Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus upseerien eroomisesta sotapalveluksesta määrätyllä iällä
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan viimeksi kokoontuneiden Valtiosäätyjen eteen asetettuamme ehdotuksen asetukseksi upseerien eroomisesta sotapalveluksesta määrätyllä iällä, sillä edellytyksellä että siinä ehdotetut säännökset eivät tulisi koskemaan sitä oikeutta, joka nykyisillä upseereilla, itsekullakin virka-asteellaan, laillisesti on, sekä Valtiosäätyjen hyväksyttyä sanotun ehdotuksen samalla edellytyksellä, tahdomme Me, yhtäpitäväisesti sen kanssa, täten armossa säätää ja määrätä niinkuin seuraa:
Upseerit, joilla on virka Suomen vakinaisessa sotaväessä tahi reservin vakinaisessa ylipäällikkökunnassa, ovat velvolliset rauhanaikana eroomaan virasta määrättyyn ikään jouduttuaan, nimittäin:
kapteeni ja alemmalla virka-asteella oleva upseeri vakinaisessa sotaväessä, kun hän on täyttänyt 50 vuotta;
komppanianpäällikkö reservissä, kun hän on täyttänyt 55 vuotta; sekä
esiupseeri vakinaisessa sotaväessä, esikuntapäälliköt ja pataljoonankomentajat kuitenkin pois luettuina, sekä piiri-esiupseeri reservissä, 60 vuotta täytettyään.
Ne upseerit, jotka ovat joutuneet edellä-mainittuihin ikärajoihin, mutta yhä edelleen terveydentilaan ja muihin ominaisuuksiin nähden täysin vastaavat viran vaatimuksia, voivat kuitenkin, asianomaisen päällikkökunnan esityksestä, saada oikeuden vieläkin jäädä virkoihinsa enintään viideksi vuodeksi.
Edellä-olevat säännökset eivät koske semmoisia Suomen sotaväkeen kirjoitettuja henkilöitä, joilla sotilas-virastoissa ja laitoksissa on siviili-virka.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 14 p:nä Joulukuuta 1885.