Irtolaisrekisteriasetus 1945

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Irtolaisrekisteriasetus.[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 985/1945.

Annettu Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1945.

Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 17 päivänä tammikuuta 1936 annetun irtolaislain 40 §:n nojalla seuraavaa:

1 luku. Yleiset määräykset.

1 §. Rikostutkimuskeskuksessa on pidettävä irtolaisrekisteriä, niin kuin jäljempänä määrätään.

2 §. Irtolaisrekisteriä pidetään henkilöistä:

1) jotka on irtolaisuudesta määrätty työlaitokseen tai pakkotyöhön;
2) jotka on määrätty irtolaisvalvonnan alaiseksi;
3) joita on irtolaisuudesta varoitettu ja joihin nähden sen ohessa on ryhdytty joihinkin irtolaislain 2 §:n 1 momentissa säädettyihin huoltotoimenpiteisiin;
4) joita on irtolaisuudesta epäiltynä kuulusteltu, vaikkei heihin nähden olekaan ryhdytty enempiin toimenpiteisiin; taikka
5) jotka on rikoksen johdosta toimitettujen kuulustelujen yhteydessä todettu irtolaisiksi.

3 §. Irtolaisrekisteriin on otettava viranomaisten annettavien irtolais-, täytäntöönpano- ja muiden ilmoitusten mukaan tarpeelliset henkilötiedot sekä tiedot 2 §:ssä tarkoitetuista irtolaisuuden ilmenemismuodoista, päätöksistä tai toimenpiteistä sekä irtolaisuudesta määrätyn seuraamuksen täytäntöönpanosta ja muista ilmoituksissa mainittavista seikoista.

Rekisteriä on muuten pidettävä sillä tavoin kuin jäljempänä säädetään.

4 §. Irtolaisrekisteriin toimitettavat ilmoitukset on, painetuille lomakkeille kirjoitettuina, annettava jokaisesta rekisteriin ilmoitettavasta henkilöstä erikseen.

5 §. Irtolaisrekisteristä on viranomaisille ja yksityisille henkilöille annettava rekisteri-ilmoituksia sen mukaan kuin jäljempänä määrätään.

Rekisteri-ilmoitus on, jos asianomaisesta henkilöstä on irtolaisilmoitus, annettava rekisteriotteena.

2 luku. Irtolaisilmoitukset.

6 §. Irtolaisilmoituksen antaa:

1) poliisiviranomainen, eli maalla nimismies tai apulaisnimismies sekä kaupungissa poliisilaitos, kun henkilöä on irtolaisuudesta epäiltynä kuulusteltu tai kun rikoksen johdosta toimitetussa kuulustelussa on ilmennyt että henkilö on irtolainen;
2) huoltolautakunta, kun joku on sen päätöksellä määrätty irtolaisvalvonnan alaiseksi tai valvonta-aikaa on pitennetty tai valvonta lakkautettu ennen määräaikaa, niin myös, kun huoltolautakunta on jollekulle antanut irtolaisuudesta varoituksen ja sen ohella ryhtynyt irtolaislain 2 §:n 1 momentissa säädettyihin toimenpiteisiin;
3) lääninhallitus, kun joku on sen päätöksellä määrätty irtolaisuudesta työlaitokseen tai pakkotyöhön tahi kun lääninhallitus tehdyn valituksen johdosta on vahvistanut, muuttanut tai poistanut huoltolautakunnan päätöksen; sekä
4) korkein hallinto-oikeus, kun se tehdyn valituksen johdosta on antanut päätöksen, jolla joku on irtolaisuudesta määrätty työlaitokseen tai pakkotyöhön tahi jolla tätä tarkoittava päätös on muutettu tai poistettu.

7 §. Irtolaisilmoitukset on kirjoitettava tähän asetukseen liitettyjen irtolaisilmoituskaavojen mukaisesti ja käyttävät:

A-kaavaa poliisiviranomainen ja huoltolautakunta;
B-kaavaa lääninhallitus; sekä
C-kaavaa korkein hallinto-oikeus.

8 §. Irtolaisilmoitus, jonka antaa lääninhallitus tai korkein hallinto-oikeus, on sen todistamiseksi, että ilmoitus on yhtäpitävä päätöksen kanssa, sen viran tai toimen haltijan allekirjoitettava, jonka velvollisuutena toimituskirjan laatiminen päätöksestä on.

Kun irtolaisilmoitus on poliisiviranomaisen tai huoltolautakunnan annettava, on se edellisessä tapauksessa maalla nimismiehen tai apulaisnimismiehen ja kaupungissa poliisipäällikön tahi rikos- tai huolto-osaston päällikkönä toimivan henkilön sekä jälkimmäisessä tapauksessa huoltolautakunnan puheenjohtajan allekirjoitettava.

Irtolaisilmoituksessa tulee olla järjestysnumero kalenterivuosittain aloitettavassa järjestyksessä.

9 §. Irtolaisilmoitus lähetetään korkeimmasta hallinto-oikeudesta viidentoista päivän ja lääninhallituksesta kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu.

Poliisiviranomaisen ja huoltolautakunnan on lähetettävä irtolaisilmoitus kolmen päivän kuluessa niiden toimenpiteiden päättymisestä, joihin ne ovat ryhtyneet irtolaiseksi epäiltyyn tai sellaiseksi todettuun nähden.

10 §. Jos irtolaisrekisteriin saapunut irtolaisilmoitus ei ole asianmukaisesti laadittu, on rikostutkimuskeskuksen viivytyksettä palautettava se korjattavaksi tai vaadittava uusi ilmoitus.

Jos säädetty irtolaisilmoitus ei ole aikanaan saapunut rikostutkimuskeskukseen, on siitä lähetettävä huomautus asianomaiselle viran tai toimen haltijalle tai virastolle.

11 §. Kun irtolaisuudesta työlaitokseen tai pakkotyölaitokseen määrätty on joko ehdollisesti tahi lopullisesti päästetty laitoksesta, tulee laitoksen johtajan lähettää irtolaisrekisteriin vahvistetun kaavan mukainen vapautusilmoitus. Pakkotyölaitoksesta päästetyistä on ilmoitus lähetettävä kaksin kappalein.

Vapautusilmoitukset on virkakirjeessä kultakin kuukausipuoliskolta lähetettävä kolmen päivän kuluessa kuukausipuoliskon päättymisestä, ja on kirjeessä mainittava ilmoitusten lukumäärä sekä niiden henkilöiden täydelliset suku- ja etunimet, joita ilmoitukset koskevat. Milloin vapautusilmoituksia ei ole lähetettävänä, on siitä saman ajan kuluessa ilmoitettava.

12 §. Vapautusilmoituksessa on mainittava, paitsi tiedossa olevia irtolais- ja rikosrekisterinumeroita, työlaitokseen tai pakkotyöhön määrätyn täydellinen nimi, syntymäaika ja kotipaikka, irtolaisuudesta määrätty seuraamus, päätöksen antaja ja päätöksen päiväys. Vapautusilmoituksessa on lisäksi mainittava päivä, jolloin asianomainen on päästetty työ- tai pakkotyölaitoksesta, sekä onko hänet päästetty sieltä lopullisesti vai ehdollisesti.

13 §. Milloin tässä luvussa mainittu vapautusilmoitus ei ole asianmukaisesti laadittu, olkoon vastaavasti noudatettavana, mitä 10 §:ssä on määrätty.

3 luku. Irtolaisrekisterinpito.

14 §. Irtolaisrekisteriä pidetään siten, että saapuneet ilmoitukset sellaisinaan otetaan rekisteriin, kaikki samaa henkilöä koskevat yhteen rekisterivihkoon koottuina.

15 §. Jokaiselle rekisterivihkolle merkitään asianomaisen täydellinen nimi, syntymäaika ja syntymä- tai kotipaikka sekä jokainen viranomainen, virasto tai tuomioistuin, joka on antanut jossakin vihkoon sisältyvässä irtolaisilmoituksessa mainitun päätöksen tai ryhtynyt siinä mainittuun toimenpiteeseen, ja päivä, jolloin sellainen päätös on annettu tai toimenpiteeseen ryhdytty.

Rekisterivihkot, joista jokaisessa tulee olla järjestysnumero, säilytetään numerojärjestyksessä.

16 §. Irtolaisrekisteristä poistetaan irtolaisilmoitus, jos irtolaisuutta koskeva päätös on ylemmän viranomaisen päätöksellä kumottu.

Rekisterivihko poistetaan irtolaisrekisteristä:

1) kun asianomainen henkilö saadun selvityksen mukaan on kuollut tai kun 90 vuotta on kulunut hänen ilmoitetusta syntymävuodestaan; taikka
2) kun kymmenen vuotta on kulunut siitä, jolloin asianomaisesta henkilöstä on viimeksi saapunut irtolaisrekisteriin tämän asetuksen 2 §:n 2, 3, 4 tai 5 kohdan mukaan siihen otettu ilmoitus eikä rekisterivihkossa ole muita irtolaisilmoituksia.

17 §. Irtolaisrekisteriasiakirjat on niin säilytettävä, etteivät asiaan kuulumattomat pääse niihin käsiksi.

4 luku. Irtolaisrekisteristä annettavat ilmoitukset.

18 §. Irtolaisrekisteristä on pyydettäessä annettava rekisteri-ilmoituksia:

1) oikeuskanslerinvirastolle, eduskunnan oikeusasiamiehelle, tuomioistuimelle ja viranomaiselle, joka tämän asetuksen 6 §:n mukaisesti antaa irtolaisilmoituksia; sekä
2) muulle viranomaiselle ja yksityiselle henkilölle, mikäli rekisteri-ilmoituksen saaminen on katsottava asianomaiselle tarpeelliseksi.

Yksityisen henkilön on, pyytäessään rikosrekisteri-ilmoitusta, liitettävä pyyntöönsä viranomaisen antama selvitys siitä, mitä tarkoitusta varten ilmoitusta pyydetään.

19 §. Viranomaisen on, pyytäessään irtolaisrekisteri-ilmoitusta, käytettävä rikosrekisteriasetuksessa mainittua A-kaavan mukaista rekisteri-ilmoituslomaketta. Kiireellisissä tapauksissa voidaan kuitenkin, jollei rekisteri-ilmoituksen saamiseen tarvita eri määräystä, ilmoitus pyytää sähkeellä tai puhelimitse.

Kun yksityinen henkilö pyytää rekisteri-ilmoitusta, on pyyntö tehtävä käyttämällä 1 momentissa mainitun kaavan mukaista lomaketta tai kirjeessä. Pyyntöön on liitettävä virkatodistus siitä henkilöstä, josta ilmoitusta pyydetään.

Rekisteri-ilmoitusta pyydettäessä on palauttamisosoite merkittävä asianomaiselle lomakkeelle tai, ellei lomaketta käytetä, muutoin ilmoitettava.

20 §. Rekisteri-ilmoituslomakkeen saavuttua rikostutkimuskeskukselle on se heti toimitettava rikosrekisterille, jossa sille viivytyksettä kirjoitettakoon rikosrekisteri-ilmoitus, minkä jälkeen irtolaisrekisteri-ilmoitus on rikostutkimuskeskuksessa kirjoitettava samalle lomakkeelle.

Kun pyyntö on tehty sähkeellä, puhelimitse tai kirjeessä, on siten annetut tiedot rikostutkimuskeskuksessa kirjoitettava rekister-ilmoituslomakkeelle, johon myöskin on merkittävä, miten pyyntö on tehty, ja on samaa lomaketta käytettävä rekisteri-ilmoitusta varten. Jos rekisteri-ilmoitusta ei voida antaa, on asianomaiselle tästä annettavassa ilmoituksessa myöskin syy siihen mainittava.

Irtolaisrekisteri-ilmoitus tai ilmoitus siitä, ettei tällaista ilmoitusta voida antaa, on annettava pyynnön saapumispäivänä tai viimeistään ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Kiireellisissä tapauksissa voidaan erityisestä pyynnöstä kirjallisen ilmoituksen lisäksi, jos vastauksesta menevä maksu on suoritettu, sähkeellä antaa tieto siitä, onko henkilöstä, josta rekisteri-ilmoitusta on pyydetty, irtolaisilmoitus.

Irtolaisrekisteristä annettavan ilmoituksen allekirjoittaa rikostutkimuskeskuksen päällikkö tai irtolaisrekisterin hoitajana toimiva henkilö.

21 §. Milloin irtolaisrekisteri-ilmoitusta pyydettäessä annetut henkilötiedot ovat olennaisilta osin irtolaisrekisterissä olevien henkilötietojen mukaisia, on, vaikka pienehköjä eroavaisuuksia ilmenee, rekisteri-ilmoitus annettava, kuitenkin niin, että rekisteri-ilmoituslomakkeeseen merkitään punaisella kirjoituksella, missä kohdissa eroavaisuutta on havaittu. Viranomaisen, jolle tällainen rekisteri-ilmoitus annetaan tai esitetään, tulee tarkoin tutkia, tarkoittaako se kysymyksessä olevaa henkilöä.

22 §. Viranomaisen, joka on havainnut saamaansa irtolaisrekisteri-ilmoitukseen sisältyvän tiedon vääräksi tai jolla on syytä sellaista epäillä, on viivytyksettä ilmoitettava siitä rikostutkimuskeskukselle.

Viranomainen, joka huomaa, että samasta henkilöstä on käytetty eri irtolaisrekisterinumeroa, ilmoittakoon siitä niin ikään viivytyksettä rikostutkimuskeskukselle.

5 luku. Erinäisiä määräyksiä.

23 §. Kun sosiaaliministeriö on tehnyt päätöksen työlaitokseen otetun päästämisestä sieltä ehdollisesti irtolaislain 10 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa tai ehdollisesti päästetyn palauttamisesta työlaitokseen, sekä kun oikeusministeriö on tehnyt päätöksen pakkotyöajan pitentämisestä irtolaislain 15 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa tai pakkotyölaitoksesta ehdollisesti päästämisestä sanotun lain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tahi ehdollisesti päästetyn palauttamisesta laitokseen, on asianomaisen esittelijän toimitettava siitä ilmoitus rikostutkimuskeskukselle.

24 §. Kun irtolaisrekisteriin on saapunut ilmoitus siitä, että henkilö on lääninhallituksen päätöksellä määrätty irtolaisuudesta pakkotyöhön tai työlaitokseen, on rikostutkimuskeskuksen siitä viivytyksettä lähetettävä vahvistetun kaavan mukainen ilmoitus sille rekisteriviranomaiselle, jonka rekisteriin asianomainen henkilö on otettu. Jos päätös, josta ilmoitus on ollut lähetettävä, on korkeimmassa hallinto-oikeudessa vahvistettu, muutettu tai poistettu, on rikostutkimuskeskuksen siitäkin ilmoitettava asianomaiselle rekisteriviranomaiselle.

Kun irtolaisrekisteriin on saapunut vapautusilmoitus henkilöstä, joka on määrätty irtolaisuudesta pakkotyöhön tai työlaitokseen, on rikostutkimuskeskuksen viivytyksettä lähetettävä ilmoituksen toinen kappale asianomaiselle rekisteriviranomaiselle.

25 §. Kun henkilö, josta rekisteriviranomaiselle on 24 §:n 1 momentin mukaan annettu ilmoitus, kuolee, on rekisteriviranomaisen viivytyksettä ilmoitettava siitä rikostutkimuskeskukselle.

Samanlainen ilmoitus on työ- ja pakkotyölaitoksen johtajan tehtävä, jos irtolaisuudesta työlaitoksessa tai pakkotyössä oleva henkilö kuolee laitoksessa ollessaan.

26 §. Irtolaisrekisteriin annettavat ilmoitukset on kirjoitettava koneella tai muutoin niin huolellisesti ja selvästi, ettei kirjoituksen oikeasta sanamuodosta voi syntyä epäilystä.

Rekisteriin annettavaan ilmoitukseen on, jos siitä, jota ilmoitus koskee, on rekisterissä irtolaisilmoitus, merkittävä asianomaisen irtolaisrekisterinumero, jos tämä on ilmoituksen antajan tiedossa.

27 §. Asianomaiset viranomaiset saavat lomakkeita tilauksesta maksuttomasti:

1) valtioneuvoston julkaisuvarastosta irtolaisilmoitus- ja rekisteri-ilmoituslomakkeita sekä lomakkeita kuolinilmoituksia ja vapautusilmoituksia varten työlaitoksista; sekä
2) vankeinhoitovirastosta lomakkeita vapautusilmoituksia varten pakkotyölaitoksista.

28 §. Rikosrekisterissä olevat eri henkilöiden irtolaisuutta koskevat ilmoitukset, lukuun ottamatta jäljempänä 2 momentissa mainittuja tietoja, siirretään rikosrekisteristä rikostutkimuskeskukseen irtolaisrekisteriin otettaviksi.

Ne rikosrekisterin pohjaksi käytetyt irtolaisuutta koskevat tiedot, jotka mainitaan Suomen senaatin 9 päivänä heinäkuuta 1918 tarkempia määräyksiä rikosilmoituksista sekä rikosrekisterin käyttämisestä antaman päätöksen 14 §:ssä, poistetaan rikosrekisteristä.

29 §. Tarkempia määräyksiä irtolaisrekisterin järjestämisestä ja käyttämisestä antaa tarpeen vaatiessa sisäasiainministeriö sekä tarkempia määräyksiä rikosrekisterissä olevien irtolaisuutta koskevien ilmoitusten siirtämisestä rikosrekisteristä rikostutkimuskeskukseen oikeusministeriö. Sisäasiainministeriö vahvistaa ne lomakekaavat, joiden mukaan rekisteriin on annettava ilmoituksia, mikäli niitä ei ole tässä asetuksessa vahvistettu.

30 §. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1946, ja sillä kumotaan irtolaisista pidettävästä keskusrekisteristä 14 päivänä elokuuta 1936 annettu asetus. Ilmoitusten siirtäminen rikosrekisteristä irtolaisrekisteriin voidaan toimittaa ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1945.

Tasavallan Presidentti MANNERHEIM.

Sisäasiainministeri Yrjö Leino.

Muutos 1971[muokkaa]

Asetus irtolaisrekisteriasetuksen muuttamisesta.

Suomen asetuskokoelma 650/1971.

Annettu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1971.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan 5 päivänä lokakuuta 1945 annetun irtolaisrekisteriasetuksen (985/45) 6 §, 11 §:n 1 momentti, 12, 23, 24, 25 ja 27 § näin kuuluviksi:

6 §. Irtolaisilmoituksen antaa:

1) poliisiviranomainen, eli maalla nimismies tai apulaisnimismies sekä kaupungissa poliisilaitos, kun henkilöä on irtolaisuudesta epäiltynä kuulusteltu tai kun rikoksen johdosta toimitetussa kuulustelussa on ilmennyt, että henkilö on irtolainen;
2) sosiaalilautakunta, kun joku on sen päätöksellä määrätty irtolaisvalvonnan alaiseksi tai valvonta-aikaa on pitennetty tai valvonta lakkautettu ennen määräaikaa, niin myös kun sosiaalilautakunta on jollekulle antanut irtolaisuudesta varoituksen ja sen ohella ryhtynyt irtolaislain 2 §:n 1 momentissa säädettyihin toimenpiteisiin;
3) lääninhallitus, kun joku on sen päätöksellä määrätty irtolaisuudesta työlaitokseen tahi kun lääninhallitus tehdyn valituksen johdosta on vahvistanut, muuttanut tai poistanut sosiaalilautakunnan päätöksen; sekä
4) korkein hallinto-oikeus, kun se tehdyn valituksen johdosta on antanut päätöksen, jolla joku on irtolaisuudesta määrätty työlaitokseen tahi jolla tätä tarkoittava päätös on muutettu tai poistettu.

11 §. Kun irtolaisuudesta työlaitokseen määrätty on joko ehdollisesti tai lopullisesti päästetty laitoksesta, tulee laitoksen johtajan lähettää irtolaisrekisteriin vahvistetun kaavan mukainen vapautusilmoitus.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _

12 §. Vapautusilmoituksessa on mainittava, paitsi tiedossa olevia irtolais- ja rikosrekisterinumeroita, työlaitokseen määrätyn täydellinen nimi, syntymäaika ja kotipaikka, irtolaisuudesta määrätty seuraamus, päätöksen antaja ja päätöksen päiväys. Vapautusilmoituksessa on lisäksi mainittava päivä, jolloin asianomainen on päästetty työlaitoksesta, sekä onko hänet päästetty sieltä lopullisesti vai ehdollisesti.

23 §. Kun sosiaalihallitus on tehnyt päätöksen työlaitokseen otetun päästämisestä sieltä ehdollisesti irtolaislain 10 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa tai ehdollisesti päästetyn palauttamisesta työlaitokseen, on asianomaisen esittelijän toimitettava siitä ilmoitus keskusrikospoliisille.

24 §. Kun irtolaisrekisteriin on saapunut ilmoitus siitä, että henkilö on lääninhallituksen päätöksellä määrätty irtolaisuudesta työlaitokseen, on keskusrikospoliisin siitä viivytyksettä lähetettävä vahvistetun kaavan mukainen ilmoitus sille rekisteriviranomaiselle, jonka rekisteriin asianomainen henkilö on otettu. Jos päätös, josta ilmoitus on ollut lähetettävä, on korkeimmassa hallinto-oikeudessa vahvistettu, muutettu tai poistettu, on keskusrikospoliisin siitäkin ilmoitettava asianomaiselle rekisteriviranomaiselle.

Kun irtolaisrekisteriin on saapunut vapautusilmoitus henkilöstä, joka on määrätty irtolaisuudesta työlaitokseen, on keskusrikospoliisin viivytyksettä lähetettävä ilmoituksen toinen kappale asianomaiselle rekisteriviranomaiselle.

25 §. Kun henkilö, josta rekisteriviranomaiselle on 24 §:n 1 momentin mukaan annettu ilmoitus, kuolee, on rekisteriviranomaisen viivytyksettä ilmoitettava siitä keskusrikospoliisille.

Samanlainen ilmoitus on työlaitoksen johtajan tehtävä, jos irtolaisuudesta työlaitoksessa oleva henkilö kuolee laitoksessa ollessaan.

27 §. Asianomaiset viranomaiset saavat tilata maksutta valtion painatuskeskuksesta irtolaisilmoitus- ja rekisteri-ilmoituslomakkeita sekä lomakkeita kuolinilmoituksia ja työlaitoksen vapauttamisilmoituksia varten.
____________________

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1971.

Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1971.

Tasavallan Presidentti URHO KEKKONEN

Ministeri Katri-Helena Eskelinen

Katso myös[muokkaa]