Asetus upseerien palvelusvuosien laskemisesta ylennystä varten

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen asetuskokoelma 312/1930.


A s e t u s
upseerien palvelusvuosien laskemisesta ylennystä varten.
Annettu Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1930.
_______________


    Apulaispuolustusministerin esittelystä säädetään täten:

1 §.

Vakinaisen väen upseeriluetteloon merkityn upseerin palvelusvuodet ylennystä varten lasketaan sen mukaan kuin tässä asetuksessa säädetään.

Vakinaisen väen upseeriluetteloa pidetään upseereista, jotka ovat sellaisissa puolustusministeriön, puolustuslaitoksen, suojeluskuntajärjestön, sotilaallisesti järjestettyjen rajavartiostojen ja merivartiolaitoksen viroissa ja toimissa, joihin suoritettu upseeritutkinto tai määrätty upseeriarvo on kelpoisuusehtona.

Oikeuden tulla merkityksi vakinaisen väen upseeriluetteloon voi Tasavallan Presidentti myöntää myöskin upseerille, joka on muussa kuin 2 momentissa mainitussa puolustusministeriön, puolustuslaitoksen, suojeluskuntajärjestön, sotilaallisesti järjestettyjen rajavartiostojen tai merivartiolaitoksen viroissa tai toimissa, niin myös, mikäli erityisiä syitä sellaisen oikeuden myöntämiseen on olemassa, muussa virassa tai toimessa taikka julkisessa tehtävässä olevalle upseerille.

2 §.

Palvelusvuosiksi kussakin arvossa lasketaan upseerille, mikäli ei jälempänä toisin määrätä, se aika, jona hän on upseerina ollut 1 §:n 2 momentissa mainitussa virassa tai toimessa, taikka aika, jonka hän saman pykälän 3 momentin mukaisesti on ollut muuten merkittynä vakinaisen väen upseeriluetteloon.

3 §.

Palvelusvuosia laskettaessa vähennetään se aika, jona upseeri on ollut virkavapaana taikka ei ole ollut nimitettynä vähintään upseeriarvoaan vastaavaan virkaan tai toimeen, eikä sellaista virkaa tai tointa myöskään hoitanut.

Vähennykseksi ei kuitenkaan lueta sitä aikaa, jona upseeri on ollut:

virkavapaana yhtäjaksoisesti sairauden vuoksi enintään yhden vuoden tai kuusi kuukautta muusta syystä, mitä aikaa ei myöskään lueta vähennykseksi virkavapauden jatkuessa yli sanottujen aikojen;

säännönmukaisella lomalla;

virassa kohdanneen vahingoittumisen tai virantoimituksessa saadun sairauden johdosta tahi julkisen tehtävän taikka stipendiaattina tehdyn opintomatkan tai sotilaallisten opintojen tähden virkavapaana tai estetty virkaansa hoitamasta;

ilman syytä pidätettynä virkansa tai toimensa hoitamisesta; tahi

lakkautuspalkalla.

4 §.

Vakinaisen väen upseeriluetteloa pidetään yleisesikunnassa. Siihen merkitään upseerit puolustuslaitoksen kokoonpanosta sekä viroista ja toimista voimassa olevia säädöksiä sovelluttaen aselajittain ja näiden puitteissa ryhmittäin. Samaan ryhmään luetaan samassa arvossa olevat upseerit siten, että palvelusvuosiin nähden tässä arvossa vanhempi tulee järjestyksessä ennen nuorempaa. Milloin palvelusaika samassa arvossa on yhtä pitkä katsotaan ensimmäisessä vakinaisen väen tai reserviupseerin arvossa vanhemmaksi se, jonka tutkintoarvosanojen keskiarvo kulloinkin kysymyksessäolevassa tutkinnossa on korkeampi sekä seuraavissa upseeriarvoissa se, jolla on enemmän palvelusvuosia edellisessä upseeriarvossa.

Mikäli 1 momentin säännösten perusteella upseerien keskinäistä vanhemmuutta ei voida ratkaista määrää Tasavallan Presidentti heidän keskinäisen järjestyksensä upseeriluettelossa.

5 §.

Edelläolevan estämättä saa upseeri ylennystä varten seuraavaan arvoon edelleenkin lukea hyväkseen ne palvelusvuodet, jotka hän on jo saanut tähän saakka voimassa olleiden säännösten nojalla.

6 §.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarpeen vaatiessa puolustusministeriö.

Tällä asetuksella kumotaan upseerien oikeudesta lukea palvelusvuosia ylennystä varten 17 päivänä heinäkuuta 1925 annettu asetus.

Helsingissä, 17 päivänä lokakuuta 1930.


Tasavallan Presidentti
LAURI KR. RELANDER.


Apulaispuolustusministeri Hugo Österman.


Katso myös[muokkaa]