Asetus upseerien ylentämisperusteista

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen asetuskokoelma 214/1933.


A s e t u s
upseerien ylentämisperusteista.
Annettu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1933.
_______________


    Puolustusministerin esittelystä säädetään seuraavaa:

1 §.

Puolustusvoimain upseeriarvot ovat:

1) vänrikki, kornetti, aliluutnantti;
2) luutnantti;
3) kapteeni, ratsumestari, kapteeniluutnantti;
4) majuri, komentajakapteeni;
5) everstiluutnantti, komentaja;
6) eversti, kommodori;
7) kenraalimajuri, kontra-amiraali;
8) kenraaliluutnantti, vara-amiraali; sekä
9) kenraali, amiraali.

Insinööri-, lääkintä- ja eläinlääkintäupseeriarvot ovat samat kuin vastaavat maa-, meri- ja ilmavoimien upseeriarvot, kuitenkin niin, että alin insinööriupseeriarvo on insinööriluutnantti, alin lääkintäupseeriarvo lääkintäkapteeni ja alin eläinlääkintäupseeriarvo eläinlääkintäkapteeni.

2 §.

Vakinaisen väen upseeriluettelossa pidettävän upseerin nimityksen tai ylennyksen yleisenä ehtona on, että häntä varten on vastaava virka tai toimi avoinna.

Poikkeustapauksissa ja milloin erityisiä syitä siihen on, voidaan, tasavallan presidentin erikseen antamien määräysten mukaan, upseeri ylentää virkansa edellyttämää upseeriarvoa lähinnä ylempään upseeriarvoon.

3 §.

Nimittämistä varten ensimmäiseen upseeriarvoon vaaditaan, että nimitettävä on suorittanut vakinaisen väen upseeritutkinnon tai insinööri-, lääkintä- tai eläinlääkintäupseeritutkinnon.

Upseerit jaetaan erikseen annettavien määräysten mukaan ylennystä varten ryhmiin huomioonottaen, että kuhunkin eri aselajiin kuuluvat upseerit muodostavat eri ylennysryhmän ja että yleisesikuntaupseeritehtävissä ja hallinnollisissa tehtävissä palvelevat upseerit sekä insinööri-, lääkintä- ja eläinlääkintäupseerit muodostavat omat eri aselajeihin verrattavat ylennysryhmänsä.

4 §.

Upseerin nimityksen ja ylennyksen ehtona on:

1) että hän nauttii sitä arvonantoa ja luottamusta, jota hänen tulevan upseeriarvonsa on katsottava edellyttävän; sekä

2) että hän on palvellut, laskettuna sen mukaan kuin upseerien palvelusvuosien laskemisesta on säädetty, ylennystä varten:

luutnantiksi vähintään kaksi vuotta vänrikkinä, kornettina tai aliluutnanttina tahi neljä vuotta vastaavan arvoisena reserviupseerina;

kapteeniksi, ratsumestariksi ja kapteeniluutnantiksi vähintään kuusi vuotta yhteensä vänrikkinä, kornettina tai aliluutnanttina ja luutnanttina ja insinöörikapteeniksi tai -kapteeniluutnantiksi vähintään vuoden insinööriluutnanttina;

majuriksi ja komentajakapteeniksi sekä vastaavan arvoiseksi insinööri-, lääkintä- ja eläinlääkintäupseeriksi vähintään kolme vuotta lähinnä alemman arvoisena upseerina; sekä

näitä ylemmän arvoiseksi upseeriksi vähintään kaksi vuotta lähinnä alemman arvoisena upseerina.

Lääkintä- tai eläinlääkintämajuriksi ylentämistä varten vaadittavasta ajasta voidaan, poikkeustapauksissa ja milloin erityisiä syitä siihen on, kaksi vuotta korvata erityisen ansiokkaalla toiminnalla lääkärinä tai eläinlääkärinä.

5 §.

Eri aselajeihin ja ylennysryhmiin luettavilta upseereilta voidaan vahvistaa vaadittavaksi erityisiä palvelussuorituksia ja pätevyysnäytteitä. Ellei tasavallan presidentti johonkin ylennysryhmään nähden toisin määrää, vaaditaan ylentämistä varten:

1) majuriksi, että ylennettävä on toiminut vähintään kaksi vuotta komppanian tai vastaavan yksikön päällikkönä;

2) everstiksi, että ylennettävä on toiminut vähintään kaksi vuotta pataljoonan tai vastaavan yksikön komentajana taikka ratsuväessä rykmentinkomentajan apulaisena; sekä

3) kenraalimajuriksi, että ylennettävä on toiminut vähintään vuoden rykmentin, itsenäisen pataljoonan tai sen veroisen joukko-osaston komentajana.

6 §.

Ylennysesityksen upseeriarvoihin sekä insinööri-, lääkintä- ja eläinlääkintäupseeriarvoihin tekee tasavallan presidentille puolustusministeri, sotaväen päällikkö tai suojeluskuntain päällikkö, riippuen siitä kenen alaisena ylennettävä palvelee. Rajavartiolaitoksessa ja merivartiolaitoksessa palvelevasta tekee esityksen puolustusministeri, joka myös tekee esityksen sotaväen päällikön ja suojeluskuntain päällikön alaisesta ylennettävästä, jos kysymyksessä on ylennys everstin tai sitä ylempiin tai niitä vastaaviin arvoihin.

7 §.

Tämä asetus ei koske reserviin kuuluvien upseerien eikä reserviupseerien ylentämistä.

8 §.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1933.

Helsingissä, 29 päivänä kesäkuuta 1933.


Tasavallan Presidentti
P. E. SVINHUFVUD.


Puolustusministeri Arvi Oksala.


Katso myös[muokkaa]