Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus opetuskielestä Suomenmaan oppi-, reali- ja kansakouluissa

Wikiaineistosta

1871.

No 36.

Suomen
Suuriruhtinanmaan
A s e t u s – K o k o u s.
____________________________________________


(Ylösluettava Saarnastuolista.)


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus
opetuskielestä Suomenmaan oppi-, reali- ja kansakouluissa.
Annettu Helsingissä, 30 p:nä Marraskuuta 1871.
____________


Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Sittenkuin se komitea, joka oli määrätty siitä lausuntoa antamaan, josko Suomen kieli jo on niin edistynyt, että tieteellistä opetusta sillä voitaisiin hankaluudetta antaa, sekä missä määrässä ja missä opetuslaitoksissa ylipäänsä tämä ilman haitatta voisi tapahtua, semmoisen lausunnon alamaisuudessa on antanut ja koulutoimen Suomessa Ylihallitus on siltä vaaditulla alamaisella mietinnöllä asiassa sisään tullut, niin olemme Me, viimeksi mainittuun mietintöön katsoen, sekä siihenkin, mitä Suomen Senaatimme Talous-Osasto on alamaisuudessa esitellyt ja maan Kenraalikuvernööri puollustanut, hyväksi nähneet armossa määrätä:

1:ksi. 5 § Armollisessa Asetuksessa Suomen kielen asettamisesta maan oikeus- ja virkakunnissa käytettäväksi, annettu 20 päivänä Helmikuuta 1865, muutetaan siten, että kussakin maan oppikoulussa yksi ainoa opetuskieli, joko ruotsi taikka suomi, on käytettävä, ja että toista kotimaista kieltä ainoastansa sen opettamisessa korkeammilla luokilla käytettäköön opetuskielenä ja puheen harjoituksissa;

2:ksi. Senaatti saa, sittenkuin asianomaisia on kuulusteltu, asianhaarain mukaan järjestää opetuskielen reali- ja oppikouluissa, jota vastaan se kansakouluissa luonnollisesti pitää sovitettaman väestön kielen mukaan.

Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 30 p:nä Marraskuuta 1871.

K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaatinsa:


J. M. NORDENSTAM.
K. FURUHIELM.
H. MOLANDER.
J. A. Von BORN.
A. MECHELIN.
E. Af FORSELLES.
S. H. ANTELL.
EUGEN von KNORRING.
OSCAR NORRMÉN.
V. Von HAARTMAN.


G. M. Wænerberg.