Jos säteen ma tavottaisin

Wikiaineistosta
3. Jos säteen mä tavottaisin.
Kun vienoinna aamu hohti
Kirjoittanut K. A. Tavaststjerna


Jos säteen mä tavottaisin
Kesäpilvien ruskosta vaan,
Jos ainoan noista ma saisin,
Joit’ tuhlas se turhempaan.
Sen niitehen kiintäisin hienoon
Värikimmelten hehkeäin
Jo sadun, mi haastais vienoon,
Sua kaikesta lepyttäin.
Ja syämessäs viivähdellä
Sen antaisit empien,
Niin ihmeen viehkeä, hellä
Ois tenhosa satu sen.
Mut rintaas väikettä varmaan
Se riemujen mailta lois,
Läpi arkion usvan harmaan
Tosiluontees se ilmi tois.
Niin hymyisit silmät veessä
Ja virkkisit uinunees
Tätä samaa, min viehäkkeessä
Mun on mieleni herkkä ja sees.


Lähde: Tavaststjerna, Karl August 1904: Valikoima runoelmia. Suomentanut Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.