viipymättä lähettää oikeuden pöytäkirja ja päätös puhtaaksi kirjoitettuina ja puheenjohtajan allekirjoittamina sekä kirjavihko ylisotatuomioistuimelle. Jos se, joka tahtoo valittaa, on vangittuna ja tutkintakirjat hänen pyynnöstään on lähetetty vankilaan, on ne sieltä valituskirjan ohella toimitettava ylisotatuomioistuimelle sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain 59 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
Alisotatuomioistuimen virallisen syyttäjän on toimitettava valituskirjansa, jollei sitä anneta asianomaiselle päällikölle tai oikeuden puheenjohtajalle, sotaviskaalille tämän toimesta sotaylioikeuteen annettavaksi.
Edellä 1 §:ssä mainitun lain 12 §:ssä tarkoitetun, alisotatuomioistuimen puheenjohtajan lähetettävän ilmoituksen tulee sisältää maininnat:
1) tuomioistuimen nimestä ja siitä, missä ja milloin päätös on julistettu;
2) tuomitun nimestä, ammatista tai arvosta ja asuinpaikasta tai joukko-osastosta, johon tuomittu kuuluu;
3) rikollisesta teosta, johon tuomitun on todettu syyllistyneen, olosuhteista, joissa rikos on tehty, sekä lainpaikoista, joita on sovellettu; sekä
4) siitä, missä ja millä tavoin rangaistus on täytäntöönpantu tai määrätty täytäntöönpantavaksi, mikäli nämä seikat ovat alisotatuomioistuimen puheenjohtajan tiedossa.
Ratkaistessaan kysymyksen siitä, onko 1 §:ssä mainitun lain 15 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö sanotun lainpaikan nojalla jätettävä vangitsematta, tulee oikeuden tai muun vangitsemiseen oikeutetun viranomaisen kiinnittää huomiota myös siihen, onko syytä olettaa, että häntä voidaan sotilaallista kuria ja järjestystä vaarantamatta edelleenkin käyttää sotilaallisten tehtävien suorittamiseen.
- Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1941.