Fritiofin satu: 21. Ringin draappa
| 20. Kuningas Ringin kuolema | 21. Ringin draappa. Fritiofin satu Kirjoittanut Esaias Tegnér |
22. Kuninkaanvaali |
- Kummussa istuu
- kuningas kuulu,
- kupeella kalpa,
- kypäräpäin.
- Hiirakko hirnuin
- holvikon pohjaa
- kultaisin kengin
- kuopien lyö.
- Ratsain jo rientää
- Ring yli sillan,
- painosta Biifrost[1]
- pingolla on.
- Auki on uljaat
- Valhallan ukset,
- kuuluhun käteen
- Aasat jo käy.
- Retkillä Toor on,
- Ruijassa[2] riehuu.
- Val-isän[3] viittaus
- viiniä tuo.
- Tähkiin ja kukkiin
- kuninkaan kruunun
- sorjasti sitoo
- Freij sekä Frigg.
- Braage jo koskee
- kultihin kielten,
- helkkyen hiljaa
- harppu nyt soi.
- Povensa pöytään
- hehkuen painaa
- Vanadis[4] vieno,
- kuunnellen vait.
- ”Kalvat ne kalskii,
- kilpihin soivat;
- verissä vainen
- kuohuvat veet.
- Voima, mi taistoon
- taivaista tuotiin,
- Berserkki-raivoin
- puskevi päin.
- ”Siks oli rakkain
- ruhtinas rahvaan,
- touvot hän maassaan
- turvata ties:
- hillityn voiman
- haltia hertas
- pyrki kuin suitsu
- pilvihin pois.
- ”Soi sanat viisaat
- Val-isän suusta,
- konsa hän Saagan
- seurahan saa.
- Niin sanas kirkkaat,
- kuningas, kumpus,
- kuin vesi Miimerin
- syvä ja sees.
- ”Rauhaisna ratkoo
- Forsete riidat
- vaiheilla Urdan[5]
- vellovan veen.
- Niinpähän taiten
- tuomitsit tyynnä,
- viihdytit koston,
- veriin mi vie.
- ”Kitsas ei ollut
- kuningas koskaan,
- kiillettä kylvi
- kääpiöin hän.[6]
- Pivosta antoi
- aulihin annin,
- huulilta hoiva
- huolihin soi.
- ”Valhallaan terve,
- valtija viisas!
- Kuuluna kauvan
- Pohjassa käyt.
- Braage jo maljoin
- mainitsi mainees,
- puoltaja rauhan,
- Pohjasta päin!”
- ↑ Silta, joka johti maasta taivaaseen; sateenkaari.
- ↑ Norjan-Lappi.
- ↑ Ooden.
- ↑ Freija.
- ↑ Urdan lähde = Ajan lähde.
- ↑ Muinaisten runoilijain kullalle antama nimitys.
Lähde: Tegnér, Esaias 1905: Fritiofin satu. Suomentanut Valter Juva. Esaias Tegnérin lyhyesti kuvaillut Valfrid Vasenius. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.