Asetus upseerien oikeudesta lukea palvelusvuosia ylennystä varten

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen asetuskokoelma 243/1925.


A s e t u s
upseerien oikeudesta lukea palvelusvuosia ylennystä varten.
Annettu Helsingissä, 17 päivänä heinäkuuta 1925.
_______________


    Puolustusministerin esittelystä säädetään täten:

1 §.

Vakinaisen väen upseeriluetteloon merkitty upseeri on oikeutettu lukemaan hyväkseen palvelusvuosia ylennystä varten sen mukaan kuin tässä asetuksessa säädetään.

Vakinaisen väen upseeriluetteloa pidetään upseereista, jotka ovat puolustusministeriöön ja välittömästi sen alaisiin laitoksiin sekä armeijaan tai laivastoon kuuluvissa upseeriviroissa tai sellaisissa toimissa, joihin upseerien ylentäminen voi tapahtua.

Oikeuden tulla merkityksi vakinaisen väen upseeriluetteloon voi tasavallan presidentti myöntää myöskin upseerille, joka on rajavartiostoon kuuluvassa upseeritoimessa tai suojeluskuntajärjestön palveluksessa, niin myös, mikäli erityisiä syitä sellaisen oikeuden myöntämiseen on olemassa, muussa valtion virassa tai toimessa taikka julkisessa tehtävässä olevalle upseerille.

2 §.

Palvelusvuosia lasketaan, mikäli ei jälempänä ole toisin määrätty, siitä päivästä alkaen, jona upseeri on suorittanut reserviupseerikurssin, tahi, olematta aikaisemmin reserviupseeri, on nimitetty aktiiviupseeriksi Suomen sotaväkeen taikka upseerina astunut 1 §:n 2 momentissa mainittuun virkaan tai toimeen.

Edellisen momentin säännöksestä poiketen lasketaan palvelusvuosia:

a) jälkeen toukokuun 16 päivän 1918 jääkäriupseereiksi nimitetyille tästä päivästä;

b) kadettikoulusta vuosina 1920–1925 päästetyille upseereille heidän nimittämisvuottaan kahta vuotta aikaisemman vuoden toukokuun 16 päivästä; sekä

c) vuosina 1918–1920 toimeenpannuilta upseerikursseilta päästetyille aktiiviupseereille, jotka myöhemmin ovat suorittaneet kadettikoulun kurssia vastaavan upseeritutkinnon, toukokuun 16 päivästä 1918.

3 §.

Vakinaisen väen upseeriluettelossa olevalle upseerille, joka on ylennetty korkeampaan upseeriarvoon, lasketaan palvelusvuosia tässä arvossa ylentämispäivästä, ellei jossakin erityistapauksessa tätä ennen ole toisin määrätty.

4 §.

Upseerille lasketaan palvelusaikaan upseerina myöskin se aika, jonka hän, olematta upseeriksi nimitetty, on ottanut osaa vapaussotaan.

Vapaussota katsotaan alkaneeksi 28 päivänä tammikuuta ja päättyneeksi 16 päivänä toukokuuta 1918.

Jääkäriupseerien, lukuunottamatta niitä, jotka astuivat puolustuslaitoksen palvelukseen 27 jääkäripataljoonan Suomeen saapumisen jälkeen, katsotaan ottaneen osaa vapaussotaan sen alusta alkaen.

Tasavallan presidentti voi upseeriluetteloon merkitylle upseerille myöntää oikeuden palvelusvuosiinsa lukea myöskin sen ajan, jona upseeri on ollut 1 §:n 3 momentissa mainitussa toimessa tai tehtävässä, vaikkakaan hän sinä aikana ei ole ollut upseeriluetteloon merkittynä.

5 §.

Palvelusvuosia laskettaessa vähennetään se aika, jona upseeri on ollut erossa palveluksesta tai virkavapaana, niin myös se aika, minkä kadettikoulusta päästetty upseeri muista syistä kuin sairauden tähden on tullut samalla kurssilla olleita myöhemmin aktiiviupseeriksi nimitetyksi. Vähennykseksi ei kuitenkaan lueta sitä aikaa, jona upseeri on ollut:

a) virkavapaana yhtäjaksoisesti sairauden vuoksi enintään yhden vuoden tai kuusi kuukautta muusta syystä, mitä aikaa ei myöskään lueta vähennykseksi virkavapauden jatkuessa yli sanottujen aikojen;

b) säännönmukaisella lomalla;

c) virassa kohdanneen vahingoittumisen tai virantoimituksessa saadun sairauden johdosta tahi julkisen tehtävän taikka stipendiaattina tehdyn opintomatkan tai sotilaallisten opintojen tähden virkavapaana tai estetty virkaansa hoitamasta;

d) ilman syytä pidätettynä virkansa tai toimensa hoitamisesta; tahi

e) lakkautuspalkalla.

Jos upseeri on ollut tuomittuna virantoimituseroon määräajaksi taikka muuhun vapausrangaistukseen kuin arestirangaistukseen, on tuomitun rangaistuksen aika luettava pois palvelusajasta.

6 §.

Vakinaisen väen upseeriluetteloon merkitään upseerit ryhmittäin. Samaan ryhmään luetaan samassa arvossa olevat upseerit siten, että palvelusvuosiin nähden tässä arvossa vanhempi tulee järjestyksessä ennen nuorempaa. Milloin palvelusaika samassa arvossa on yhtä pitkä, katsotaan ennen tämän asetuksen voimaan tulemista ylennetyistä upseereista vanhemmaksi se, jolla on enemmän palvelusvuosia upseerina, ja tämän asetuksen voimaan tultua ylennetyistä se, jolla on enemmän palvelusvuosia edellisessä upseeriarvossa. Tämän lisäksi otettakoon huomioon, että samalla kertaa saman aktiivi- tai reserviupseeritutkinnon suorittaneista upseereista, joiden palvelusaika sekä arvossaan että upseerina on yhtä pitkä, on vanhempi se, jonka tutkintoarvosanojen keskiarvo on korkeampi.

Mikäli 1 momentin säännöksen perusteella upseerien keskinäistä vanhemmuutta ei voida ratkaista, määrää tasavallan presidentti heidän keskinäisen järjestyksensä upseeriluettelossa.

Niinikään voi tasavallan presidentti, milloin erinomaisia syitä on, tehdystä anomuksesta myöntää yksityiselle upseerille oikeuden tulla upseeriluetteloon merkityksi muussa kuin tässä pykälässä mainitussa järjestyksessä, oikeuttamalla hänet palvelusvuosinaan lukemaan hyväkseen enintään yhden lisävuoden.

7 §.

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa puolustusministeri.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 17 päivänä heinäkuuta 1925.


Tasavallan Presidentti
LAURI KR. RELANDER.


Puolustusministeri Aleks. Lampén.


Katso myös[muokkaa]