Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus hengeltä maksettavista veroista

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 20.2.1865/5.


(Ylösluettava Saarnastuoista.)


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
hengeltä maksettavista veroista.
Annettu Helsingissä, 20 p:nä Helmikuuta 1865.
____________


Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Säätyjen alamaisesta kehoituksesta tahdomme Me Armossa hengeltä maksettavista veroista säätää ja määrätä seuraavalla tavalla:

1 §.

Nykyiset henkirahat, laakmannin- ja tuomarinvero, teinirahat sekä Viipurin läänissä maksetut poduschnierahat tulevat vasta lakkaamaan; jonka johdosta myöskin sääntö Armollisessa Julistuksessa Toukokuun 10 p:ltä 1850, siltä osalta kuin se koskee niiden henkiveroin määrää, jotka ovat maksettavat semmoisilta työväen luokkaan kuuluvilta hengiltä Suomenmaassa, jotka epämääräisesti kauvan oleskelevat Venäjällä, tulee voimansa ja vaikutuksensa puolesta mitättömäksi käymään.

2 §.

Sen sijaan pitää yhteinen, henkirahoiksi nimettävä henkivero maassa toimeen pantaman, joka, samoin kuin nyt hyljätyt maksut, tulee käymään vakinaiseksi veroksi ja on vuosittain kahdella markalla mieheltä ja yhdellä markalla vaimonpuolelta eli naiselta maksettava kaikilta niiltä Suomen kansalaisilta, jotka ennen sen vuoden alkua, jolta vero maksetaan, ovat täyttäneet kuusitoista vuotta mutta eivät tulleet kuudenkymmenen neljän vuoden ikään, huolimatta säädystä tahi olopaikasta; ja tulevat ainoasti tässä Asetuksessa määrätyt vapautukset henkiveroista vastedes noudatettavina olemaan.

3 §.

Köyhät, jotka hoidetaan tahi nauttivat alituista elatusta yhteiseltä vaivaishoidolta, taikka joita vaivaa semmoinen ruumiin vamma, vanhuuden heikkous tahi kivuloisuus, ett'eivät he itse voi työllä itsiänsä elättää, ovat henkirahoista vapautetut, kuin ilmoitettu asianlaita todistetaan joko vaivaishoito- tahi kunnallishallituksen todistuksella taikka seurakunnan kirkonkokouksessa.

4 §.

Jos joku ilman vaivaishoitolaitoksen alituisetta avutta tykönänsä hoitaa ja elättää köyhää ja kivuloista isää, äitiä tahi muuta sukulaista, jonka pitää lähinnä edellisen §:n nojalla oleman henkirahoista vapautettuna, taikka jos hänellä on kolme tahi usiampia omia lapsia taikka lapsipuolia tahi kasvattilapsia alle kymmenen ikävuoden, taikka viisi lasta alle kuudentoista ikävuoden, jotka ovat kotona taikka käyvät jossakin koululaitoksessa, pitää semmoisen miehen sekä itsensä että vaimonsa puolesta, kuin myöskin lesken ja naimattoman vaimon itse osaltansa, nauttiman henkirahoista vapautta, kuin joku edellä sanotussa §:ssä mainituista toimistoista todistaa heidän varattomuutensa.

5 §.

Kaikkien asujanten varsinaisissa Lapinmaan seurakunnissa, elikkä Enontekiäisissä, Kittilässä, Sodankylässä, Kuolajärvellä, Inarissa ja Utsjoella, pitää itse osaltansa sekä vaimoinsa, kotona olevien lastensa ja palkollistensa kanssa oleman henkirahoista vapaat, kuin myöskin Kuusamon pitäjän asukkaiden tässä katsannossa toistaiseksi tulee nauttia semmoista huojennusta, että he maksavat henkirahaa vaan yhden markan mieheltä ja viisikymmentä penniä vaimolta.

6 §.

Alipäällystön ynnä sotamiesten, matruusien ja muiden, jotka kuuluvat pestattuin Suomen sotajoukkojen miehistöön, tulee, niin kauvan kuin he palveluksessa ovat, olla henkirahoista vapaina, kuitenki vaan itse osaltansa. Ja pitää sen ohessa heihin, heidän leskiinsä ja lapsiinsa sovitettaman, mitä tässä yllä on 4 §:ssä säännetty.

7 §.

Semmoiset eron saaneet sotamiehet, matruusit sekä jaetun ja pestatun Suomen sotaväen miehistö, jotka haavain, kivuloisuuden taikka pitkällisen palvelusajan tähden ovat yleisistä varoista saaneet pensionin tahi vuotuisen eläkkeen, ovat itsensä ja vaimoinsa osalta henkirahoista vapautetut.

8 §.

Ne kruunun uudistalolaiset, jotka asianomaisen päätöksen kautta ovat määrävuosiksi saaneet itsellensä omistetuksi vapauden henkirahain maksosta, tulevat siinä pidettäviksi.

Kunnes veronpano Kuopion lääniin kuuluvassa Karjalan osassa ehtii tulla päätetyksi, ja niin kauvan kuin keskimääräinen vero siellä olevilta tiloilta suoritetaan, maksetaan mainitussa läänin osassa henkirahoja ainoastansa niiltä hengiltä, jotka semmoista veroa tähän asti ovat suorittaneet.

9 §.

Semmoisia henkilöitä, jotka, vaikka Suomessa oleskelevat, kuitenkaan eivät ole Suomen kansalaisia, elköön henkirahoihin veroitettako; niinkuin esimerkiksi maahan asetetussa Venäjän sotaväessä palvelevain yli- ja ala-upsierien, siviilivirkamiesten ja palvelijain sekä sotamiesten, matruusien ja muun väestön vaimoja Suomen kansasta ynnä heidän lapsiansa, ja samoin eron saaneita miehiä vaimoinensa ja kotona olevine lapsineen, sekä heidän leskiänsä, jolleivät he synnynnän kautta jo ole tahi sittemmin ole tulleet Suomen kansalaisiksi otetuiksi.

10 §.

Kaikki muut tähän asti voimassa olevat ja vanhemmissa asetuksissa luetellut vapautukset henkirahoista, olkootpa visseille kaupungeille ja kunnille taikka yksityisille säädyille ja hengille suotuina, tulevat vastaiseksi peräti lakkaamaan; elköönkä kukaan, joka tämän asetuksen mukaan on velkapää henkirahoja maksamaan, olko mainitun veron suorittamisesta tästälähin vapautettuna.

11 §.

Ammattirahat määrätään kahdeksi markaksi ja maksetaan, niinkuin ennenki, kaikilta maalla pitäjän käsityöläisiksi ja ammattilaisiksi otetuilta hengiltä, myöskin Viipurin läänissä.

12 §.

Itsekukin Suomen kansalainen pitää ynnä vaimonsa, lastensa ja muiden hänen huonekuntaansa oikeastaan kuuluvien henkien kanssa, hengille otettaman sekä kirkonkirjaan kirjoitettaman siinä paikkakunnssa, missä hänellä on asuntonsa ja oikea kotonsa, ja hän porvari-liikettä tahi muuta elatuskeinoa harjoittaa taikka virkaa toimittaa.

13 §.

Nämät säännöt käyvät voimaansa nykyisen vuoden 1865 alusta asti. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingistä, 20 p:nä Helmikuuta 1865.


Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:


J. M. NORDENSTAM.
OTTO AF SCHULTÉN.
CLAS NORDENHEIM.
JOH. ER. BERGBOM.
A. F. MUNCK.
PEHR PETERSON.
F. EDELHEIM.
LARS SACKLEEN.
C. CRONSTEDT.
A. L. BORN.
V. FURUHJELM.
ROBERT TRAPP.
JOH. GRANLUND.
JOH. VILH. SNELLMAN.


J. Snellman.


Huomautukset[muokkaa]