Hallituksen esitys Eduskunnalle sotavakuutuslaiksi

Wikiaineistosta

Hallituksen esitys I[muokkaa]

Hallituksen esitys 116/1938.

Hallituksen esitys Eduskunnalle sotavakuutuslaiksi.

Sodan vaara on useissa valtioissa antanut aiheen erityisiin toimenpiteisiin kaupan, merenkulun ja muun elinkeinoelämän turvaamiseksi niissä poikkeuksellisissa oloissa, jotka sota ja jo ilmeinen sodan uhkakin aiheuttavat. Näiden toimenpiteiden eräänä osana on vakuutusturvan jatkuvan saannin takaaminen sitä tarvitseville elinkeinoille, joista erityistä huomiota vaatii merenkulku. Niinpä mm. Englannissa, Ruotsissa ja Tanskassa on ryhdytty sanottua järjestelyä tarkoittavaan lainsäädäntöön. Meidän maassamme tätä lainsäädäntöä, jota vallitseviin oloihin katsoen on pidettävä kiireellisenä, ei vielä ole.

Tällä asiantilalla on laajakantoiset taloudelliset seuraukset. Niinpä se seikka, että maan vakuutusyhtiöt eivät voi vaadituin määrin myöntää sotavakuutuksia, vaikuttaa haitallisesti merenkulkuun. Se vahingoittaa myös kotimaista vakuutustoimintaa, koska se välittömästi johtaa tavallistenkin merivakuutusten siirtymiseen ulkomaille. Lisäksi maan elinkeinoelämälle saattaa syntyä sekin tappio, että ulkomaalla otettu vakuutus voi sodan sattuessa käydä arvottomaksi. Nämä vaarat voidaan välttää siten, että valtio jälleenvakuutuksen muodossa tarjoaa tukensa kuljetusvakuutuksen harjoittamiselle. Eräissä maissa, kuten Ruotsissa, valtion tuki on ulotettu käsittämään myöskin suoranaisten sotavakuutusten antamisen, mutta koska sama vakuutusturva voidaan saavuttaa täydellisen jälleenvakuutuksen avulla, näyttää tarkoituksenmukaiselta, että valtion vakuutustoiminta meillä rajoitetaan yksinomaan jälleenvakuutuksen alalle. Tällaisesta järjestelystä on etua paitsi siinä, että valtion kysymyksessä oleva vakuutustoiminta siten voidaan saattaa yhtenäisiin muotoihin, myöskin siinä, että tällä tavoin voidaan välttää sellaista toimistotyötä, jota suoranaisen vakuutusliikkeen harjoittaminen aiheuttaa, ja jättää se kokonaisuudessaan vakuutusyhtiöiden hoidettavaksi.

Maan elinkeinoelämän jatkumiselle välttämätön vakuutustoiminta vaatii valtion tukea myöskin sosiaalivakuutuksen alalla. Työntekijäin tapaturmakorvausten saannin turvaamiseksi sellaisissa tapauksissa, joissa pommituksen tai merellä tapahtuvan sotatoimen seurauksena lukuisat työntekijät menettävät henkensä tai saavat ruumiinvammoja, on pidettävä asianmukaisena, että valtio voi tarpeen vaatiessa myöntää jälleenvakuutuksia sellaiselle vastuumäärälle, jota kotimaiset vakuutusyhtiöt eivät voi kohtuudella yksin kantaa. Tästä syystä on katsottu tarpeelliseksi, että valtion jälleenvakuutustoiminta voidaan ulottaa myöskin sanotulle sosiaalivakuutuksen alalle.

Mitä kysymyksessä olevan vakuutustoiminnan järjestelyyn tulee, on se ehdotettu kokonaisuudessaan sitä varten asetettavan valtion sotavakuutuslautakunnan hoidettavaksi. Tämä toiminta vaatii erityistä ammattiasiantuntemusta, eikä näytä tarkoituksenmukaiselta, että siitä otetaan säännöksiä lakiin, koska voidaan edellyttää, että paras mahdollinen tulos saavutetaan sen joustavuuden avulla, jota sotavakuutuslautakunnan toimintavapaus tällöin edustaa. - Valtion vakuutusliike on luonnollisesti järjestettävä siinä määrin kannattavaisuuden pohjalle kuin nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ylimalkaan on mahdollista.

Edellä esitetyn nojalla annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

[Lakiehdotusta ja sen käsittelyä ei ole tallennettu Wikiaineistoon.]

Hallituksen esitys II[muokkaa]

Hallituksen esitys 37/1939.

Hallituksen esitys Eduskunnalle sotavakuutuslaiksi.

Kuluvan vuoden heinäkuun 6 päivänä annettua sotavakuutuslakiamme säädettäessä ei ollut mitään kokemusta sotavakuutuksen edellyttämästä valtion vakuutustoiminnasta. Tätä asiantilaa vastaavasti lakiin otettiin vain ne säännökset, jotka olivat välttämättömät sodan varalta valmistautumiseksi tällä alalla. Ne olosuhteet, joihin maamme sittemmin on joutunut, ovat osoittaneet, että tällä lainsäädännöllä saavutettu valmeus oli erittäin tarpeellinen. Samalla on, valtion vakuutusliikkeen alettua, voitu myöskin käytännössä todeta, millä tavoin kysymyksessä oleva vakuutusliike on tarkoituksenmukaisesti järjestettävissä. Näin ollen ja kun on katsottu asianmukaiseksi, että eräät vakuutuksen järjestelyä koskevat määräykset, jotka nyt ovat sotavakuutuslain toimeenpanoasetuksessa, saatetaan Eduskunnan päätettäväksi, on näyttänyt tarkoituksenmukaiselta, että sotavakuutuslainsäädäntöä tässä tarkoituksessa muutetaan.

Voimassa oleva sotavakuutuslaki rajoittaa valtion vakuutustoiminnan kuljetusvakuutusten ja työntekijäin tapaturmavakuutusten jälleenvakuuttamiseen. Nyt vallitsevissa oloissa näyttää kuitenkin siltä, että laissa olisi otetava huomioon sekin mahdollisuus, että valtion vakuutusliikettä on laajennettava. Aiheena tällaiseen varautumiseen on lähinnä kysymys kiinteistöjen vakuuttamisesta sotavahinkoja vastaan, jollaisella toimenpiteellä voidaan edellyttää olevan tärkeä merkitys sijoitusten varmuuden ja säästäjäin edun turvaamisessa. Myöskin tämän suunnitteilla olevan järjestelyn kannalta, jossa kohtuulliseen määrään rajoitetulla valtion jälleenvakuutuksella voidaan odottaa saavutettavan tarkoituksenmukaisia tuloksia, olisi sotavakuutuslainsäädännön vastaavaa muuttamista pidettävä huomion arvoisena etuna.

Vakuutusliikkeen tarkoituksenmukainen hoitaminen vaatii, että vakuutusliikkeestä kertyvät vakuutusmaksut varataan sattuvien vahinkojen korvaamiseen ja muiden vakuutusliikkeestä aiheutuvien menojen peittämiseen. Niin selvä kuin tämä järjestely onkin käytännöllisen vakuutustoiminnan kannalta, on katsottu tarpeelliseksi, että tämä periaate laissa nimenomaisesti ilmaistaan, varsinkin kun nyt käynnissä olevassa valtion vakuutustoiminnassa on lähdettävä siitä, että mahdollinen vuosiylijäämäkin on varattava samaan tarkoitukseen. Viimeksi mainitussa kohdin on huomattava, että valtion sotavakuutusliikkeessä ei voida edellyttää olevan sellaista säännönmukaisuutta ja ennalta laskettavuutta, joka tekisi mahdolliseksi ylijäämän käyttämisen muuhun kuin vakuutusliikkeen varalle. Kun kuitenkin voi ilmetä asianhaaroja, jotka pakottavat poikkeamaan tästä periaatteesta, on lakiehdotukseen sen varalta sisällytetty säännös, jonka mukaan mahdollinen ylijäämä voidaan, erityisestä syystä, valtioneuvoston päätöksellä käyttää muutenkin kuin mainitulla tavalla. - Nyt kysymyksessä olevan erityislaatuisen ja suuria vastuita sisältävän liiketoiminnan asianmukaiseksi valvomiseksi on pidetty tarkoituksenmukaisena, että valtioneuvosto määrää tälle liikkeelle erityiset tilintarkastajat. Sitä koskeva nykyisin sotavakuutuslain toimeenpanoasetuksessa oleva määräys on ehdotettu otettavaksi lakiin.

Sen johdosta, että suunnitellut muutokset ovat tarkoituksenmukaisimmin toteutettavissa koko kysymyksessä olevaa alaa koskevalla lainsäädännöllä, on voimassa oleva sotavakuutuslaki ehdotettu kokonaisuudessaan kumottavaksi ja korvattavaksi uudella sotavakuutuslailla.

Edellä sanotun nojalla annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

[Lakiehdotusta ja sen käsittelyä ei ole tallennettu Wikiaineistoon.]

Katso myös[muokkaa]