Asetus jäkälän maastaviennistä annetun lain soveltamisesta

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen asetuskokoelma 204/1931.


A s e t u s
jäkälän maastaviennistä annetun lain soveltamisesta.
Annettu Helsingissä, 4 päivänä kesäkuuta 1931.
_______________


Jäkälän maastaviennistä 4 päivänä kesäkuuta 1931 annetun lain 6 §:n nojalla säädetään, apulaismaatalousministerin esittelystä, seuraavaa:

1 §.

Jäkälän maastaviennin virallisesta tarkastuksesta huolehtivat metsähallitus ja lähinnä sen määräämät tarkastajat, joiden tulee viejän tai hänen edustajansa läsnäollessa toimittaa maasta vietävän jäkälän tarkastus Helsingin tai Turun satamissa sekä jäkälälähetyksien varustaminen virallisilla tarkastusmerkeillä.

Kunkin lähetyksen tarkastuksen toimittaa yksi tarkastaja, ellei viejä tai hänen edustajansa vaadi, että se on kahden tarkastajan toimitettava.

Tulliviranomaisten tulee valvoa, että maasta vietävät jäkälälähetykset ovat tarkastajain vietäviksi hyväksymät.

2 §.

Maasta älköön vietäkö jäkälää, joka on koottu ennen 1 päivää syyskuuta tai josta kussakin pakkauksessa on enemmän kuin korkeintaan 10 % alle 8 senttimetrin pituista tahi joka on tumman- tai vihreänharmaata, likaista taikka homeista tahi josta ei ole eroitettu multaa, puun oksia, havunneuloja ja muuta siihen kuulumatonta.

Näytteeksi tarkoitettua jäkälää saatakoon kuitenkin koota ja ilman tarkastusta viedä maasta enintään viiden laatikon erissä jo ennen syyskuun 1 päivää, mutta on jokaiseen laatikkoon näkyvälle paikalle merkittävä sanat: Finnlandmoos (Renntierflechte) zur Probe tai Finnish Lichen-moss (Reindeer-moss) for sample.

3 §.

Vientijäkälä on pakattava siisteihin ja tarkoituksenmukaisiin vientilaatikoihin, jotka on valmistettu kuorettomasta laudasta siten, että kansi- ja pohjalautojen väliin jää noin 10 millimetrin ja sivulautojen väliin noin 25 millimetrin rako. Laatikon molempiin päihin, pohjasta lukien kolmannen laudan alasyrjään, keskikohdalle lautaa on tehtävä joko pyöristetty tahi suorakulmainen kädelle sopiva kantoaukko.

Laatikkojen sisämitat ovat 68,5 X 45,5 X 43 sentimetriä, [sic] eivätkä ne saa poiketa yllämainituista mitoista enempää kuin 5 %.

Jäkälää vietäessä vuoden 1931 laivauskautena hyväksyttäköön kuitenkin muunkinlaiset, tarkoitustaan vastaavat laatikot.

4 §.

Vientijäkälää pakattaessa on viejän toimesta vientilaatikon kannen alle pantava seuraavan sisältöinen pergamenttipaperille painettu, 12 sentimetriä pitkä ja 9 sentimetriä korkea pakkausmerkki, johon pakkaajan on merkittävä nimensä ja pakkauspäivä: [kuva pakkausmerkistä]

Jokaisen vientilaatikon päähän on viejän toimesta ennen tarkastusta pantava viejän merkki.

Pakkausmerkkejä saavat viejät painatus-, paperi- ja lähetyskustannuksia vastaavasta hinnasta metsähallitukselta, jonka asiana on hyväksyä myöskin viejäin merkit.

5 §.

Tarkastetun ja vietäväksi hyväksytyn jäkälälaatikon leimaa tarkastaja seuraavalla 20 sentimetriä pitkällä ja 4,5 sentimetriä korkealla tarkastusmerkillä: [kuva tarkastusmerkistä]

6 §.

Maasta vietävä jäkälä on joko Helsingin tai Turun satamissa viejän toimesta sijoitettava sopivaan, tarkastajain ja satamaviranomaisten hyväksymään tarkastuspaikkaan.

Viejän tulee ennen tarkastuksen alottamista saattaa tavara vientikuntoon ja tarkastajan käytettäväksi asettaa tarpeelliset apuhenkilöt sekä järjestää laatikot ja tavaran pakkaus niin, etteivät ne estä tahi huomattavasti vaikeuta tarkastuksen asianmukaista ja nopeata suorittamista.

Viejän tulee tarkastajalle suorittaa palkkiota 50 penniä laatikolta; ellei palkkio nouse 200 markkaan toimituspäivältä, on laatikolta suoritettavaa maksua korotettava siten, että palkkio nousee sanottuun määrään.

7 §.

Tarkastuksessa hyväksymättä jääneen jäkälän on viejä oikeutettu uudelleen pakkaamaan ja esittämään tarkastettavaksi.

8 §.

Tarkastajan on ryhdyttävä tarkastukseen ilmoituksen saatuaan, viimeistään 24 tunnin kuluessa. Tarkastus toimitetaan mikäli mahdollista päiväsaikaan.

9 §.

Vietäviksi aijotuista jäkälälähetyksistä tarkastetaan jokainen laatikko.

Tarkastuksessa on todettava,

että jäkälä on laadultaan ja puhtaudeltaan sellaista kuin 2 §:ssä on sanottu;

että laatikko on mitoiltaan sellainen kuin 3 §:ssä on sanottu sekä pakattu täyteen;

että laatikon kannen alla on pakkausmerkki asianmukaisine merkintöineen, sekä

että laatikossa on viejän merkki.

10 §.

Tarkastuksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään:

toimituspaikka ja -aika;

viejän nimi ja merkki;

tarkastettavaksi jätettyjen laatikoiden lukumäärä, sekä

arvostelun tulos ja tavarassa tai pakkauksessa ehkä ilmenneet virheet.

Tarkastajan ja viejän edustajan allekirjoittamista pöytäkirjoista saakoon viejä viipymättä jäljennöksen sekä erityisestä pyynnöstä todistuksen siitä, mistä ja keneltä tarkastuksessa hylätyt laatikot ovat saapuneet.

11 §.

Viejän tulee merkkien käytössä, jäkälän pakkauksessa ja lajittelussa sekä muissa vientiä koskevissa toimenpiteissä noudattaa metsähallituksen ja tarkastajain antamia ohjeita.

Tarkastajain on ilmoitettava jäkälänviennissä mahdollisesti esiintyvistä epäkohdista metsähallitukselle.

Tarkemmat ohjeet tarkastajille antaa tarvittaessa metsähallitus.

12 §.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1931.


Helsingissä, 4 päivänä kesäkuuta 1931.


Tasavallan Presidentti
P. E. SVINHUFVUD.


Apulaismaatalousministeri P. V. Heikkinen.


Katso myös[muokkaa]