Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus- ja Armahduskirja 1883
1883.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Sinä juhlallisena hetkenä, jolloin ne siteet, jotka Meitä yhdistävät perimäimme valtioiden kaikkiin asujamiin, ovat Meidän ja korkeasti-rakastetun Puolisomme kruunauksen kautta saaneet sen pyhän liitonmerkin, jolla ne kirkon ja esiisäimme tavan mukaan ovat vahvistettavat, olemme Me kaikkivaltiaalta Jumalalta hartaasti rukoilleet viisautta ja voimaa alamaistemme totiseksi parhaaksi vaikuttaaksemme. Silloin on Meidän ajatuksiimme sisältynyt myöskin uskollinen Suomen kansamme, jonka turvallisuutta, edistymistä ja vaurastumista lakien lujalla perustuksella Me lakkaamatta tahdomme Korkeimman avulla kartuttaa ja suojella, ja jonka eduksi Me aikomustemme ja mielialamme mukaisesti yhä edelleen tulemme huolenpitomme omistamaan.
Koska Meidän sydämemme myös on taipuvainen armoon ja lempeyteen niitä alamaisiamme kohtaan Suomenmaassa, jotka ovat lakia rikkoneet tahi yhteiskunnalliset velvollisuutensa laiminlyöneet, kuitenkin olematta havaitut syyllisiksi mihinkään törkeimmistä rikoksista, olemme Me tahtoneet tänä juhlallisena päivänä käyttää Meille Suomen Suuriruhtinanmaan perustuslakien mukaan kuuluvaa oikeutta lakien ankaruuden lieventämiseen ja helpottamiseen, jonka vuoksi Me armossa olemme hyväksi nähneet Suomenmaassa täytäntöön saatettavaksi käskeä ja ulosantaa seuraavan Armahduskirjeen:
1:ksi. Niillä Suomen asujamista, jotka ennen alla sanottua päivää ovat maasta karanneet tahi luvattomasti pois menneet eivätkä ole tehneet mitäkään tässä alempana eroitetuista pahoista teoista, pitää olla valta ja vapaus saada, vuoden kuluessa siitä kuin tämä Armahduskirje on julistettu, ilman rangaistuksen uhkaa maahan palata, ollen velvollisia palattuansa sovittamaan asian-omistajan, jos muka heidän tekemänsä rikos niin vaatii. Sen, joka tahtoo tätä Meidän armollista luvan-antoamme hyväksensä nauttia, mutta ei voi edellä-mainitussa ajassa maahan takaisin tulla, pitää ennen sen loppumista semmoisessa tarkoituksessa ilmoittaa itsensä ulkomaan paikoissa oleville lähettiläillemme, asiamiehillemme tahi konsuleillemme.
2:ksi. Rangaistuksesta vapautetaan myös ne asevelvolliset, jotka sen kalenterivuoden aljettua, jona he ovat olleet kutsunnan alaisia, ovat asevelvollisuuttansa täyttämättä luvattomasti lähteneet maasta pois, jos he palajavat ja ylempänä määrätyn ajan kuluessa maan asianomaisissa virastoissa ilmoittavat itsensä asevelvollisuuttansa suorittamaan.
Yhtäläinen vapautus tulee niillekin asevelvollisille, jotka, asianmukaisesti kutsuttuina, ovat ennen tätä päivää laillisetta esteettä jääneet pois kutsuntatilaisuuksista tahi luvattomasti lähteneet toimituspaikoista, jos he, tämän Armahduskirjeemme kuuluttamisen tapahduttua, ensintulevassa kutsunnassa ilmoittavat itsensä asevelvollisuuttansa täyttämään.
3:ksi. Kaikki semmoiset henkilöt, jotka muista kuin tässä alempana eroitetuista rikoksista tahi irtolaisuudesta jo ennen tätä päivää tuomion jälkeen on vankeuteen pantu vapausrangaistusta kärsimään tahi yleisessä työssä pidettäviksi, taikkapa siihen tuomittu, ovat irti päästettävät, kun puoli rangaistus- tahi työaika on loppuun kulunut; ja jos joku edellä-mainituista henkilöistä, joiden väärinteoista ei vielä tämän Armahduskirjeen ilmestyessä ole lopullista tuomiota annettu, pyytää jotakin armoa, on Meidän Suomen Senaattimme Oikeus-osaston asiana, nyt säädettyjen perusteitten mukaan, antaa armon hänelle tapahtua, mutta kuitenkin asianomistajan oikeuden siinä loukkautumatta.
4:ksi. Tästä yleisestä helpotuksesta ja armahduksesta eroitetaan kaikki ne pois, jotka rikoksesta ovat tuomitut joko kuoleman-rangaistukseen tahi kuritushuonerangaistukseen elinkaudeksi taikka heille tuomittuna rangaistus- tahi työaikana ovat jonkin uuden rikoksen tehneet, niin myös ne, jotka ovat tehneet rääkkäystä omille vanhemmillensa, väärennysrikoksen, väärän valan, vilpin ja petoksen, murhapolton, ryöväyksen tahi varkauden minkä tahansa.
5:ksi. Kaikki edellisinä vuosina maksettavat ja tähän päivään asti sisään keräämättömät henkirahat ja maatilain verorästit, kuin myös maksamattomat apulainat, jotka kunnille tahi kuntain yhteistä takuuta vastaan ennen vuotta 1873 on annettu; jäljellä olevista tilintekijäin määrälleen vahvistettujen tilivajausten korvauksista kolmentuhannen markan summa, jos muka vajaus allamainittuna päivänä on enemmän kuin kolmen vuoden vanha, kuitenkin ylöskantomiehen, jonka huostassa se on ilmestynyt, olematta tuomittu vilpistä ja petoksesta kruunua kohtaan; sekä kruunun osa kaikista niistä sakkorahoista sekä uhka- ja yksinomaissakoista, joihin on tuomittu ennen tätä päivää ja joita tämän Armahduskirjeen ulosantamiseen asti ei ole ennätetty ulos hakea, myönnetään ja annetaan anteeksi.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot.
Enemmäksi vakuudeksi olemme Me tämän omakätisesti allekirjoittaneet, joka tapahtui Moskovassa 15/27 p:nä Toukokuuta v. 1883.