Ilolaulu Jesuksesta/V. Jesuksen opetuksesta ja tunnustähdistä
| IV. Herodeksen tyranniudesta Jesusta ja viattomia lapsia vastaan | Ilolaulu Jesuksesta V. Jesuksen opetuksesta ja tunnustähdistä Kirjoittanut Mattias Salamnius |
VI. Pääsiäisjuhlasta ja sen säätämisestä, Egyptin orjuudesta |
Luku V.[muokkaa]
Jesuksen opetuksesta ja tunnustähdistä.
Vaan koska ikä eneni,
Astui virkahan omahan;
Kautta kastehen isältä
Vahvistettu virkahansa,
Kosk' oli vuosia ijässä
Kolme kymmentä kulunut.
Saarnasi sanat Isänsä,
Näytti täillänsä todeksi,
Muutti viinaksi vedetkin
Kaanan häissä kaunihisti;
Teki rammat terveheksi,
Spitaliset puhtahaksi,
Kuurot tarkkakuuloiseksi,
Selväsilmäksi sokeat;
Mykät käänsi kieleväksi
Hajotteli halvaukset,
Virvotti vesikipuiset,
Ajoi poijes perkelehet,
Kutsui kuollehet elohon.
Kukas suullansa sanoopi,
Kenen kieli kertoneepi,
Mit' on tehnyt ollessansa
Täällä syntisten seassa?
Viel' oli enämpi virka,
Isältäns' etehen pantu.
Otettu omalla mielin,
Piti käydä piinan alle,
Synnin maksoksi suruhun, [surmaan]
Luotuen lunastukseksi;
Koska koko kolme vuotta
Oli saarnannut sanansa
Että työnsä ilmoittanut.
Jopa juuttahat jutussa,
Kurjat verkkoa kutovat,
Pahat neuvoja nivovat
Jalon surmaksi Jumalan,
Palkaksi parahan neuvon:
Vielä Juudas juonikkahin,
Julma joukosta omasta,
Lyöpi parvehen pahojen
Rahatengan rakkahusta, [rakkaudesta]
Halusta hopean häijyn.
Asui merkin antajaksi,
Ollansa edestäviän',
Saada Luojansa sodalla,
Mestarins' makeall' suulla.