Asetus kruununvoutien, henkikirjoittajien ja nimismiesten asuintilojen hoidosta ja valvonnasta

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen asetuskokoelma 85/1932.


A s e t u s
kruununvoutien, henkikirjoittajien ja nimismiesten asuintilojen
hoidosta ja valvonnasta.
Annettu Helsingissä maaliskuun 17 päivänä 1932.
_______________


  Sisäasiainministerin esittelystä säädetään täten seuraavaa:

1 §.

Kruununvoutien, henkikirjoittajien ja nimismiesten asuintiloilla tässä asetuksessa tarkoitetaan niitä virka-asuntoja tai virkatiloja, jotka valtion toimenpiteestä tätä ennen ovat hankitut tai vastedes hankitaan mainittujen viranomaisten käytettäväksi etupäässä sellaisilla paikkakunnilla, joilla asuntojen saanti on vaikeata tai joilla muut olosuhteet tekevät asuintilan hankkimisen tarpeelliseksi.

Asuintila voi käsittää ainoastaan rakennuksen tonttimaineen taikka sen lisäksi tiluksia maataloustuotteiden saamiseksi asuintilaa hallitsevan viranomaisen ja hänen perheensä tarpeiksi ynnä metsämaata.

2 §.

Asuintilat ovat sisäasiainministeriön ja lähinnä asianomaisen maaherran valvonnan alaisia.

3 §.

Asuintilat ovat asianomaisilla viranomaisilla palkkaukseen kuuluvana luontoisetuna, jonka nauttimisesta heiltä kultakin peruspalkasta vuosittain vähennetään valtion viroista ja toimista suoritettavan palkkauksen perusteista annetun lain täytäntöönpanemisesta tammikuun 31 päivänä 1924 annetun asetuksen 3 §:ssä määrätyt 3,000 markkaa tahi vastedes mahdollisesti määrättävä muu rahamäärä.

4 §.

Asuintilan rakennusten kunnossapito kuuluu valtiolle. Asuintilan haltija on velvollinen huolellisesti hoitamaan rakennuksia ja vastaa hän rappiosta ja vahingosta, joka hänen hallinta-aikanaan on kohdannut rakennuksia hänen itsensä tai hänen talonväkensä tahallisuudesta tai huolimattomuudesta. Asuintilan haltijan on pidettävä tilan rakennukset täydestä, maaherran määräämästä arvosta palovakuutettuina.

Haltijan on myöskin omalla kustannuksellaan huolehdittava rakennuksissa tarvittavista vähäisistä korjaustöistä, kuten lattiain ja portaiden maalauksesta, lukkojen, avainten, saranain ja ikkunaruutujen kunnossapidosta samoinkuin tulisijain ja savukanavien nuohouksesta sekä näiden vähäisempien vikojen korjaamisesta.

Asuintilan haltija, joka laiminlyö tässä pykälässä säädetyn velvollisuutensa hoitaa rakennuksia, tuomittakoon 11 ja 14 §§:ien mukaan toimitettavissa katselmuksissa suorittamaan laiminlyönnistään johtuva korvaus valtiolle, jonka toimesta puheenalaiset korjaustyöt on tehtävä.

5 §.

Asuintilan tilukset on asianomaisen asuintilan haltijan pidettävä tarpeellisine aitoineen ja ojineen sellaisessa kunnossa kuin huolellisesti hoidetussa maataloudessa paikkakunnalla on tapana. Niinikään on haltijan huolehdittava tilaan kuuluvien teiden ja siltojen kunnossapidosta. Maata laihduttava viljelystapa on kielletty.

Lähtijä on velvollinen korvaamaan valtiolle tahi tulijalle tässä pykälässä mainittujen velvollisuuksien laiminlyömisen aiheuttaman vahingon sen mukaan kuin 11 ja 14 §§:ssä edellytetyissä katselmuksissa määrätään.

6 §.

Asuintilaan kuuluvat metsät luovutetaan, mikäli sisäasiainministeriö johonkin tilaan nähden ei toisin määrää, metsähallituksen hoitoon, mutta on asuintilan haltija kuitenkin oikeutettu maksuttomasti asianomaisen metsänhoitoviranomaisen osoituksen mukaan saamaan metsästä tarvitsemansa poltto-, aitaus- ja muut kotitarvepuut, mikäli metsän suunnitelmanmukainen hoito ei vaadi rajoitetumpaa metsänkäyttöä.

Asuintilan haltijalla on metsästysoikeus tilan mailla sekä kalastusoikeus tilaan kuuluvissa vesissä.

7 §.

Jokaisella asuintilalla, jossa siihen soveltuvaa maata löytyy, on raivattava ja kunnossapidettävä riittävän suuri puutarha.

Kaunistukseksi istutetut tai jätetyt puut ovat hoidettavat ja niitä tarpeen mukaan lisättävä, älköönkä tällaisia puita kaadettako tai turmeltako.

8 §.

Asuintilan haltija ei saa myydä tai tilalta viedä pois puita, multaa, lantaa eikä mitään kiinteistöön kuuluvaa, jota ei voida katsoa kiinteistön vuotuiseksi tuotoksi, ei myöskään korsirehua ilman maaherran lupaa.

9 §.

Maaherran hyväksymälle paikalle asuintilan alueella saakoon viranhaltija omalla kustannuksellaan rakentaa lisärakennuksia tilalla entisestään olevien lisäksi. Hallinta-aikansa loputtua tarjotkoon rakentaja rakennuksen valtiolle lunastettavaksi. Ellei valtio rakennusta lunasta eikä lähtijä tulijankaan kanssa sovi rakennuksen lunastamisesta siirtäköön lähtijä rakennuksen pois tilalta. Sellainen siirto on, uhalla, että rakennus muuten jää tilalle korvauksetta, toimitettava vuoden kuluessa tulijan nimityspäivästä lukien, ellei maaherra anomuksesta myönnä siihen pidennystä.

Ilman maaherran lupaa älköön asuintilan haltija tehkö muutoksia tilan rakennusten väliseinissä, portaissa, palomuureissa tai tulisijoissa, älköön myöskään hakkauttako uusia ovia tai ikkunoita tai ennestään olevia tukkiko, älköönkä tehkö muitakaan rakennuksen ulkonäköön tai käyttöön vaikuttavia muutoksia.

10 §.

Asuintilan haltija on oikeutettu vuokraamaan tilan tai osan siitä korkeintaan hallinta-ajakseen, mutta on vuokrasopimus, joka on kirjallisesti tehtävä, alistettava asianomaisen maaherran hyväksyttäväksi. Pienien viljelyspalstojen tai heinämaiden lyhyeksi ajaksi vuokraamisesta tehdyn sopimuksen ei kuitenkaan tarvitse olla kirjallinen eikä sille ole tarpeen hankkia maaherran vahvistusta, kuitenkin huomioonottaen 8 §:n määräykset.

Vuokranantaja vastaa valtiolle ja seuraavalle asuintilan haltijalle vuokramiehen aiheuttamasta vahingosta ja laiminlyönnistä.

11 §.

Viranhaltijan vaihtuessa on asuintilalla toimitettava lähtö- ja tulokatselmus. Katselmuksen toimittaa tuomarin vastuulla katselmuslautakunta, johon maaherra määrää puheenjohtajaksi asianomaisen kihlakunnan kruununvoudin taikka, pätevien syiden sitä vaatiessa, muun alaisensa virkamiehen. Lautakuntaa määrätköön maaherra kaksi jäsentä, joista toisen tulee olla käräjäkunnan lautamies sekä toisen maa- ja metsätalouteen sekä rakennusasioihin perehtynyt henkilö. Jos lähtö- ja tulokatselmus on toimitettava kruununvoudin asuintilalla, määrättäköön katselmuslautakunnan puheenjohtajaksi läänin jonkun muun kihlakunnan kruununvouti tahi muu maaherran alainen virkamies.

Milloin maaherra katsoo tarpeelliseksi on hänellä oikeus määrätä lääninrakennuskonttorin edustaja asiantuntijana avustamaan katselmuslautakuntaa.

Katselmus on toimitettava asuintilalla mikäli mahdollista kahden kuukauden kuluessa siitä kun uusi viranhaltija on nimitetty. Jos asuintilaan kuuluu tiluksia eikä maa edelläsanotun ajan kuluessa tule paljaaksi on katselmus toimitettava mahdollisimman pian lumen sulattua, kuitenkin viimeistään ennen kesäkuun loppua. Ellei tulija ole tässä momentissa säädettynä katselmusaikana vielä saanut haltuunsa tilan viljelysmaita on, elleivät asialliset suostu viljelysmaidenkin katselmuksen toimittamiseen samassa tilaisuudessa, tulo- ja lähtökatselmus niihin nähden toimitettava erikseen senjälkeen kun maiden hallinta 12 §:n 1 mom:n mukaan on siirtynyt tulijalle.

Katselmukseen ovat lähtijä ja tulija katselmuslautakunnan puheenjohtajan toimesta vähintään 14 päivää aikaisemmin todisteellisesti kutsuttavat, minkä ohella puheenjohtajan on katselmuksesta hyvissä ajoin ilmoitettava maaherralle, jonka tulee määrätä sopivaksi katsomansa henkilö valvomaan katselmuksessa valtion etua ja oikeutta.

Katselmuksessa pitäköön puheenjohtaja pöytäkirjaa, johon on tarkoin merkittävä asuintilan rakennusten ja niissä olevien huoneiden lukumäärä ja laatu sekä kussakin huoneessa tarvittavat korjaukset samoinkuin viljelysten laajuus ja kuntoisuus sekä miten viljelysmaa on käytetty. Pöytäkirjaan on myöskin merkittävä ne muistutukset ja vaatimukset, jotka asialliset katselmuksessa ovat tehneet samoinkuin toimituksen kulku muutenkin.

Toimitettuaan rakennuksissa ja viljelyksillä katselmuksen ja siinä käyvän hinnan mukaan arvioituaan ne korvaukset, joihin lähtijä ja tulija mahdollisesti havaitaan velvollisiksi samoinkuin ne korjaustyöt, jotka valtion toimesta katsotaan tarpeellisiksi asuintilan rakennuksissa suorittaa, julistakoon katselmuslautakunta päätöksen katselmuksen tuloksista ja asiallisten tekemistä vaatimuksista. Jos lautakunnan jäsenet eivät ole yksimielisiä tulkoon se mielipide päätökseksi, johon useimmat lautakunnan jäsenistä ovat yhtyneet.

Asiallisten poissaolo lähtö- ja tulokatselmuksesta, jos he siitä ovat saaneet tiedon, ei estä katselmuksen toimittamista ja päätöksen antamista siinä.

12 §.

Asuintilan haltijan vaihtuessa on tulija oikeutettu saamaan haltuunsa puolet asuin- ja ulkohuonerakennuksista tilalle muuttaessaan sekä toisen puolen kahden kuukauden kuluessa siitä kun hänet on virkaan nimitetty. Viljelysmaat ja maataloudessa tarvittavat talousrakennukset saa tulija haltuunsa nimitystään seuraavan maaliskuun 14 päivänä, kuitenkin siten, että jos nimitys tapahtuu helmikuun 1 päivän ja maaliskuun 14 päivän välisenä aikana, on lähtöpäiväksi tässä suhteessa katsottava seuraavan toukokuun 1 päivä. Jos lähtijä ja tulija siitä sopivat, ovat he oikeutetut poikkeamaan tässä momentissa säädetyistä määräajoista.

Tulija on velvollinen lähtijälle maksamaan korvauksen niiden tilan metsästä hankittujen polttopuiden hakkaus- ja vedätyskuluista, jotka lähtijältä jäävät tilalle varastoon, niinikään tilalla lähtöpäivänä kasvavasta syysviljan oraasta.

13 §.

Jos lähtijä ja tulija keskenään kirjallisesti sopivat asuintilan luovutuksesta ja vastaanotosta eikä maaherra pidä katselmuksen toimittamista muustakaan syystä tarpeellisena, on maaherralla valta määrätä, että sanottua katselmusta ei toimiteta.

14 §.

Paitsi lähtö- ja tulokatselmusta pidettäköön asuintiloilla joka viides vuosi välikatselmus ellei lähtö- ja tulokatselmusta ole sanotun ajanjakson kuluessa asuintilalla toimitettu. Välikatselmukseen nähden noudatettakoon soveltuvasti mitä edellä 11 §:ssä on lähtö- ja tulokatselmuksesta säädetty.

Milloin maaherra asuintilan kuntoon tai hoitoon nähden erikoistapauksessa havaitsee tarpeelliseksi on hänellä oikeus määrätä välikatselmus pidettäväksi 1 momentissa mainitun viisivuotiskauden aikanakin.

15 §.

Katselmuksista saa katselmuslautakunnan puheenjohtaja korvauksen voimassaolevan matkustussäännön II ja jäsenet III luokan mukaan, mikä korvaus lähtö- ja tulokatselmuksista on lähtijän ja tulijan, puoleksi kummankin, suoritettava. Välikatselmuksen tuottamat kustannukset jäävät valtion varoista maksettaviksi, paitsi milloin katselmus on aiheutunut asuintilan haltijan laiminlyönnistä tilan hoidossa, jolloin katselmuskustannukset ovat lautakunnan harkinnan mukaan asetettavat joko kokonaan tai osaksi asuintilan haltijan maksettaviksi.

Katselmuspöytäkirjan kantakapaleen toimittakoon lautakunnan puheenjohtaja kahden kuukauden kuluessa toimituksen päätyttyä maaherralle sekä jäljennöksen pöytäkirjasta samassa ajassa asuintilalla säilytettäväksi.

Katselmuspöytäkirjan otteesta tai jäljennöksestä, joka asiallisille on pyynnöstä toimitettava, on katselmuslautakunnan puheenjohtaja oikeutettu saamaan sellaisen lunastuksen kuin kruununvoudin toimituskirjoista on säädetty.

16 §.

Katselmuslautakunnan päätökseen tyytymätön saa valittaa siitä maaherralle kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen julistamisesta.

Maaherran päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuudenkymmenen päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatua.

17 §.

Jos katselmusten väliaikana ilmaantuu rakennuksissa tai tulisijoissa sellaisia vikoja, joiden kiireellinen korjaaminen rakennuksen kunnossapysymisen tai tulenvaaran välttämisen kannalta on tarpeellista, on asuintilan haltija velvollinen vioista viipymättä ilmoittamaan maaherralle, joka ryhtyköön toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi.

18 §.

Asuintilalla on säilytettävä tiluskartta ja karttaselitys sekä kappale kussakin tulo- ja lähtökatselmuksessa sekä välikatselmuksessa laadittua pöytäkirjaa.

19 §.

Asianomaiset maaherrat ovat velvolliset valvomaan, että asuintiloja tämän asetuksen mukaan hoidetaan.

20 §.

Sisäasiainministerlö on oikeutettu tarpeen vaatiessa antamaan lähempiä määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

21 §.

Tällä asetuksella kumotaan elokuun 5 päivänä 1897 annettu keisarillinen kirje Oulun läänin kuvernöörille rakennusvelvollisuudesta Lapinmaan nimismiesten virkataloissa, senaatin helmikuun 26 päivänä 1907 antama päätös, koskeva rakennusvelvollisuutta Lapin kihlakunnan Toivola nimisellä kruununvoudin asuintilalla, sekä muut tämän asetuksen kanssa ristiriitaiset säännökset.

Tämä asetus tulee voimaan heti, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan tilojen nykyisiin hallintasuhteisiin ainoastaan mikäli haltijat itse kuuden kuukauden kuluessa tästä päivästä maaherralle ilmoittvat siihen suostuvansa. Muussa tapauksessa sovellettakoon niihin tähän saakka voimassa olleita määräyksiä.


  Helsingissä maaliskuun 17 päivänä 1932.


Tasavallan Presidentti
P. E. SVINHUFVUD.


Sisäsiainministeri Ernst von Born.