Ihmisen sydän - Herran Temppeli eli Perkeleen asunto/Kappale 3
| Toinen kuwa | Kolmas kuwa. Ihmisen sydän - Herran Temppeli eli Perkeleen asunto Kirjoittanut Johannes Gossner |
Neljäs kuwa |
Syntinen, joka tuntee syntinsä ja waarallisen tilansa, kuin myös Jumalan määrättömän hywyyden ja pitkämielisyyden joka niin kauwan on kärsinyt ja armahtanut häntä ja johdattanut häntä parannukseen, wuodattaa nyt särjettynä, surewana ja katuwaisena katkeria kyyneleitä. Sywällä ja sydämellisellä surulla hän tunnustaa aina wihoittaneensa ja unohtaneensa Jumalan, joka on kaiken armon ja hywyyden ijankaikkinen lähde, mutta sitä wastoin kauwan ja uskollisesti seuranneensa sielunsa wihollista, perkelettä. Kun syntinen näin Jumalan woiman laupeudella warustetaan, niin täytetään mitä kuningas Daawid weisasi: "Herra on juuri läsnä niitä, joilla on murheellinen sydän, ja auttaa niitä, joilla on surkia mieli. Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa." Ps. 34: 19; 147: 3. Enkeli eli Jumalan armo astuu nyt sydämeen ja näyttää syntiselle ristiinnaulitun Jesuksen ja ewankeliumin; se on: hänelle julistetaan se ihana ja iloinen sanoma, että Jesus on tullut maailmaan syntisiä wapahtamaan ja autuaaksi tekemään; että Kristus on se, joka on kuoleman kärsinyt ja sen kautta ansainnut syntein anteeksi saamisen ja ijankaikkisen elämän. Jumala siis taritsee nyt särjetylle ja wiheliäiselle sydämelle Kristuksen armon, syntein anteeksisaamisen, pyhityksen ja ijankaikkisen elämän. Jos nyt syntinen totisella ja eläwällä uskolla wastaan ottaa sen taritun armon, omistaa ristiinnaulitun Jesuksen Kristuksen ansion, Hänen kärsimisensä ja kuolemansa, ijankaikkisesti kelpaawan sowinnon, riippuu kiinni siinä uskossa, että nämät kaikki owat hänen tähtensä tehdyt ja että kaikki annetaan armosta anteeksi, niin saa hän myös Pyhän Hengen, niinkuin kaikki muut uskowaiset Kristityt. Ja Pyhä Henki on todistawa hänen hengellänsä, että hänen syntinsä owat annetut anteeksi ja hän on Jumalan lapsi, sillä Pyhän Hengen lahjat owat: sydämen rauha, riemu ja wanhurskaus, ja Jumalan waltakunta on siis totisesti häntä lähestynyt. Mutta wielä nytkin wuodattaa syntinen kyyneleitä, waan ilon ja kiitollisuuden kyyneleitä, sillä hän on wapaa kaikista synneistänsä ja on Pyhän Hengen osallisuudessa. Armon kirkas tähti lewittää waloansa sydämeen, sillä hänen uskonsa on eläwä. Hänen ijankaikkisen onnensa wiholliset ja wastustajat, ne saastaiset eläimet, perkele enkeleinensä, owat paenneet sydämestä, ja niin käywät Paawalin sanat toteen: "Ja senkaltaiset te muutamat olitte, mutta te olette pestyt, te olette pyhitetyt, te olette wanhurskaaksi tulleet Herran Jesuksen nimen kautta ja meidän Jumalamme Hengen kautta." 1. Kor. 6: 11. O! kuinka rauhallinen, ilahuttawa ja autuas sen armoitetun syntisen tila nyt on: Hengellisellä riemulla woi hän nyt weisata ilowirsiä. Syntinen ei taida tarpeeksi ylistää, kiittää ja kunnioittaa Jesuksen armoa, rakkautta, pitkämielisyyttä ja laupiutta, waan hänen täytyy tämän riemun aikana waroa, ettei hän waipuisi suruttomuuteen; sillä ne ilkiät eläimet, ne seitsemän kuolinsyntiä, joilla, sen jälkeen kuin perkele laski waltikkansa, ei ole waltaa sydämessä, eiwät ole kaukana. Sekä he, että heidän päämiehensä walwowat lakkaamatta, etsien tilaisuutta ihmistä turmellaksensa. Kuta kauhistawaisemmaksi perkele näkyy uskowaisille, sitä kawalammaksi hän tekee itsensä. Sen tähden "walwokaat, pysykäät uskossa, olkaat urhoolliset, olkaat wahwat." 1. Kor. 16: 13.
Rukous. Kuinka minä taidan oikein riemuita armosi rikkaudesta, o Jumalani ja Wapahtajani! kuinka kylliksi kiittää sinua rakkaasta ja suloisesta ewankeliumistasi! Werelläsi minun lunastit, annoit syntini anteeksi ja sen kiinnitykseksi lahjoitit minulle Pyhän Henkesi, josta lunastuksen päiwänä olet minun tuntewa. O! wahwista wielä heikkoa uskoani, hajota hengellinen sokeuteni, että oikein näkisin ja käsittäisin hywyytesi ja rakkautesi rikkauden, ne ijankaikkiset hedelmät, jotka piinallasi ja kuolemallasi minulle olet ansainnut ja pyhässä ewankeliumissasi taritset. O! kuinka etkös ole armahtanut minua syntistä, ja tehnyt minun rikkaaksi ja autuaaksi! Sydämeni, joka ennen oli perkeleen asunto, on nyt Pyhän Hengen temppeli; ennen synnin orja, nyt Jumalan uskollinen lapsi, ennen saastaisten henkien kätkö, nyt pyhäin enkelein asunto. Minä, joka ennen olin synnin maja, jossa perkele hallitsi kadottawalla waltikallansa, tunnen nyt riemun, ja rauhan ja wanhurskauden Pyhässä Hengessä, joka minussa asuu, ja joka Jumalalta minulle annettu on. Autuuteni wiholliset owat pois karkoitetut, synnin ja perkeleen kahleet särjetyt ja minä olen wapaa, sillä olen saanut laupeuden. Minulle on "armo tapahtunut"; kuinka siis, niinkuin pitäisi, woin olla kiitollinen, kuinka woisin ylistää Sinun pyhää nimeäsi!
Yhtä rukoilen sinulta, kallihin Jesus! Älä ylönanna minua, äläkä ota kättäsi minusta, autuuteni Jumala! Anna minun ajatella sitä wälttämätöintä, ettäSinua pelkään ja kunnioitan: "Älä tempaa minun sieluani pois syntisten kanssa ja minun henkeäni werikoirain kanssa". Ps. 26: 9. Warjele minua suruttomuudesta, että en tulisi uneliaaksi ja jälleen petetyksi perkeleeltä ja synniltä. Anna sydämelleni woimaa aina wihata syntiä ja karttaa kaikkia tilaisuuksia ja houkutuksia siihen, niinkuin helvetin tulta. Sinun kauttasi olen tullut wapaaksi lapseksi; o, anna siis armoa, että en taas joutuisi synnin orjaksi. Sydämeni olet pyhittänyt, älä anna sitä jälleen saastutettaa ja turmeltaa. Olkoon se aina Pyhän Hengen temppeli, rauhan, riemun ja wanhurskauden koto Pyhässä Hengessä. Amen