Hausjärveltä 14 6 1859
|
Tälle sivulle ei ole merkitty lähdettä. |
| Voit auttaa Wikiaineistoa lisäämällä lähteen. |
| Hausjärweltä 14.6.1859 Kirjoittanut P—r. |
- Hausjärweltä.
- — Hausjärweltä. — "Kesäkuun 14 p:nä pidettiin täällä yhteinen arpahuwi, jostatulot 204 r. 50kop. käytetään kansakoulun toimeen-saamisen awuksi seurakunnassamme. Kuin tämän kokouksen tarkoituksena oli kerätä waroja tärkeän asian perustamiseen, niin muistiwat seurakuntalaisemme arwoisa herras-saäty ja muut yhteisen siwistyksm harrastajat sekä monenlaisilla lahjoilla että myös läsnäolollansa kaunistaa tätä kokousta, jota ehtookauden hauskuutti soitanto, tansit ja monet muut huwitukset. Sentähden että tämä huwi oli täällä rahwaallemme ensimmäincn (kentiesi ensimmäinen koko maassamme maaseurakuunissa tähän tarkoitukseen), niin oli suuri osa seurakuntamme nuorisosta tietämätön tänlaisen toimen edistyttämisessä. Waan kuin kerran asia on tutuksi tullut, niin luulen että toiste sorjat neitomme ja pulskat poikamme jo kyllä tietäwät tarttua walmistamaan senlaisia käsitöitä, jotka tämmöisissä arpahuwissa owat oikein mulawia ja ostohaluun kiihottamia. Kiitos ja kunnia olkoon kaikille osallisille jotka edistyttiwat tätä tarkoitustamme — kaikille jotka uhrasiwat roponsa, kuin oli ensimmäinen uhri täällä näin hywän työn toimeen saamiseksi, joka warmaan on tuottawa sekä ajaallista että ijäistä onnea nousewalle nuorisollemme, jos tämä tärkeä työ waan kunnolla perustetaan ja yllä pidetään! Tämä kansakoulun perustamisen asia on ollut keskenämme melkeen alituisena puheena waan ei mielä ole päästy päätökseen, miten eli millä waroilla se perustettaisiin. Yksi siitä esittelee yhtä toinen toista, kuka walittaa warojen puutetta mikä mitäkin; waan nämä esteet eiwät ole aiwan hankaloita,ne owat waan niiden mietteitä, jotka eiwät kansan simistyttämisestä juuri paljo huolta pidä. Meillä tosin on monia seurakunnan yhteisiä laitoksia, joita en tässä tarwinne mainita, kuntoon saatettawia, — mutta eiköhän kansakoulun asia olis tärkein ja ensin toimeen pantawa? — Olis hywinkin. Muut laitokset saapi ennen tätä olla entisellään. Waroja tähän tarpeeseen moimme kyllä saada, jos waan kerran yksimielisesti asiaan tartumme. Wastuksia ja wastustelijoita on monioita tämän asian toimeen-saamisessa täällä, joka ei olko mainittu seurakunnan parjaamiseksi; sillä semmoistahan se on ollut kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa yhteis-asiain parantamisessa ja toimeen panemisessa, siihen asti kuin kansa on tullut huomaamaan eli huomannut asiain hyödyn ja parannusta tarwitsewaisuuden. Wastustelioita walitetaan kaikissa maamme seurakunnissa löytymän aina muutamia tässä kansakoulun asiassa. Tätä walituswirttä laulaawat myös napuri-seurakuntalaisemme Janakkalaisetkin, jotka owat kyllä olewinaan — itsemielestänsä — paljo muita mahtawampia yhteis-asiassa. Mutta älkäämme peräytykö näissä wastuksissa, raiwatkaamme waan urhoollisuudella wäsymättä siwistyksen teitä nousewalle nuorisollemme; se on meidän welwollisuus ett'ei katsoa ainoastansa omaa waan myös muiden parasta, ett'ei elää ainoastansa omaksi mutta myös jälkeistemme totiseksi hyödyksi ja edistymiseksi. — Lyhyesti suotanee ilmoittaa mähän muutaki seurakunnastamme. Wiime kewäänä oli täällä lehmissä eriskummainen tauti, joka ensin näytiksen siinä että eläimet joitakuita aikoja ennen rupesiwat purekselemaan puita ja kaikenlaisia kowempia aineita ja sitten ilmestyi kangistuminen jaloissa ja eneni enenemistänsä. Selkä köyristyi ja kaula wetäyntyi tawallista lyhemmäksi, joka oli seuraus siitä komasta suonen wedosta kuin siinä taudissa eläimillä oli. Suonen weto oli niin ankara että se wihdoin kiskoi pään takapäin aiwan selkään asti, siksi että eläin heitti henkensä. Monta eläintä rusentui kauhiasti tässä audissa ja kuoli — mitään parempaa parannuskeinoa ei hawaittu oleman kuin se että hymästi hieroa eläintä lämpyseen weteen kastetulla olkitukolla. — Nykyaikoina on punatauti ilmestynyt lehmissä ja on jo kuolettanutkin. Lääkärin apu olis aina tänlaisissa yhteisissä taudissa sanomattomasti tarpeellinen ja kiirusti toimitettawa, niinkuin armollinen esiwaltamme on saättanytkin. Waan miten talonpoikainen kansa taitaa tämmöisen awun itsellensä hankkia, kuin moniaat eiwät kelpoon tiedä missä lääkäri onkaan, sitä wähemmin tietämät ja woiwat toiwoa häneltä mitään apua, ja jos joku sen tietääki, niin ei taas ole waroja häntä tykönsä noudattaa monia penikulmia. Mutta jos tautisina aikoina saataisiin lääkäriä, joko seurakunnan eli muilla yhteisillä waroilla paikkakuntiin, missä tautia on, jolloin hän taitais jakaa sekä suullisia neuwoja että lääkkeitä taudin jälkeen, joita köyhemmälläkin sentään olis wara lunastaa, täten luulisin monet wahingot estymän. — Halla-yö kesäkuun 5 päiwää wastaan saatti monelle täällä hämärän toiwon wuodentuloista; paikoin se rusentelikin ruis-kylwöjä pahanväiwäsiksi, niin että jo hätäinen leikkasikin pahimpia paikkoja, waan kuin ilman waiheet owat olleet tänä kesänä mitä sopiwinta olla taitaa, wuorotellen lämmintä ja sadetta, on nämä hallan jäletkin jo melkeen kadonneet, niin että maanmies on taas iloinen toiwossa saada leikata (niittää) wuoden raskaista waimoistansa jotenkin hywän palkinnon, jos ylhäinen isämme sen suo, warjelee wielä wahingot ja turmellukset.
- P—r.
- Lähde: Suometar 14.6.1859.
Katso myös
[muokkaa]- Kustaa Paturi; Janakkalasta, vuoden - kasvut Hämäläinen 6. 8. 1859
- Kustaa Paturi; Janakkalasta: Meikäläisten ylpeydestä Suometar 5. 8. 1859
- Kustaa Paturi; Janakkalasta Elokuun lopulla (jatkoa n:o 35:teen) Suometar 16.9.1859
- P—r.; Hausjärveltä 26 8 1859 Suometar 26.8.1859