Asetus kansankirjastoista (1928)

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen asetuskokoelma 144/1928.


A s e t u s
kansankirjastoista.
Annettu Helsingissä, 27 päivänä huhtikuuta 1928.
_______________


  Huhtikuun 20 päivänä 1928 annetun kansankirjastolain 10 §:n nojalla säädetään, Opetusministerin esittelystä, täten seuraavaa:


I Luku.
Valtion kirjastotoimikunta.


1 §.

Valtion kirjastotoimikunnan jäseneksi valtioneuvosto määrää yhden kutakin seuraavaa yhdistystä edustavan henkilön: Suomen Kirjastoseura, Kansanvalistusseura, Suomen Nuorison Liitto, Työväen Sivistysliitto, Svenska Folkskolans Vänner ja Finlands Svenska Arbetareförbund, sittenkuin niiden johtokunnat ovat ehdotuksensa tehneet.

Jos toimikunnan jäsen jostakin syystä eroaa kesken toimikauttaan, on hänen paikkansa toimikauden loppuun täytettävä 1 momentissa säädettyä menettelyä noudattamalla.

2 §.

Toimikunta kokoontuu tarpeen vaatiessa puheenjohtajan kutsusta. Kolmen jäsenen vaatiessa toimikunta myös on kokoon kutsuttava.

Toimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä on kokouksessa saapuvilla.

Toimikunnan puheenjohtaja ja jäsen saa palkkiota samojen perusteiden mukaan kuin valtion komitean puheenjohtaja ja jäsen.

Toimikunnan sihteerinä toimii kirjastotoimiston johtaja.

3 §.

Valtion kirjastotoimen suoritukset ja tiliasiat hoitaa kouluhallituksen tilitoimisto.


II Luku.
Valtion kirjastotoimisto.


4 §.

Valtion kirjastotoimiston tehtävänä on toimittaa valtion avustusten jako, tarkastaa valtion avustusta nauttivia kirjastoja sekä edistää ja tukea kuntien ja yhdistysten kirjastotoimintaa neuvontatyöllä, julkaisemalla opastavaa kirjallisuutta ja arvostelevaa kirjaluetteloa, avustamalla kirjastojen luetteloimistyötä, huolehtimalla kirjastovirkailijain ammattivalmistuksesta sekä tekemällä aloitteita kirjastotoimen edistämiseksi ynnä muilla tavoilla.

5 §.

Kirjastotoimiston johtajan tehtävänä on esitellä kirjastotoimikunnalle sen käsiteltävät asiat, johtaa kirjastotoimiston työskentelyä ja päättää niistä toimiston tehtäviin kuuluvista asioista, joista ei ole toisin määrätty.

6 §.

Vanhempia kirjastontarkastajia asetetaan kaksi, nuorempia viisi. Kullakin kirjastontarkastajalla on oma piirinsä, jotka valtion kirjastotoimikunta määrää, kuitenkin niin, että toiselle vanhemmalle kirjastontarkastajalle kuuluvat maan ruotsinkieliset kirjastot.

7 §.

Kirjastontarkastajain tehtävänä on tarkastaa valtioapua nauttivien kirjastojen toimintaa, antaa ohjeita kirjastojen hoidossa sekä yleensä työskennellä kirjastotoimen kehittämiseksi piirissään. Vanhemmat kirjastontarkastajat työskentelevät sen lisäksi kirjastotoimistossa.

8 §.

Amanuenssin tehtävänä on suorittaa kirjastotoimistossa etupäässä kirjastoteknillisiä töitä.

9 §.

Kirjastotoimiston johtajan nimittää valtioneuvosto, sittenkuin virka on kolmenkymmenen päivän ajan ollut haettavana ja valtion kirjastotoimikunta on virkaehdotuksen tehnyt.

Vanhemmat kirjastontarkastajat, amanuenssin ja kanslistin nimittää kirjastotoimikunta, sittenkuin virat ovat kolmenkymmenen päivän ajan olleet haettavina. Tällaisesta kirjastotoimikunnan nimityspäätöksestä saa valittaa valtioneuvostoon kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kuin päätös tehtiin. Nuoremmat kirjastontarkastajat ottaa toimiinsa kirjastotoimikunta.

10 §.

Kelpoisuusehtona kirjastotoimiston johtajan virkaan vaaditaan yliopistossa suoritettu filosofiankandidaattitutkinto tai asianomaisille yliopiston opettajille suoritetut sitä vastaavat tutkinnot, ja tulee näihin tutkintoihin sisältyä korkein arvolause kirjallisuudessa, jonka lisäksi hakijan tulee todistuksilla tai julkaisuilla osoittaa omaavansa perusteelliset tiedot kirjastohallinnossa ja monipuolista käytännöllistä kokemusta kirjastotyössä.

Kelpoisuusehtona kirjastontarkastajain virkoihin ja toimiin vaaditaan ylioppilastutkinto tai kelpoisuus yläkansakoulunopettajan toimeen, sekä filosofiankandidattitutkinnon arvolausetta vastaava asianomaiselle yliopiston opettajale suoritettu tutkinto kirjallisuudessa, minkä lisäksi hakijan tulee osoittaa omaavansa käytännöllistä kokemusta kirjastotyössä ja vapaan valistustyön tuntemusta.

Kelpoisuusehtona amanuenssin virkaan vaaditaan ylioppilastutkinto sekä filosofiankandidaattitutkinnon arvolausetta vastaava asianomaiselle yliopiston opettajalle suoritettu tutkinto kirjallisuudessa, minkä lisäksi hakijan tulee osoittaa omaavansa käytännöllistä kokemusta kirjastotyössä, erittäinkin luetteloimisessa ja muussa kirjastotekniikassa.

Kelpoisuusehtona kanslistin virkaan vaaditaan ylioppilastutkinto ja perehtymystä kirjastotyöhön.

11 §.

Palkkaukseen nähden luetaan kirjastotoimiston johtaja VIII, vanhemmat kirjastontarkastajat ja amanuenssi X ja kanslisti XVIII palkkausluokkaan. Nuoremmille kirjastontarkastajille suoritetaan palkkiota 36,000 markkaa vuodessa.

12 §.

Toimiston johtaja, vanhemmat kirjastontarkastajat ja amanuenssi ovat osallisia siviilivirkakunnan leski- ja orpokassaan.

13 §.

Kirjastotoimiston johtosäännön vahvistaa opetusministeriö.


III Luku.
Kirjastojen valtioapu.


14 §.

Kunta saa kansankirjastolain 5 ja 6 §:n mukaista avustusta kirjastolleen, jos se täyttää seuraavat ehdot:

1) että kirjastolla on kunnanvaltuuston vahvistamat säännöt, jotka ovat valtion kirjastotoimikunnan hyväksymien perusteiden mukaan laaditut;

2) että kaikki kunnan jäsenet sekä kunnan alueella pitempiaikaisesti oleskelevat henkilöt saavat kirjastosta lainata kirjoja ilmaiseksi ja mahdollisimman vähällä vaivalla ja että käsikirjasto ja lukusali, missä sellainen on, on maksuttomasti kaikkien halukkaiden käytettävissä;

3) että kirjastolla on kunnanvaltuuston määräajaksi valitsema johtokunta;

4) että kirjastolla on vakinainen hoitaja, joka lähinnä vastaa sen hoidosta;

5) että kirjastonhoitajain ja muiden kirjastossa säännöllisesti palvelevain kirjastoammatillisten virkailijain pätevyys vastaa 15 §:ssä määrättyjä pätevyysvaatimuksia;

6) että kirjastonhoitajain ja muiden kirjastoammatillisten virkailijain toimien tultua avoimiksi ne täytetään 16 §:ssä määrättyä menettelyä noudattamalla;

7) että kirjasto siinä tapauksessa, että kunnalla on muita kirjastoja, on yhteistoiminnassa näiden kanssa;

8) että kirjaston tilit vuosittain tarkastetaan samassa järjestyksessä kuin muiden kunnan laitosten tilit;

9) että kirjasto sijaitsee sopivassa, mikäli mahdollista, sitä varten varatussa huoneistossa ja on palovakuutettu;

10) että kirjasto on auki määräajoin, maaseudulla vähintään kaksi ja kaupungeissa vähintään neljä kertaa viikossa;

11) että kirjastoa ja sen lainausliikettä hoidetaan huolellisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja sen toiminnasta pidetään kirjastotoimikunnan määräysten mukaista tilastoa;

12) että kirjastoa käytetään siinä määrin, että sen voidaan katsoa vastaavan todellista tarvetta;

13) että kirjastossa ei ole epäsiveellisenä tai muuten ala-arvoisena pidettävää kirjallisuutta;

14) ettei kirjastosta ilman kirjastontarkastajan hyväksymistä poisteta muita kuin loppuunkuluneita kirjoja;

15) että kirjasto on kirjastotoimiston johtajan ja asianomaisen kirjastontarkastajan valvonnan ja tarkastuksen alaisena;

16) että kirjaston johdossa ja hoidossa noudatetaan valtion kirjastotoimikunnan tarpeellisiksi katsomia määräyksiä; sekä

17) että, jos kirjasto lakkaa toimimasta, sen kirjakokoelma käytetään valtion kirjastotoimikunnan hyväksymällä tavalla.

15 §.

Valtioapua saavien kunnallisten kirjastojen kirjastoammatillisten virkailijain pätevyysvaatimukset ovat

a) yli 15,000 asukasta käsittävien kaupunkien kirjastojen johtajain: yliopistollinen opinarvo tai asianomaisille yliopiston opettajille suoritetut filosofiankandidaattitutkintoa vastaavat tutkinnot sekä monipuolista käytännöllistä kokemusta kirjastotyössä ja alan laajaa teoreettista tuntemusta;

b) muiden kaupunkien kirjastojen johtajain sekä kaikkien kaupunkien kirjastojen apulaisjohtajain, sivukirjastojen hoitajain ja kirjastoapulaisten, ynnä maalaiskuntien kirjastojen niiden hoitajain, joiden vuosipalkka on vähintään 12,000 markkaa: yläkansakoulunopettajan kelpoisuus tai suoritettu keskikoulun oppimäärä sekä valtion kirjastotoimikunnan hyväksymä kirjastokurssi päättävine tutkintoineen tai todistus siitä, että asianomainen on muulla tavalla hankkinut itselleen sitä vastaavat tiedot ja taidot;

c) maalaiskuntain kirjastojen muiden kirjastonhoitajain ja apulaisten: valtion kirjastotoimikunnan hyväksymä tai tarkoitusta varten järjestämä tutkinto, minkä tulee todistaa toimeen riittävää sekä yleissivistyksellistä ja kirjallista tietoa että kirjastoteknillistä taitoa.

16 §.

Valtioapua saavien kunnallisten kirjastojen hoitajain ja kirjastoammatillisten virkailijain toimet täytetään niiden avoimiksi tultua seuraavalla tavalla.

Johtokunta tai se muu kunnan viranomainen, jolle valitsemisoikeus kirjastojen sääntöjen mukaan kuuluu, julistaa toimen viipymättä ainakin kahdessa paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä haettavaksi vähintään 20 päivän kuluessa sekä valitsee siihen hakuajan päätyttyä sen määrätyt kelpoisuusvaatimukset täyttävän hakijan, joka on katsottava taitavimmaksi ja soveliaimmaksi. Vaalin tuloksesta ilmoitetaan asianomaiselle kirjastontarkastajalle tai, kysymyksen ollessa kaupunginkirjastosta, kirjastotoimiston johtajalle, ja liitetään oheen ote asian käsittelyä koskevasta pöytäkirjasta, jäljennös hakuilmoituksista ynnä kaikki hakemuskirjat. Jos tämä hyväksyy vaalin, ilmoittaa hän siitä asianomaiselle kunnan viranomaiselle, mutta ellei hän sitä hyväksy, tulee hänen vaatia selitystä ja ellei hän tähän tyydy, alistaa asia valtion kirjastotoimikunnan lopullisesti ratkaistavaksi.

17 §.

Kun kunta rakentaa kirjastotalon, jota varten aikoo pyytää valtiolta avustusta kansankirjastolain 6 §:n mukaan, on rakennusten piirustuksille, joihin on liitettävä työselitys ja kustannusarvio, ennen rakennustyön alkamista hankittava valtion kirjastotoimikunnan hyväksyminen.

Avustusta kirjastorakennuksia varten anotaan valtion kirjastotoimikunnalle jätetyllä anomuksella valtioneuvostolta. Kun rakennus on saatu vesikattoon ja on palovakuutettu, määrää valtion kirjastotoimikunta tilauksesta maksettavaksi 50 % valtioneuvoston myöntämästä avustuksesta valtion kirjastotoimikunnan tarkastaman ja hyväksymän kustannusarvion mukaan. Avustuksen jälellä oleva osa määrätään maksettavaksi tilityksen nojalla niinpian kuin kirjastotalo on tarkastettu ja tarkoitukseensa hyväksytty.

Kun kansakoulurakennuksen yhteyteen sovitetun kirjastohuoneiston rakentamiseen halutaan avustusta, on siitä erikoisesti mainittava. Kouluhallitus hankkii ennen rakennuspiirustusten hyväksymistä kirjastohuoneiston suunnittelusta lausunnon valtion kirjastotoimikunnalta.

18 §.

Kansankirjastolain 8 §:n nojalla voi yhdistys valtioneuvoston harkinnan mukaan saada valtion avustusta kirjastolleen seuraavilla ehdoilla:

1) että kirjastolla on säännöt, jotka ovat valtion kirjastotoimikunnan hyväksymien perusteiden mukaiset ja joista selviää, miten kirjaston johtokunta ja tilintarkastajat valitaan;

2) että kirjasto on kaikkien sen toiminta-alueella asuvien henkilöiden käytettävissä ilmaiseksi sekä yleisölle avoinna määräajoin, vähintään kaksi kertaa viikossa;

3) että kirjaston kartuttamiseen ja hoitoon on sinä vuonna, jota varten valtioapua anotaan, käytetty vähintään 800 markkaa;

4) että kirjastolla on asianomaisen kirjastontarkastajan toimeensa hyväksymä hoitaja, joka lähinnä vastaa sen hoidosta;

5) että kirjasto on palovakuutettu;

6) että kirjastoa ja sen lainausliikettä hoidetaan huolellisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja sen toiminnasta pidetään kirjastotoimikunnan määräysten mukaista tilastoa;

7) että kirjastoa käytetään siinä määrin, että sen voidaan katsoa vastaavan todellista tarvetta;

8) että kirjastossa ei ole epäsiveellisenä tai muuten ala-arvoisena pidettävää kirjallisuutta;

9) ettei kirjastosta ilman kirjastontarkastajan hyväksymistä poisteta muita kuin loppuunkuluneita kirjoja;

10) että kirjasto on kirjastotoimiston johtajan ja asianomaisen kirjastontarkastajan valvonnan ja tarkastuksen sekä, jos kunnassa on kunnallinen kantakirjasto, tämän johtokunnan ohjauksen alainen;

11) että kirjaston johdossa ja hoidossa noudatetaan valtion kirjastotoimikunnan tarpeelliseksi katsomia määräyksiä; sekä

12) että, jos kirjasto lakkaa toimimasta, sen kirjat joutuvat jollekin kunnalliselle kirjastolle tai muuten käytetään tavalla, jonka valtion kirjastotoimikunta hyväksyy.

19 §.

Valtioapua anottaessa on oheen liitettävä todisteet kirjaston menoista sinä vuonna, jota varten avustusta haetaan. Todisteiden lähettämisestä voi kirjastotoimiston johtaja myöntää vapautuksen suurimmille kirjastoille, jolloin niiden sijasta on lähetettävä oikeaksi todistetut tiliotteet.

20 §.

Tarkemmat määräykset valtioapuanomuksiin liitettävistä selvityksistä sekä avustusten jakotavasta antaa valtion kirjastotoimikunta.


IV Luku.
Erinäisiä määräyksiä.


21 §.

Tämän asetuksen antamisaikana toimessaolevat valtion kirjastotoimikunnan alaiset virkailijat ovat oikeutetut hakemaan heidän nykyisiä toimiaan vastaavia virkoja, siitä huolimatta etteivät täyttäisikään 10 §:ssä niitä varten säädettyjä kelpoisuusehtoja.

22 §.

Tämän asetuksen 15 §:ssä määrätyt kirjastovirkailijain pätevyysvaatimukset tulevat voimaan vuoden 1932 alusta.

23 §.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1929.


  Helsingissä, 27 päivänä huhtikuuta 1928.


Tasavallan Presidentti
LAURI KR. RELANDER.


Opetusministeri Antti Kukkonen.


Katso myös[muokkaa]