Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus maan jakamisesta neljään hiippakuntaan

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

1895.

N:o 32.

S U O M E N
SUURIRUHTINANMAAN
ASETUSKOKOELMA.
____________________________________________


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
maan jakamisesta neljään hiippakuntaan.
Annettu Helsingissä, 8 p:nä Lokakuuta 1895.
____________


Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Alamaisen esityksen johdosta, jonka Suomen evankelis-lutherilaisen kirkon kolmas yleinen kirkollis-kokous on tehnyt, olemme Me armossa nähneet hyväksi säätää:

Kirkollishallituksen hoitamiseksi Suomenmaan evankelis-lutherilaisissa seurakunnissa jaetaan maa neljään hiippakuntaan, seuraavalla tavalla:

1:ksi Turun arkkihiippakunta, jossa arkkipispan istuin pysyy Turun kaupungissa, käsittää koko Turun ja Porin läänin Ahvenanmaan kanssa sekä Pohjanmaan osan Waasan lääniä eli Ilmajoen, Korsholman, Lapuan ja Pietarsaaren kihlakunnat ja Kuortaneen kihlakunnasta pitäjät Lappajärvi, Vimpeli, Evijärvi, Kortesjärvi, Alajärvi Lehtimäen kanssa, Soini, Kuortane ja Alavus Töysän kanssa.

2:ksi Porvoon hiippakunta, jonka pispan-istuin on Porvoon kaupungissa, käsittää Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänit kokonansa sekä lisäksi Hämeen ja Satakunnan maakuntiin kuuluvat osat Waasan lääniä eli koko Laukaan kihlakunnan ja Keuruun, Pihlajaveden, Multian, Wirtain ja Ätsärin pitäjät Kuortaneen kihlakunnasta.

3:ksi Savonlinnan hiippakunta, jossa pispan-istuin sijoitetaan Savonlinnan kaupunkiin, saapi alueeksensa Wiipurin ja Mikkelin läänit sekä Karjalan osan Kuopion lääniä eli Ilomantsin, Liperin ja Pielisjärven kihlakunnat.

4:ksi Kuopion hiippakunta sisältää jälillä olevan osan Kuopion lääniä eli Iisalmen, Kuopion ja Rautalammin kihlakunnat sekä koko Oulun läänin. Kuopion kaupunki jää toistaiseksi hiippakunnan hallituksen istuimeksi.

Tämän uuden hiippakuntajaon pitää olla täytäntöön pantuna 1 päivänä Tammikuuta 1897, ja käskemme Me Suomen Senaattimme ryhtyä niihin valmistaviin toimiin ja tehdä niitä alamaisia esityksiä, jotka tästä Meidän armollisesta säätämisestämme aiheutuvat.

Niin olkoon kaikkien asianomaisten alamaisesti noudattaminen. Helsingissä, Lokakuun 8 p:nä 1895.


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:


C. TUDEER.
A. A. JÄRNEFELT.
AUGUST NYBERGH.
G. Von TROIL.
J. G. SOHLMAN.
G. v. ALFTHAN.
H. MOLANDER.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
K. F. IGNATIUS.
WALD. ENEBERG.


F. Nordlund.


Katso myös[muokkaa]