Siirry sisältöön

Köyhistä ja köyhyydestä II

Wikiaineistosta
Köyhistä ja köyhyydestä I Köyhistä ja köyhyydestä II

Kirjoittanut Hämäläinen (sanomalehti)
Köyhistä ja köyhyydestä III



Köyhistä ja köyhyydestä II.


Wanhaan aikaan ei tunnettu wapaata työwäkeä; kaiken ruumiillisen työn tekiwät orjat. Silloin ei myöskään taitanut olla tunnettua köyhyyttä; sillä orjanisänta oli hanen welwollinen ruokkimaan, samoin kuin ihminen ruokkii juhtansa, joilla ei myöskään mitään waiwaisholhousta ole toimitettu. Mutta sen wuoksi ei ole sanottu ettei orja niinkuin juhtakin kuole ruan puutteesta. Se on isännän wallassa, antaa kuolla taikka elää. Tietty on myös etta muinen orjia kuoli nälkään tuhansittain; mutta kuka siitä lukua,piti! Katsastaissamme wapaan työwäen tilaa uudempina aikoina, kohtaa meitä warsin surullisia sanomia. Franskalainen marshalkki Vauban, joka eli 150 wuotta sitten, sanoo että Franskassa hänen aikanansa joka kymmenes ihminen oli kerjäläinen ja puoli koko kansasta oli siinä tilassa, ettei sillä ollut luotettawaa rawinnon toiwoa, waan aika ajoilta oli tuomittu nälkää näkemään. Tämä on sangen surullinen kuwaus. Englannissa oli varallisuus jo silloin suurempi kuin Franskassa. Macaulan kertoo historiassansa, että holhotuin waiwaisten luku siihen aikaan Englannissa nousi wiidenteen osaan koko kansasta. -Skottlannissa, jonka wäestö samaan aikaan oli yksi miljona, luettiin kaksisataa tuhatta kerjäläistä, joka myös on wiides osa koko kansasta. Jo tästä näkyy ettei köyhyys yksistänsä ole meidän aikamme sattuma ja rasitus. Mitä enemmän takaisin kuljemme ja menneitä aikoja tutkimme, sitä hirmuisemmaksi näemme köyhäinluwun ja olon. Muinen sitä waan ei niin merkitty, ei siitä puhuttu eikä kirjoitettu; sillä missa kaikki owat köyhiä, siellä ei ole kukaan köyhä. Se tosin on nykyajan työ ja waikutus että köyhyys on pimeydestänsä wedetty esiin, otettu puheen alaiseksi ja tutkittu. Nykyajan köyhyys on julkinen. Se myös on tosi että wasta nykyaikana köyhät itse owat ruwenneet äkkäämään oman tilansa; köyhyys on ruwennut itsensä tuntemaan. Mutta sanoessamme että köyhyys on ruwennut itsensä tuntemaan, emme ollenkaan tarkoita Suomea taikka Suomalaisia; semmoista köyhyyttä ei Suomessa wielä ole, etta se itsensä tuntisi ja pyrkisi pois siitä tilastansa. Köyhyyttä on, ja paljokin, mutta se kituu wielä jäykässä tuntemattomuudessansa.

Onhan sanottu etta köyhyys on enenemisessä, ja syyksi siihen on sanottu etta ihmiskunta enenee suuremmassamitassa kuin maa woi kaswattaa rawinnon aineita. Mutta kummassakaan näissä wäitöksissä ei onneksemme ole perää ollenkaan. Se taidetaan helposti wahwistaa todistuksilla. Äsken kertosimme köyhyyden tilan 150 wuotta sitten Franskassa ja Englannissa. Nykyjään on köyhyys näissä maissa paljo wähempi. Paitsi sitä on todeksi näytetty että rawinnon aineet kaswawat paljo suuremmassa mitassa kuin ihmiskunta. Wuodesta 1789 on Franskan wäestö enennyt 75 prosenttia. Franskasta ulos wiety tawara wuonna 1789 nousi 440 miljonaan, mutta wuonna 1856 nousi se 1627 miljonaan. Ei mikään niin selwästi osoita työn enenemistä kuin kauppa; sillä mitähän ulkomaille wietäisiin jos ei työn hedelmiä? —Englannissa oli 150 wuotta sitten 5½ miljonaa ihmistä ja niistä 1,332,000 köyhää. Nykyjään lukee Englanti ja Wales lähes 18 miljonaa ihmistä ja wuonna 1847 oli holhottuin köyhäin luku 1,322,000. Siis on siellä nyt wähempi luku köyhiä kuin 150 wuotta sitten, waikka koko wäestön luku on kolmasti sen werwertainen kuin silloin. Ja köyhäin luku on wieläkin wiimisinä wuosina siellä wähennyt, sittekuin waiwaisholhous on saatu paremmalle kannalle ja työhuoneita tehty. Merkittäwä on. myös ettei missään maassa köyhiä niin tarkoin ja hywin hoideta kuin Englannissa.

Köyhäin luku Suomessa. Waikia on meidän maassa tulla täydelliseen ja tarkkaan tietoon köyhäin luwusta; täällä ei ole wielä ruwettu täta asiata niin perinpohjin tutkimaan. Wasta wuoden 1852 waiwaisasetus on tehnyt köyhyyden maassamme tutkinnon alaiseksi; eihän nimittäin nyt enää olisi mahdotointa saada tietoa kuinka monta köyhää kussakin seurakunnassa saawat apua. Luulemme nimittäin että tämä asetus jo on melkein joka paikassa toimeen pantu. Jos joku seurakunta, niinkuin Hämeenlinna, wielä olisi wanhallansa, ei siitä seuraisi suurta haittaa asian yleisessä arweluksessa. Mutta mitä nyt tiedetään, Jos katsomme ainoasti niiden köyhäin lukua, jotka tawallisesti waiwaisina hoidetaan ja siis köyhinä erittäin merkitään wiiden wuotisissa henkitabelleissa. olisi meillä tässä tilassa paljasta iloa mainittawana; Suomi olisi köyhistä wapaimpia maita. Mutta mistä tulee tuo julkinen ja melkein rajatoin walitus köyhäin enenemisestä ja paljoudesta? Onko se walitus warsin perätöin? Onko Suomi köyhyhden suhteen onnellisimpia maita? Katsokaamme! —Henkitabelleissa merkittiin wuosina 1850 ja 1855 seuraawa luku waiwaisia maakunnissa, nimittäin:

Wuonna 1850. Wuonna 1855.
Uudenmaan läänissä 2562. 1758.
Turun ja Porin läänissä 4500. 6604.
Waasan läänissä 4025. 6415.
Oulun läänissä 4561. 6416.
Kuopion läänissä 2728. 4055.
Hämeenlinnan läänissä 3035. 3630.
Mikkelin läänissä 2436. 3367.
Wiipurin läänissä 2101. 2976.
Yhteensä 25,948. 36,221.

Suomen kaupungeissa oli samoina wuosina seraawa luku köyhiä ilmoitettu henkitabelleissa:

Wuonna 1850. Wuonna 1855.
Helsingissä 769. 828.
Porwoossa 151. 126.
Lowisassa 64. 97.
Eknäsissä 15. 21.
Turussa 405. 336.
Naantalissa 20. 17.
Uudessa kaupungissa 70. 111.
Raumalla 62. 76.
Porissa 183. 233.
Tamperella 52. 79.
Waasassa 105. 214.
Kristinassa 24. 48.
Kaskisessa 8. 19
Uudessa Karlebyssä 48. 41.
Kokkolassa 42. 59.
Pietarsaaressa 52. 130.
Jywäskylässä 1. 2.
Oulussa 235. 422.
Brahessa 93. 264.
Torniossa 12. 18,
Kajanissa 1. 8.
Kuopiossa 111. 97.
Joensuussa - 4.
Mikkelissä 2. 5.
Heinolassa 13. 25.
Sawonlinnassa 5. 4.
Hämeenlinnassa 83. 87.
Wiipurissa 73. 140.
Haminassa 60. 93.
Lappeenrannalla 14. 8.
Käkisalmessa 7. 9.
Sortawalassa 1. 4.
Yhteensä 2781. 3636.

Jos nämät, maaseurakuntain ja kaupunkien ilmoitetut köyhät lasketaan yhteen, saadaan wuotena 1850 Suomessa 28,729 ja wuotena 1855 yhteensä 39,857. Jos koko Suomen kansa lasketaan olleen 1,600,000, nähdään siis että näiden ilmoitusten mukaan joka neljäskymmenes ihminen Suomessa oli waiwainen. Kuitenki ei ole näihin numeroihin niin lujasti luottamistä; sillä köyhäin luku on todella ollut paljo suurempi. Esimerkiksi sopii ottaa Helsingin kaupungin, jossa waiwaisholhouksen wuosikertomuksia seuraten köyhäin luku 1850 nousi 1852 henkeen ja 1855 taas 1031 henkeen. Sama on laita ollut Turussa, jossa wiimisinä wuosina waiwaisholhous on auttanut noin tuhannen henkeä.

Sanoimme edellä jo että 1852 wuoden waiwaisasetus on tehnyt waiwaisten luwun ja köyhyyden nähtäwäksi; ja se on todistus näistäkin ilmoituksista. Waiwaisten luku näkyy näistä enennen 11,000 henkeä, joka arwattawasti on siitä tullut että näinä wuosina tämä asetus on toimeen pantu melkein koko maassa.

(Jatketaan.)


Lähde: Hämäläinen: n:o 8, 22.10.1858