Asetus sodan 1941–1945 muistomitalista

Wikiaineistosta
Suomen asetuskokoelma 215/1957.


A s e t u s
sodan 1941–1945 muistomitalista.
Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1957.
____________


 Puolustusministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Sodan 1941–1945 sekä sen aikana isänmaan puolustamiseksi suoritettujen tekojen muistoksi perustetaan muistomitali.

2 §.

Mitali, joka lyötetään pronssista, on ympyrän muotoinen ja läpimitaltaan 31 mm. Sen etusivulla on kohokuviona kahden tammenlehvän verhoama vaakasuorassa asennossa oleva miekka sekä reunakirjoitus: Isänmaa 1941 . 1945 ja takasivulla samoin kohokuviona Suomen vaakuna. Ruotsinkieliselle Suomen kansalaiselle tarkoitetussa mitalissa on sanan Isänmaa sijasta sana Fosterlandet.

Mitali kannetaan rintaan, sen vasemmalle puolelle, kiinnitetyssä 32 mm leveässä tummansinisessä nauhassa, jonka keskellä ja noin 2 mm kummastakin reunasta on 1 mm levyinen valkoinen pystyjuova. Niissä tilaisuuksissa, joissa ei kanneta itse mitalia, voidaan kantaa nauhaa 10 mm korkuisena nauhalaattana.

3 §.

Muistomitalin antaa tasavallan presidentti.

4 §.

Muistomitali annetaan sotaan osallistuneelle tai valtakunnan puolustuksen hyväksi sodan aikana muuten ansiokkaasti toimineelle Suomen kansalaiselle. Se voidaan antaa samoin edellytyksin myös ulkomaalaiselle.

Sodan ajaksi katsotaan tässä asetuksessa 25 päivän kesäkuuta 1941 ja 27 päivän huhtikuuta 1945 välinen aika, mainitut päivät mukaan luettuina.

5 §.

Muistomitalin on oikeutettu saamaan

a) kenttäarmeijaan tai kotijoukkoihin sodan aikana kuulunut henkilö,

b) valtakunnan puolustuksen hyväksi sodan aikana toimineeseen naisjärjestöön kuulunut henkilö, joka on osallistunut puolustusvoimien muonitukseen, varustamiseen, haavoittuneiden hoitoon tai muihin näihin verrattaviin toimiin,

c) henkilö, joka sodan aikana on osallistunut ilmatorjuntaan tai -valvontaan, viestitystoimintaan, väestönsuojelutoimintaan, kenttäpostin toimintaan, sotilaskuljetuksiin, sotapoliisiluontoisiin tehtäviin, työhön sotateollisuuden tai sotilashankintoihin osallistuneiden liikkeiden palveluksessa taikka tehokkaasti muuhun toimintaan maanpuolustuksen hyväksi, niin kuin tiedotustoimintaan tahi puolustusvoimien varustamiseen aseilla, elintarvikkeilla, vaatetuksella, varusteilla tai kuljetusvälineillä sekä

d) ne muut henkilöt, jotka tasavallan presidentti katsoo mitalin saamiseen ansioituneiksi.

Mitalin saantiin ei ole oikeutta henkilöllä, joka sodan aikana on tehnyt itsensä syypääksi törkeään sotilaan kunniaa tahraavaan tekoon. Jos tällainen henkilö kuitenkin on erittäin ansiokkaasti osallistunut sotatoimiin vihollisen tulen alaisena, voidaan hänet katsoa oikeutetuksi saamaan mitali.

6 §.

Jos henkilö, joka olisi oikeutettu saamaan muistomitalin, on kuollut, annetaan mitali vainajan muistoksi hänen leskelleen, vanhimmalle lapselleen, äidilleen tai isälleen, vanhimmalle veljelleen tai sisarelleen tässä mainitussa järjestyksessä.

7 §.

Muistomitalin mukana annetaan omistuskirja, johon merkitään mitaliin oikeutetun arvo tai ammatti, täydellinen nimi, syntymäaika ja -paikka.

8 §.

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta antaa puolustusministeriö.

Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1957.


Tasavallan Presidentti
URHO KEKKONEN.


Puolustusministeri Emil Skog.


Katso myös[muokkaa]