Korkeimman hallinto-oikeuden päätös tyhjistä äänestyslipuista

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
KHO 1996 A II 7


7   Kaupunginvaltuuston toimittaessa kaupunginjohtajan vaalia annettuina ääninä ei vaalin tulosta laskettaessa pidetty tyhjiä äänestyslippuja.


Päätös 23.10.1996 taltio 3316 (2803/1/96)


ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY


Helsingin kaupunginvaltuusto on 13.3.1996 päättänyt valita 1.6.1996 lukien avoinna olevaan kaupunginjohtajan virkaan seitsemän vuoden määräajaksi ja muutoin valtuuston päätöksestä tarkemmin ilmenevin ehdoin ekonomi, maaherra Eva-Riitta Si:n.


Valtuuston päätöksestä tehty valitus: Helsingistä oleva kapteeni (evp.) Kauko J. L. on lausunut, että kaupunginjohtajan virkavaalia valmisteltaessa on kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausunto, jonka on laatinut kaupunginasiamies Yrjö K. kansliapäällikkö Pertti V:n pyynnöstä, vaikuttanut päätökseen. Lausunnossa Anna-Maria ja Osmo S:a on pidetty virheellisesti esteellisinä asiassa. S:t ovat lausuntoon luottaen jääneet pois valtuuston kokouksesta, vaikka he eivät olleet asiassa esteellisiä, koska kaupunginjohtajan valinta ei koskenut heitä henkilökohtaisesti. Näin ollen valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Vaalissa Si. on saanut 42 ääntä ja Ko. 41 ääntä, minkä lisäksi kaksi äänestykseen osallistunutta 85 valtuutetusta on jättänyt tyhjän äänestyslipun. Vaalissa on äänestänyt siten 85 eikä 83 valtuutettua. Koska Si. ei näin ollen ole saanut yli puolta annetuista äänistä, olisi tullut kuntalain mukaan toimittaa uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kaupunginvaltuuston päättäessä valita ainoassa toimitetussa äänestyksessä 42 ääntä saaneen Si:n kaupunginjohtajaksi valtuusto on ylittänyt toimivaltansa.


Kaupunginhallituksen selitys: Kaupunginvaltuuston kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan Anna-Maria ja Osmo S. ovat jättäneet esteilmoituksen. Pöytäkirjasta ei ilmene, että valtuustossa olisi päätetty tai että kukaan valtuutettu olisi ilmoittanut olevansa esteellinen käsittelemään ja ottamaan osaa päätöksentekoon kaupunginjohtajan virkavaalissa. Osmo S:n ja hänen puolisonsa esteellisyyttä koskevasta muistiosta ja sen sisällöstä tehdyt väitteet eivät kuulu tähän asiaan. Koska tyhjiä äänestyslippuja ei lasketa annetuiksi ääniksi, Si. on saanut ensimmäisessä vaalissa kuntalain 24 §:n mukaisesti yli puolet annetuista äänistä.

Si. on antanut valituksen johdosta vastineen.

L. on antanut vastaselityksen, johon hän on oheistanut S:jen allekirjoittaman lääninoikeudelle osoitetun kirjoituksen.


Uudenmaan lääninoikeuden ratkaisu 9.7.1996 korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymyksessä olevalta osalta: Helsingin kaupunginkanslian lainopillisen osaston 8.3.1996 päivätty Yrjö K:n allekirjoittama ja kansliapäällikkö Pertti V:lle osoitettu muistio käsittelee eräiden valtuutettujen mahdollista esteellisyyttä kaupunginjohtajavaalissa. Muistio tai siihen sisältyvät kannanotot eivät ole sisältyneet kaupunginhallituksen valtuustolle tekemään päätösehdotukseen tai esityslistan liiteaineistoon. Valtuuston pöytäkirjasta käy ilmi, että Anna-Maria ja Osmo S. olivat jättäneet nyt puheena olevan valtuuston kokouksen osalta esteilmoituksen ja heidän tilalleen oli kutsuttu varavaltuutetut. Edelleen pöytäkirjasta ilmenee, että kaupunginjohtajan valintaan liittyen valtuustossa ei ole käsitelty kysymystä S:jen eikä muidenkaan valtuutettujen esteellisyydestä eikä kukaan valtuutettu ollut myöskään ilmoittanut olevansa esteellinen asiassa. Asian käsittelyyn ei siten liity sellaista esteellisyyskysymyksen ratkaisua, joka olisi vaikuttanut vaalitoimituksen suorittamiseen. Tämän vuoksi muistiossa esitetyn S:jen esteellisyyttä koskevan kannanoton mahdollisella virheellisyydellä ei ole ollut merkitystä kaupunginjohtajan valintapäätöksen laillisuuden kannalta.

Kuntalain 24 §:n 3 momentin mukaan, jollei kunnanjohtajan vaalissa kukaan ole saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tässä vaalissa eniten ääniä saanut tulee valituksi.

Kaupunginjohtajan viran täyttämistä koskevan asian käsittelyjärjestys, jonka valtuuston puheenjohtaja on tehnyt ja jonka valtuusto on hyväksynyt, on nyt puheena olevilta osilta ollut seuraava: Vaali toimitetaan puheenjohtajan vaatimuksesta suljetuin lipuin, ja valituksi on katsottava se, joka tällöin on saanut yli puolet annetuista äänistä. Jollei kukaan vaalissa ole saanut yli puolta annetuista äänistä, menetellään kuten kuntalain 24 §:n 3 momentissa on säädetty. Vaalissa Eva-Riitta Si. on saanut 42 ääntä ja Pekka Ko. 41 ääntä, ja näiden lisäksi on jätetty 2 tyhjää äänestyslippua. Puheenjohtaja on todennut, että Si. oli saanut ensimmäisessä vaalissa 42 ääntä eli yli puolet annetuista äänistä.

Tyhjä äänestyslippu ei sisällä sellaista oikeudellisesti pätevää kannanottoa eri ehdokkaiden välillä, mitä edellytetään henkilövaaliin osallistuvilta. Tämä periaate ilmenee kansanedustajain vaaleista annetun lain 83 §:n 1 momentin 5 kohdasta ja kunnallisvaalilain 77 §:n 1 momentin 5 kohdasta, joiden mukaan äänestyslippu on mitätön, jos ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa. Asiassa voidaan ottaa huomioon myös korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1932 antama päätös (KHO 1932 I 71), jossa on katsottu, että laskettaessa, oliko ehdokas kauppalanjohtajan vaalissa saanut puolet annetuista äänistä, ei otettu lukuun äänestyksestä pidättäytynyttä eikä tyhjää lippua. Mainittu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on vakiintuneesti sittemmin esitetty tulkintaohjeena sekä kunnallislain että kuntalain selitysteoksissa. Näillä perusteilla lääninoikeus katsoo, että nyt puheena olevassa kaupunginjohtajan vaalissa jätettyjä tyhjiä äänestyslippuja ei ole pidettävä vaalissa annettuina ääninä. Valtuusto on voinut harkintansa mukaan valita Eva-Riitta Si:n kaupunginjohtajaksi. Asiassa ei ole ilmennyt, että valtuusto olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se on ollut käytettävissä. Valtuuston päätös kaupunginjohtajan valinnasta ei siten ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätös ei ylitä valtuuston toimivaltaa eikä ole muutoinkaan lainvastainen.

Näillä perusteilla ja ottaen huomioon kuntalain 90 §:n lääninoikeus on hylännyt L:n valituksen.


ASIAN KÄSITTELY KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA


Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa: L. on lääninoikeudelle esittämillään perusteilla vaatinut, että lääninoikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Lisäksi L. on pyytänyt, että Helsingin kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa.


Kaupunginhallitus on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja sen selityksen antamisesta aiheutuneet kulut korvataan.

Si. on antanut vastineen ja L. vastaselityksen.


Korkeimman hallinto-oikeuden päätöslauselma (hallintoneuvokset Degener, Aalto, Tarasti, Koskinen ja Karapuu): Kaupunginvaltuuston kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan Anna-Maria ja Osmo S. olivat jättäneet valtuuston kokouksen osalta esteilmoituksen ja heidän tilalleen oli kutsuttu varavaltuutetut. Valtuuston pöytäkirjan mukaan he eivät ole myöskään osallistuneet kaupunginvaltuustossa suljetuin lipuin toimitettuun kaupunginjohtajan virkavaaliin.

Kuntalain 52 §:n 4 momentin mukaan esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Monijäsenisessä toimielimessä kuten kaupunginvaltuustossa jäsenensä esteellisyydestä päättää kaupunginvaltuusto, jos esteellisyyttä koskeva kysymys saatetaan sen ratkaistavaksi. Koska S:t ovat jättäneet esteilmoituksen saattamatta kysymystä mahdollisesta esteellisyydestään valtuuston ratkaistavaksi, kaupunginvaltuuston kaupunginjohtajan virkavaalia koskeva päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä valituksessa esteellisyydestä esitetyillä perusteilla.

Kuntalain 24 §:n 3 momentin mukaan, jollei kunnanjohtajan vaalissa kukaan ole saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä. Kaupunginjohtajan vaalia toimitettaessa on ollut 85 valtuutettua, joista kaksi on antanut toimitetussa vaalissa tyhjän äänestyslipun. Si. on saanut vaalissa 42 ääntä ja Ko. 41 ääntä. Kun tyhjää äänestyslippua ei voida vaalin tulosta laskettaessa pitää annettuna äänenä, kaupunginjohtajan vaalissa on katsottava annetuksi 83 ääntä. Koska Si. on saanut vaalissa 42 ääntä annetuista 83 äänestä ja niin ollen enemmän kuin puolet annetuista äänistä, Si. on tullut valituksi kaupunginjohtajaksi.

Edellä olevilla perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei ole syytä muuttaa lääninoikeuden päätöksen lopputulosta, joka jää siis pysyväksi.

Asian näin päättyessä L:lle ja asian laatuun nähden Helsingin kaupungille ei tule korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.


[Lähde:Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirja 1996, A yleinen osa, Helsinki 1997, sivut 34–37, toimittanut Mikko Rautamaa, ISBN 951-37-2230-9, ISSN 0359-5455. Sukunimistä on tallennettu vain alkukirjaimet.]