Siirry sisältöön

Ihmisen sydän - Herran Temppeli eli Perkeleen asunto/Kappale 4

Wikiaineistosta
Kolmas kuwa Neljäs kuwa.
Ihmisen sydän - Herran Temppeli eli Perkeleen asunto
Kirjoittanut Johannes Gossner
Viides kuwa


Kuwaa sen ihmisen sisällisen tilan, joka oikiassa uskossa on omistanut Kristuksen ansion ja joka ei muuta tunne, tiedä ja etsi, kuin Jesusta Kristusta, ristiinnaulittua! Kuvassa tekstit: Pois se minusta, että minä muusta kerskaisin, waan ainoastansa meidän Herran Jesuksen Kristuksen rististä; jonka kautta maailma minulle ristiinnaulittu on, ja minä maailmalle. Gal. 6: 14. / Joka woittaa sen pitää kaikki nämät perimän Ilm. 21: 7.

Ei mitään muuta löydy nyt armoitetun syntisen sydämessä, kuin se ristiinnaulittu Jesus ja hänen kärsimisensä merkit, ja näin on sen tähden, että nyt on Pyhä Henki se, joka johdattaa, neuwoo ja suojelee ihmisen, eikä taida woimallisemmasti liikuttaa ihmisen sydäntä, kuin asettain hänen eteensä sen ristiinnaulitun Jesuksen, että hän tuntisi ja uskoisi, kuinka suuressa welassa hän lunastuksestansa on Jesukselle, Wapahtajallensa. Nyt hänellä on wastaansanomatoin halu nähdä ja katsella Jesuksen kärsimistä ja kuolemata. Nyt hän sanoo sen kiiwaan Paawalin kanssa: "en minä itseäni pitänyt teidän seassanne mitäkään tietäwäni, waan ainoastaan Jesuksen Kristuksen ja sen ristiinnaulitun". 1. Kor. 2: 2. "Pois se minusta, että minä muusta kerskaisin, waan ainoastansa meidän Herran Jesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta maailma minulle ristiinnaulittu on ja minä maailmalle". Gal. 6: 14. Pyhän Hengen johdattaissa hän Jesuksen kärsimisestä ja kuolemasta tuntee niin suuren wirwoituksen ja woiman, että sydän uskalluksella tunnustaa: "Jos Jumala on meidän edestämme, kuka woi meitä wastaan olla! Joka ei omaakaan Poikaansa armahtanut, waan antoi hänen kaikkein meidän edestämme, eikös hän myös lahjoita meille kaikkia hänen kanssansa?" Room. 8: 31, 32. Jesuksen kärsiminen ja kuolema on wakuutus Jumalan uskollisesta rakkaudesta, "sillä Jumala oli Kristuksessa, ja sowitti maailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt!" 2. Kor. 5: 19. Perustuksena hänen wahwaan luottamukseensa Jumalan rakkaudesta ja armosta on nyt ristiinnaulittu Jesus. Mitäpä taitaakaan Isä Jumala, joka senkaltaiseen kärsimiseen antoi ainoan Poikansa, meiltä kieltää? Koska siis se ristiinnaulittu Wapahtaja on ihmisen sydämeen Jumalalta lahjoitettu rikkaus, niin hän myös löytää hänessä yliwuotawan lohdutus-lähteen, joka antaa woiman kaikkiin hywiin töihin. Eläwä usko Jesukseen Kristukseen, Hänen sammumattoman rakkautensa ja ei kuolemassakaan puuttuwan kuulijaisuutensa ihana muisto, poistaa syntisestä kaiken halun maailmalliseen riemuun, lihallisiin himoihin, ajalliseen kunniaan ja kaikkiin maallisiin tawaroihin. Tämä sen ristiinnaulitun Jesuksen wirwoittawa muistutus kaikuu aina hänen korwissansa: "joka tahtoo minun perässäni tulla, hän kieltäkään itsensä ja ottakaan ristinsä ja seuratkaan minua". Matth. 16: 24. "Ja kuka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, ei se ole minulle sovelias." Matth. 10: 38. Päästäksensä sen ristiinnaulitun Jesuksen kaltaiseksi on hänen koko halunsa; hän harjoittaa jumalisuutta, "noudattaa rauhaa kaikkein kanssa ja pyhyyttä, paitsi jota ei yksikään saa Herraa nähdä". Hebr. 12: 14 (Wertaa: 1 Piet. 2: 19-25). "Että hänellä nyt on senkaltaiset lupaukset, puhdistaa hän siis itsensä kaikesta lihan ja hengen saastaisuudesta, täyttäin pyhyyttä Jumalan pelwossa". 2. Kor. 7: 1. Hän on uuttera "rukoilemaan joka aika kaikella rukoilemisella ja anomisella hengessä, ja walwoo kaikella ahkeruudella". Ef. 6: 18. "Hän ei unhota hywin tekemistä ja jakamista, sillä senkaltaiset uhrit kelpaawat Jumalalle". Hebr. 13: 16. Hän pitää ilonansa, jos hän löydetään mahdolliseksi Kristuksen tähden kärsimään sadatusta, köyhyyttä, kipua, waiwaa ja pilkkaa, hywin tietäin, että ne, jotka hänen kanssansa kärsiwät, saawat myös hänen kanssansa hallitakin. Sen edestä, joka meitä rakasti ja antoi itsensä edestämme, sotii hän uskollisesti ja kruunataan woitolla, pitäin sen suuren armopalkan silmämääränänsä, joka ajan täyttymyksessä on olewa Jesuksen Kristuksen uskollisten sotamiesten ihana woitonkruunu. Joka on pysywäinen, hän on kaiken tämän periwä. "Ei niin, että minä sen jo käsittänyt olen, eli jo täydellinen olen; mutta minä ahkeroitsen suuresti, että minä sen myös käsittäisin, niinkuin minäkin Jesuksessa Kristuksessa käsitetty olen. Minun veljeni! enpä minä pidä itseni sitä käsittäneen: Mutta yksi on se, minä unhohdan ne kuin takaperin owat, ja kokotan niiden perään, kuin edessä owat, ja samoon eteen pannun määrän jälkeen, sen kalliin tawaran jälkeen, joka Jumalan kutsumisen kautta ylhäältä Kristuksessa Jesuksessa ilmoitetaan". Phil. 3: 12-14.

Rukous: O, sinä ristiinnaulittu Wapahtajani, lakkaamatoin rakkaudessa ja armahtamisessa. Herra Jesu Kriste! Sinä yksinäsi hallitset sydämessäni, joka on kärsimisesi ja kuolemasi muistoksi pyhitetty ainoastaan Sinulle. Olkoon ja wallitkoon minussa rakkaus, jolla minua rakastanut olet. Hallitse sydämeni ja johdata mieleni. Uudista minua armossasi, että tulisin täydelliseksi kuwaksesi, joka kaikissa on kaltaisesi ja jossa piinasi ja kuolemasi hedelmät julkisesti nähdään ja huomataan. Anna minulle uusi wahwa henki; että pitäisin turmiollisena sitä, kuin ennen oli huwitukseni, ja hyljäisin sen, johon ennen asetin toiwoni ja luottamukseni, niin että kaikki mitättömäksi arwaisin, paitsi Sinun kaikkiwoittawaa tietoasi. Ole Sinä minulle kaikki kaikissa, paitsi Sinua olkoon kaikki turhuutta, katoowaisuutta, niin että wiimein woittaisin Sinun ja Sinussa aina löyttäisiin. Minä luen kaikki wahingoksi sen ylenpalttisen Jesuksen Kristuksen, minun herrani tuntemisen suhteen, jonka tähden minä olen kaikki wahingoksi lukenut ja ne raiskana pidän, että minä Kristuksen woittaisin, ja hänessä löyttäisiin, ettei minun wanhurskauteni laista olisi, waan joka tulee uskosta Kristuksen päälle, nimittäin se wanhurskaus, joka Jumalalta uskolle omistetaan". Phil. 3: 8, 9. "Mutta minä olen lain kautta laista kuollut pois, että minä Jumalassa eläisin. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu: mutta minä elän, en silleen minä, waan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut ja antoi itsensä minun edestäni". Gal. 2: 19, 20. O, kallis Wapahtajani! suo että minä aina pitäisin Sinun silmäini edessä, Sinun, joka uskon alkanut ja päättänyt olet, joka jätit taiwaan autuuden, ottain päällesi ristin ja pilkan. Piinasi olkoon sieluni rawinto, ristisi olkoon woimani taistelussa syntiä ja maailmaa wastaan, kuolemasi toiwoni hädässä ja kuolinhetkenä. Wahwista minua kiusauksissa; epäilyksen, kiwun ja waiwan hetkinä walistakoon minua rakkautesi. Olkoon se aurinkoni, kilpeni, lohdutukseni ja wäkewyyteni, niin ett'en wäsyneillä jäsenillä ja heikontuneella uskolla kiirehtisi siitä taistelusta, joka minulle määrätty on. Amen.