Kaupunkien kunnallislaki 1917
Suomen asetuskokoelma 27.11.1917/108.
Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1 §. Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan ja lain muuten määräämissä rajoissa hoitaa kunnan yhteiset talous- ja järjestysasiat, mikäli ne voimassa olevain lakien ja asetusten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen käsiteltäviä.
2 §. Jos kaupunki- ja maalaiskunta haluavat yhteistä toimintaa jossakin asiassa, kokoontukoot niiden edustajat yhteiseen kokoukseen siitä päättämään, niinkuin maalaiskuntain kunnallislaissa on säädetty.
Sama oikeus olkoon kaupunkikunnilla keskenään.
3 §. Kaupunkikunnan jäsen on jokainen:
- jolla kaupungissa taikka sen alueella on tahi tulee olla asunto ja kotipaikka;
- joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia; taikka
- joka siellä omistaa talon, tontin tahi maata.
4 §. Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa kaupunginvaltuuston, raastuvankokouksen, kansanäänestyksen ja kuntain edustajain kokouksen kautta.
Toimeenpano ja hallinto kuuluu, maistraatin valvonnan alaisena, rahatoimikamarille ja muille lautakunnille, hallintokunnille tai henkilöille sen mukaan kuin tässä laissa tahi muualla säädetään.
5 §. Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa tuottava oikeus, samoinkuin valtion kaupungille myöntämiä varoja, on pidettävä varoina, joilla kaupungin yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä sanotaan, ellei jonkin tapauksen varalta ole toisin säädetty.
Omaisuutta, joka on jonkun erityisen väestöluokan hyväksi tai erikoisia tarkoituksia varten kaupungille luovutettu, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa olevain määräysten mukaan.
Niitä menoja varten, joihin varoja 1 momentissa mainittujen varojen lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja suoritettavaksi voimassa olevien tai vastedes säädettävien perusteiden mukaan.
6 §. Tämä laki ei muuta niitä kunnallisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka erioikeuksissa, joilla on perustuslain voima, ovat eriksensä joillekuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt. Kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka ennen vuotta 1875 ovat kuuluneet porvaristolle ja talonomistajille yhteisesti taikka kummallekin erikseen, jäävät edelleen kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi.
7 §. Valtuutettuja valitaan kaupungissa, jonka väkiluku on:
|
|
Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
8 §. Kaupunginvaltuutetut sekä vähintään neljä tilintarkastajaa ja yhtä monta varatilintarkastajaa, joiden vaali toimitetaan valtuutettujen vaalin yhteydessä, valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla.
Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen äänioikeus.
Älköön äänioikeutta valtuutetun kautta käytettäkö.
Vaaleista ja niiden toimittamisesta säädetään tarkemmin kunnallisessa vaalilaissa.
9 §. Kaupunginvaltuutetut ja varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi. Valituista eroaa vuosittain kolmannes siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on säädetty.
Valtuuston asiana olkoon päättää tilintarkastajain luvusta sekä heidän eroamisjärjestyksestänsä.
10 §. Oikeus valita valtuutettuja ja tilintarkastajia on jokaisella kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt kaksikymmentä vuotta sekä on viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa kaupungissa hengillekirjoitettu.
Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
1) se, joka lain voiman voittaneen oikeuden päätöksen mukaan on holhouksen alaisena;
2) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansalaisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan; ja
3) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kunnallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun siitä lukien kun lopullinen tuomio asiasta annettiin.
Venäjän kansalaisten kunnallisista oikeuksista on voimassa, mitä siitä erittäin on säädetty tai vastedes säädetään.
11 §. Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja valitsemaan.
Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kuvernööriä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, varalääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisikamarin virka- tai palvelusmiestä eikä yleistä syyttäjää eikä myöskään kaupungin rahatoimilaitoksen tai muuta sellaista virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilintekovelvollinen.
12 §. Valtuutetuksi valittu älköön kieltäytykö toimeen ryhtymästä, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta.
Joka kolmena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut valtuutettuna tahi kaupungin asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallintokunnan puheenjohtajana, on kuitenkin oikeutettu kolmen seuraavan vuoden kuluessa nauttimaan vapautta valtuutetun toimesta.
Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivuloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai -palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon valtuusto ilmoitetun esteen.
Jos kieltäytyminen hyväksytään, astuu varajäsen tilalle.
13 §. Valtuutetut saavat toimestaan korvausta valtuuston harkinnan mukaan, kuitenkin vähintään viisi markkaa kokoukselta ja niin että palkkio kaikille valtuutetuille on samansuuruinen.
14 §. Valtuutetut valitsevat keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän jo saman kolmivuotiskauden aikana ole ollut samassa toimessa.
Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee, muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimikautensa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen sijaansa jälellä olevaksi ajaksi. Sama olkoon laki, jos valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja valitaan rahatoimikamarin puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi.
Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöörille kirjallisen ilmoituksen.
Valtuuston asiana on puheenjohtajan palkkion määrääminen.
15 §. Jos tehdään valitus valtuuston puheenjohtajan tahi varapuheenjohtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin tointa, kunnes valitus on lopullisesti ratkaistu ja, jos uusi vaali määrätään toimitettavaksi, toinen on valittu ja toimeensa ryhtyy.
16 §. Valtuuston kokoukset ovat julkisia.
Kuitenkin voi valtuusto päätöksellä, johon vähintään neljä viidennestä saapuvilla olevista valtuuston jäsenistä yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväksi suljetussa istunnossa.
17 §. Valtuuston tulee kokoontua puheenjohtajan kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asiain käsittelemistä varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljännes valtuutetuista tahi kuvernööri tai maistraatti sitä häneltä pyytää.
Kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä. Joulukuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa päätetään kunnan tulo- ja menoarvion vahvistamisesta seuraavaksi vuodeksi, valitaan henkilöt niihin kunnallisiin toimiin, jotka vuoden lopussa tulevat avoimiksi, ja jäsenet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin sekä käsitellään joulukuun 8 päivänä 1873 kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 54 §:ssä mainitut asiat.
18 §. Kutsumus valtuuston kokoukseen on valtuuston määrättävällä tavalla julkaistava ja valtuutetuille ilmoitettava.
Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta ynnä kokouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista.
Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa valitaan jäseniä kaupungin taksoitus- ja tutkijalautakuntaan sekä määrätään taksoituslautakunnan jäsenten luku, tai vahvistetaan kaupungin meno- ja tuloarvio seuraavaa vuotta varten, tai tutkitaan kaupungin tilintarkastajain antamaa kertomusta, on annettava vähintään neljätoista päivää ennen kokousta. Kutsumus kaikkiin muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa viimeistään kokouksen edellisenä päivänä.
Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus kaupungin maistraatille ja rahatoimikamarin puheenjohtajalle annettava.
19 §. Valtuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolmannesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen ilman pätevää estettä jää tulematta kokoukseen taikka ilman sellaista syytä lähtee kesken pois, maksakoon kaupunginkassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kymmenen sekä jäsen viisi markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä tahi on kesken lopetettava, olkoon sakko poissaoleville kaksinkertainen.
20 §. Valtuuston kokouksessa älköön asiata otettako päätettäväksi ennenkuin se on ollut rahatoimikamarin tai 4 §:n 2 momentissa mainitun toimikunnan, hallintokunnan tai toimihenkilön tai 29 §:ssä sallitun valiokunnan taikka erityisesti valitun valmistusvaliokunnan valmisteltavana, paitsi jos kiireelliset asianhaarat jossakin tapauksessa toisin vaativat.
21 §. Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taikka, jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti tai rahatoimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset olemaan saapuvilla valtuuston kokouksissa antamassa tarpeellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, elleivät he samalla ole valtuuston jäseniä. Heidän poissaolonsa ei estä asian käsittelyä valtuustossa.
22 §. Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskusteltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus "jaa" taika "ei" ilmaisee valtuuston päätöksen.
Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaranlyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja nimenhuudolla.
Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu, tulkoon valtuuston päätökseksi, paitsi milloin päätöksen tekoon tämän lain mukaan vaaditaan määräenemmistö. Äänten jakautuessa tasan tulee se mielipide päätökseksi, johon puheenjohtaja yhtyy.
Kun valtuuston on päätettävä sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymisestä, panttaamisesta tahi vaihtamisesta, joka lahjan, testamentin tahi muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi, vaaditaan päätöksen tekoon, että vähintään kaksi kolmannesta valtuuston saapuvilla olevista jäsenistä sitä kannattaa.
Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon puheenjohtaja päätöksen.
23 §. Vaalit, jotka ovat valtuuston, taksoituslautakunnan tahi muiden kunnallisten hallintokuntain toimitettavat, tapahtukoot suhteellista vaalitapaa noudattamalla, jos valittavia on kaksi tai useampia ja jos neljännes vaaliin osaa ottavista sitä vaatii.
Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa muuten käytetään, tulee valituksi se tai ne, jotka vaalissa ovat saaneet enimmät äänet.
Suhteelliset ja vaadittaessa muutkin vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
24 §. Valtuuston päätös voidaan julistaa kiireellisenä täytäntöönpantavaksi, jos kolme neljännestä läsnä olevista jäsenistä sitä kannattaa; ja on tämä päätöksessä nimenomaan mainittava. Täytäntöönpanoa älköön silloin estäkö se, ettei päätös ole saanut lain voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi hyödyttömäksi tahi kuvernööri, huomatessaan päätöksen lainvastaiseksi, näe olevan syytä täytäntöönpanemista kieltää.
25 §. Valtuuston kokouksissa kirjoittaa pöytäkirjan valtuuston valitsema sihteeri.
Milloin pöytäkirjaa ei voida heti tarkistaa, voi valtuusto antaa puheenjohtajan ja vähintään kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päivänä.
Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, vähintään kaksi valtuuston jäsentä, ja muutoin tarkistajat. Jos tarkistajista yksi tahi useammat kieltäytyvät pöytäkirjaa allekirjoittamasta, väittäen, ettei se sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan ja lykätköön tarkistamisen valtuuston seuraavaan kokoukseen. Tarkistettu pöytäkirja on edeltäpäin ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa tai muussa valtuuston määrättävässä paikassa julkiluettava.
26 §. Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon sen kirjallisesti sihteerille viimeistään pöytäkirjan tarkistamistilaisuudessa.
27 §. Valtuuston päätös ratkaistussa asiassa on, niin pian kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti ilmoitettava.
Lähetettävät toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja sekä varmentaa nimellään sihteeri.
28 §. Valtuutetuilla on oikeus maistraatilta saada niitä asiakirjoja ja tietoja, jotka he tarpeellisiksi katsovat.
29 §. Valtuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi havaitsee, asettaa erityisiä valiokuntia asioita valmistamaan.
30 §. Puheenjohtaja pitäköön valtuuston kokouksessa huolta järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota puheenjohtaja ei voi ehkäistä, hajoittakoon hän kokouksen.
31 §. Maistraatin tulee valvoa, että kaupungin yhteistä omaisuutta, tuloja, etuja ja oikeuksia asianmukaisesti hoidetaan sekä että toimeenpanoa varten asetetut lautakunnat, hallintokunnat tai henkilöt panevat täytäntöön valtuuston tekemät päätökset.
Jos maistraatti havaitsee, että joku valtuuston tekemä päätös on lakia, voimassa olevia asetuksia tai määräyksiä vastaan, taikka että alistaminen tai ilmoittaminen on laiminlyöty, milloin sen olisi pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen kieltämään apunsa tämmöisen päätöksen toimeenpanemiseen. Sellaisessa tapauksessa tulee maistraatin kirjallisesti ilmoittaa valtuustolle, ettei päätöstä käy toimeenpaneminen ja esiintuoda syyt siihen.
Asianomaisella on valta semmoisesta kiellosta valittaa siinä järjestyksessä, joka on säädetty muutoksen hakemisesta maistraatin päätöksiin.
32 §. Maistraatti saa tehdä valtuustolle ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista.
33 §. Esitykset ja lausunnot, joita valtuusto tai eri tarkoituksia varten asetetut toimikunnat valtion viranomaisille antavat, ovat lähetettävät maistraatin kautta.
34 §. Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtävistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous- ja järjestysasioissa kuin myös muiden virka- ja palvelusmiesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon tarpeita varten olkoon voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty.
35 §. Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta on saanut toimeksensa, kaupunkiin erityisesti asetetun hallituksen hoidettavina.
36 §. Raastuvankokous pidetään pormestarin, neuvosmiehen ja maistraatinsihteerin vaaleja varten.
Sellainen kokous pidetään maistraatissa pormestarin tai hänen sijaisensa toimiessa puheenjohtajana.
37 §. Oikeutettuja ottamaan osaa raastuvankokoukseen ovat kaikki ne kunnan jäsenet, jotka ovat kaupunginvaltuutettujen vaalia varten viimeksi laadittuun vaaliluetteloon äänioikeutetuiksi merkityt; ja on tätä vaaliluetteloa käytettävä äänestysluettelona.
38 §. Kaikilla vaalioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.
Älköön vaalioikeutta valtuutetun kautta käytettäkö.
Vaali toimitetaan suljetulla lipulla. Äänten jakaantuessa tasan ratkaisee arpa.
39 §. Raastuvankokouksen kutsuu kokoon maistraatti.
Kutsumus, jonka tulee sisältää tieto siitä, mitä varten kokous pidetään, on annettava vähintään neljätoista päivää ennen ja julkaistava sillä tavalla kuin kaupungin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.
40 §. Ennenkuin raastuvankokous päätetään, ilmoittakoon maistraatti ajan, milloin kokouksessa tehty pöytäkirja tulee julkisesti tarkistettavaksi. Tarkistukseen ei tarvita muuta kutsumusta.
41 §. Kaupunginvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta syntyneestä päätöksestä on tieto toimitettava Senaatille, kun päätös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin myös kun se koskee sellaista välipuhetta tahi sopimusta, joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
Päätökset, jotka koskevat uusia maksuja yleisestä liikkeestä, kuten tie-, silta-, satama- ja lauttarahoja, tai muutoksia entisiin, ovat voimaan päästäkseen alistettavat Senaatin vahvistettaviksi.
Sellaiset ilmoitukset ja alistukset ovat lähetettävät maistraatin kautta läänin kuvernöörinvirastoon, jonka tulee toimittaa ne Senaattiin.
42 §. Kuvernöörin vahvistettavaksi on alistettava ne päätökset, jotka koskevat yleisiä määräyksiä siveellisyyden, raittiuden, terveydenhoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden edistämistä kaupungissa.
Tällaiset määräykset ovat saatettavat yleisön tietoon sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.
43 §. Joka ei tyydy valtuuston tekemään päätökseen, saakoon siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava läänin kuvernöörinvirastoon kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai päätöksestä tiedon, sitä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen liittää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi annettiin.
Jos valittaja laiminlyö, mitä tässä on määrätty, olkoon menettänyt puhevaltansa päätöstä vastaan.
Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä päivänä, jona se on 25 §:n mukaan julkiluettu.
44 §. Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjestyksessä tehty taikka että se on ristiriidassa yleisen lain tai asetusten kanssa taikka muuten menee valtuuston toimivaltaa ulommaksi, saa kuvernööri, jos näkee syytä olevan, kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen oikeus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen valitus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka on valittanut, mutta muutoin pysyy päätös voimassa, ellei sen havaita olevan ristiriidassa yleisen lain tai asetusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen kokonansakin kumotuksi.
45 §. Se, joka on tyytymätön maistraatin päätökseen tämän lain alaan kuuluvissa asioissa, saa hakea siihen muutosta kuvernöörinvirastossa kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta lukien.
Joka tahtoo valittaa raastuvankokouksen päätöksestä, tehköön sen kirjallisella valituksella, joka viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun vaalitoimituksesta tehty pöytäkirja tarkistettiin, sitä päivää lukuunottamatta, on läänin kuvernöörinvirastoon annettava.
Pormestarinvaalia koskevista valituksista on erikseen säädetty.
46 §. Kuvernöörin päätökseen saa hakea muutosta Senaatin talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista kolmantenakymmenentenä päivänä päätöksen tiedoksisaamisesta, sitä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja noudatettakoon siinä, mitä sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty, kuitenkin niin että valituksen myös saa valitusajan kuluessa antaa läänin kuvernöörinvirastoon sieltä perille toimitettavaksi.
47 §. Sellaiset tässä luvussa mainitut valitukset, jotka kohdistuvat kaupunginvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon tässä laissa tarkoitettu valtion viranomainen tutkittaviksi ja ratkaistaviksi ainoastaan siltä osalta, mikä koskee päätöksen laillisuutta.
48 §. Valtuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuus voidaan alistaa kansanäänestyksellä ratkaistavaksi. Jos kaupungissa on valtuutettujen vaalia varten viimeksi laaditun vaaliluettelon mukaan ollut enintään viisituhatta äänioikeutettua, on kymmenennen osan kaikista mainitun ääniluettelon mukaan äänioikeutetuista sellaista alistamista vaadittava. Jos äänioikeutettujen luku on suurempi, tulee vaatijain luvun olla kahdeskymmenesosa äänioikeutettujen luvusta, ei kuitenkaan vähemmän kuin viisisataa. Perusteltu vaatimus valtuuston päätöksen kumoamisesta on kirjallisesti annettava valtuuston puheenjohtajalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun valtuuston päätös on julkiluettu.
Kansanäänestykseen ei voida vedota:
- 1) valtuuston toimittamista vaaleista;
- 2) valtuuston päätöksistä sen sisäisissä järjestysasioissa;
- 3) valtuuston päätöksistä, jotka koskevat tilintekoa ja tilinpäästöä taikka tulo- ja menoarvion vahvistamista; sekä
- 4 valtuuston päätöksistä, jotka se 24 §:ssä määrätyssä järjestyksessä on julistanut kiireellisinä täytäntöön pantaviksi.
Kansanäänestys toimitetaan kuten laissa kansanäänestyksestä siitä säädetään.
49 §. Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole valitusoikeutta. Jos kansanäänestys on tapahtunut lainvastaisesti, saatakoon kuitenkin hakea kuvernööriltä äänestyksen kumoamista sen ajan kuluessa äänestyksen tuloksen julkaisemisesta, kuin muutoksen hakemisesta kaupunginvaltuuston päätökseen on vaadittu.
Jos kansanäänestys edellisessä momentissa mainitusta syystä kumotaan, on valtuuston viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin uuden kansanäänestyksen toimeenpanemiseksi.
50 §. Kaupunginvaltuuston sekä valtuuston valitsemain, hallintokuntain puheenjohtajain tulee pitää huolta, että pöytäkirjat liitteineen sekä niistä tehdyt luettelot ynnä muut asiakirjat hyvin säilytetään ja kuntalaisten saatavilla tarpeen mukaan pidetään sekä toimesta erotessaan jättää ne seuraajillensa.
Kunnan jäsen olkoon, jos hän sitä pyytää, oikeutettu saamaan oikeaksi todistetun jäljennöksen sanotuista asiakirjoista tahi otteen mainittujen viranomaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista. Valitusasioissa toimituskirja on annettava joutuisasti ja ainakin ennenkuin puolet kunkin tapauksen varalta säädetystä määräajasta on kulunut.
Valtuuston asiana on määrätä, onko asiakirjoista suoritettava lunastusta ja kuinka paljon. Älköön lunastusta kuitenkaan otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan yhteisiä tarpeita varten tai asianomaisille virkamiehille tahi yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan kun valtuuston päätös on pöytäkirjanotteella tiedoksi annettava sille, jota päätös koskee.
51 §. Sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valitsemat lautakunnat lain nojalla poissaolosta määräävät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan, ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin kunnallisveroista on säädetty.
52 §. Jos kunnallisessa toimessa tai palveluksessa oleva on tässä toimessaan hukannut varoja taikka osottanut vilpillisyyttä tahi muuta epärehellisyyttä, on valtuustolla oikeus pidättää hänet tehtävänsä toimittamisesta, ja on asia viipymättä jätettävä tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä siitä ilmoitettava läänin kuvernöörille.
53 §. Kaupunkikunnan edustajat kuntain edustajain kokoukseen valitsee kaupunginvaltuusto, ja on vaaliin nähden sovellettava, mitä maalaiskuntain kunnallislaissa on siitä säädetty.
54 §. Jos valtuuston päätös on alistettava valtion viranomaisen vahvistettavaksi, älköön alistusta tehtäkö ennenkuin määräaika kansanäänestyksen vaatimiseen on umpeen kulunut tai kansanäänestys päätöksen hyväksynyt.
55 §. Tämä laki kumoaa kunnallishallinnosta kaupungissa joulukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 1, 2, 3, 4 ja 6 luvun sekä kaikki muut tämän lain kanssa ristiriidassa olevat säännökset. Sanotun asetuksen 5 luvussa mainitut raastuvankokouksen tehtävät kuuluvat tästedes kaupunginvaltuustolle, ja noudatettakoon kuuluttamisesta ja ilmoituksista tämän lain määräyksiä; sekä olkoot taksoitus- ja tutkijalautakunnan jäsenet poissaolostaan kokouksista sen seuraamuksen alaiset, joka tämän lain 19 §:ssä kaupunginvaltuusmiehille on säädetty.
Tämä laki astuu voimaan tammikuun 1 pävänä[1] 1918.
Kaupunginvaltuutetut ovat kuitenkin jo vuonna 1917 valittavat sillä tavalla ja siinä järjestyksessä kuin tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
Niiden kunnallisten toimihenkilöiden ja hallintokuntien, jotka ovat aikaisemman lainsäädännön mukaan asetetut, tulee edelleenkin olla toimessa, kunnes vastaavat vaalit ovat tämän lain mukaan suoritetut ja valitut ryhtyneet toimeensa; ja on valtuuston tällaisiin vaaleihin viipymättä tämän lain voimaan astuttua ryhdyttävä.
- Helsingissä, 27 päivänä marraskuuta 1917.
Huomautukset[muokkaa]
- ↑ pitää olla päivänä