Hymni kauneudelle

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hymni kauneudelle.

Kirjoittanut Charles Baudelaire
Suom. Uuno Kailas.


Laps Haadeksen vai taivaan ootko, Kauneus?
On katsees – jumalainen, saatanallinen –
kuin rikoksen ja siunauksen sekoitus,
siks olet niinkuin viinin myrkky suloinen.
On samall’ illan, aamun valo katseessas,
on tuoksus ruusuin, rajuilman ruhjomain,
on malja täynnä taikajuomaa suudelmas,
se lamaa sankaria, lasta virvoittain.
Syvyydest’ astutko vai luota tähtien?
Kuin koira seuraa turmelus sun liepeilläs.
Sä tuhon sekä riemun kylvät leikiten,
oot opas, mut et näytä, mik’ on määränäs.
Käyt nauru huulillasi yli vainajain,
ja Kauhu ylvähin on sinun koruistas.
Ja lailla punakorallien hehkuvain
öin nähdään Murhan kiertyvän sun kaulahas.
Niin korennoinen lentää liekkiin kynttilän,
ja: »Terve, kirkkaus!» se kuiskaa kuollessaan.
Mies huohottava vierell’ immen viehkeän
kuin kuoleva on, hyväilevä multaa maan.
Oi kauhistava Kauneus! Se yhtä lie,
oletko viesti Saatanan vai Jumalan,
jos vain sun hymys, katsehesi portti, tie
on maahan, jot’ en tunne, mutta rakastan.
Serafi taikka seireeni, se yhtä on,
jos teet sä – keijukainen silkkisilmäinen,
sä kuningatar laulun, valon, tuoksujen –
vähemmän iljettäväks maan, ja tuokion.


Lähde: Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja. 1934. Toimittanut Anna-Maria Tallgren. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ja Helsinki.