Laki raastuvanoikeuksien ja kaupunkien syyttäjälaitoksen siirtämisestä valtion haltuun
Suomen asetuskokoelma 353/1976.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Raastuvanoikeudet ja kaupunkien syyttäjälaitos siirtyvät valtion haltuun tämän lain voimaan tullessa. Samasta ajankohdasta lakkaa kaupunkien velvollisuus ylläpitää raastuvanoikeutta ja syyttäjälaitosta.
Valtioneuvosto voi määrätä raastuvanoikeuden lakkautettavaksi ja kaupungin liitettäväksi tuomiokuntaan.
Kun raastuvanoikeus lakkautetaan, on samalla määrättävä mihin tuomiokuntaan kaupunki kuuluu.
Kaupunkia perustettaessa on samalla määrättävä, onko sen yleisenä alioikeutena raastuvanoikeus vai kihlakunnanoikeus.
Valtioneuvosto voi määrätä, että tuomiokuntaan kuuluvaan kaupunkiin on perustettava yleiseksi alioikeudeksi raastuvanoikeus.
Ennen 2 tai 3 §:ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä on kuultava asianomaista kunnallisvaltuustoa.
Raastuvanoikeus voidaan määrätä lakkautettavaksi tai perustettavaksi aikaisintaan sen kalenterikuukauden 1 päivästä, joka ensiksi seuraa kuuden kuukauden kuluttua päätöksen antamisesta.
Raastuvanoikeuden ja kaupunginviskaalinviraston virkoja ja toimia ensi kertaa täytettäessä siirretään vakinaiset ja tilapäiset viranhaltijat sekä työsopimussuhteessa olevat työntekijät, jollei asianomaista viranhaltijaa tai työntekijää ole suostumuksensa mukaisesti siirretty muuhun valtion virkaan, toimeen tai tehtävään, heidän palkkausetujaan vähentämättä, samassa raastuvanoikeudessa tai kaupunginviskaalinvirastossa:
- pormestarin, neuvosmiehen ja kaupunginviskaalin virkojen haltijat vastaaviin virkoihin;
- sivutoimiset kunnallisneuvosmiehet ja kaupunginviskaalit vastaaviin sivutoimisiin tehtäviin tai perustettaviin virkoihin;
- muut kaupungin vakinaiset viranhaltijat vastaaviin virkoihin tai toimiin;
- tilapäiset neuvosmiehet ja kaupunginviskaalit vastaaviin ylimääräisiin toimiin tai perustettaviin virkoihin;
- muut tilapäiset viranhaltijat vastaaviin tilapäisiin tehtäviin tai ylimääräisiin toimiin tai perustettaviin virkoihin ja toimiin; sekä
- työsopimussuhteessa olevat työntekijät vastaavaan työsopimussuhteeseen.
Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös sellaista viranhaltijaa tai työntekijää, joka on nimitetty virkaan tai määrätty tehtävään sekä raastuvanoikeudessa että maistraatissa.
Siirtämisestä virkoihin tai toimiin, tilapäiseen tehtävään ja työsopimussuhteeseen päättää oikeusministeriö. Kaupunginviskaalin siirtämisestä päättää kuitenkin oikeuskansleri. Siirtämistä varten ei virkaa tai tointa julisteta haettavaksi.
Mitä viran tai toimen haltijain oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai toimi lakkautetaan, annetun lain 6 §:ssä on säädetty henkilökohtaisen palkkauksen lisästä tai muutoin viran ja toimen haltijoille kuuluvista oikeuksista, on sovellettava siihenkin sanotun lain 9 §:ssä tarkoitettuun virkamieheen, joka tuon lain nojalla siirretään muuhun kuin 5 §:ssä tarkoitettuun valtion virkaan tai toimeen.
Valtion palvelukseen tämän lain mukaisesti siirretyllä, nimitetyllä tai otetulla henkilöllä on valtion palveluksessa ollessaan oikeus eläketurvaan valtion varoista niiden perusteiden mukaan, jotka olivat asianomaiseen nähden kunnan palveluksessa voimassa tämän lain tullessa voimaan, jos hän kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta kirjallisesti ilmoittaa valtiokonttorille niin haluavansa. Valtion palvelus luetaan hänelle tällöin eläkeajaksi niin kuin se olisi kunnan palvelusta.
Joka ei ole tehnyt 1 momentissa mainittua ilmoitusta tai joka on tämän lain voimaan tullessa asetettu lakkautuspalkalle, saa eläkettä varten lukea hyväkseen koko sen ajan, joka hänelle on eläkettä varten aikaisemmin luettu tai olisi ollut luettava hyväksi kunnan palveluksessa, niin kuin se olisi valtion palvelusta.
Mitä 2 momentissa on säädetty palvelusajan lukemisesta hyväksi eläkettä varten, on vastaavasti voimassa myös ikälisän, vuosiloman ja muiden valtion palvelukseen liittyvien etuuksien osalta.
Jos valtion palvelukseen siirretty, jolla on virkasivutuloja, ei saa virantoimituksen keskeydyttyä sairauden takia tai vuosiloman aikana sivutuloja, suoritetaan hänelle sanotulta ajalta varsinainen palkkaus niiden perusteiden mukaan, jotka olivat häneen nähden voimassa tämän lain tullessa voimaan.
Tämän lain voimaan tullessa kunnan palveluksessa olevalle viranhaltijalle, joka joko suoraan tai lakkautuspalkalle asetettuna välittömästi siirretään, nimitetään tai otetaan valtion peruspalkkaiseen virkaan tai toimeen tai ylimääräiseen toimeen taikka sivutoimiseen tai tilapäiseen tehtävään, ei suoriteta hänen ollessaan valtion palveluksessa tai eläkkeellä sen palveluksesta hänelle kunnallisesta virastaan ehkä tulevaa eläkettä siltä osin kuin hänen palkkauksensa uudesta virasta, toimesta tai tehtävästä tai eläkkeensä siitä nousee vähintään samaan määrään.
Viranhaltijalla, joka pätevättä syyttä kieltäytyy siirtymästä 5 §:ssä tarkoitettuun virkaan, toimeen tai tehtävään, ei ole oikeutta aikaisemmasta virastaan sen lakkauttamisen johdosta ehkä tulevaan eläkkeeseen.
Kunnallinen eläkelaitos suorittaa valtiokonttorille sen osan 8 §:ssä tarkoitetulle henkilölle maksetusta eläkkeestä tai hänen jälkeensä maksetusta perhe-eläkkeestä, joka vastaa sen palvelusajan, joka kunnallista eläkettä varten olisi luettu hyväksi, suhdetta eläkettä tai perhe-eläkettä varten hyväksi luettuun koko eläkeaikaan. Korvaus voidaan, jos kunnallinen eläkelaitos ja valtiokonttori niin sopivat, arvioida ja suorittaa kerralla.
Kunnallisella eläkelaitoksella on oikeus periä 1 momentissa tarkoitetut kustannukset kunnilta eläkelaitoksen valtuuskunnan vahvistamien perusteiden mukaan.
Jos henkilölle, joka tämän lain nojalla on siirretty, nimitetty tai otettu valtion palvelukseen, ei ole annettu hänelle kuuluvaa vuosilomaa tämän lain voimaantuloon mennessä, kunta on velvollinen suorittamaan hänelle vastaavan lomakorvauksen.
Valtion palvelukseen tämän lain nojalla siirretylle, nimitetylle tai otetulle henkilölle on siirtymisvuonna ja seuraavinakin vuosina valtion palveluksessa ollessaan annettava vuosiloma vähintään saman pituisena kuin se olisi ollut hänelle myönnettävä kunnan viranhaltijoita tai työntekijöitä koskevien siirtohetkellä voimassa olleiden perusteiden mukaan.
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
Korkeimman oikeuden raastuvanoikeuden kokoonpanosta ja toiminasta antama päätös sekä hovioikeuden vahvistama raastuvanoikeuden työjärjestys jäävät edelleen soveltuvilta kohdin voimaan, kunnes oikeusministeriö on raastuvanoikeudesta annetun lain (351/76) nojalla vahvistanut uuden työjärjestyksen.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1978. Sillä kumotaan 23 päivänä tammikuuta 1959 annettu laki kaupungin ja maaseudun oikeudenhoidon yhteisestä järjestämisestä eräissä tapauksissa (20/59) sekä kaupungeille ja kihlakunnille annettavasta korvauksesta niistä sakkojen, uhkasakkojen ja menetetyksi tuomitun tavaran osuuksista, joita niille ei enää tule, 8 päivänä syyskuuta 1899 annetun asetuksen 1 §.
Raastuvanoikeuden ja kaupunginviskaalinviraston virkoja ja toimia voidaan täyttää ennen lain voimaantuloa sekä ottaa työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa raastuvanoikeuden ja kaupunginviskaalinviraston palvelukseen tämän lain voimaantulosta lukien.
Niin ikään voidaan ennen lain voimaantuloa ryhtyä muihin toimiin, jotka ovat tarpeen raastuvanoikeuden lakkauttamiseksi taikka sen toiminnan aloittamiseksi tai jatkamiseksi taikka yleiselle syyttäjälle kuuluvien tehtävien hoitamiseksi raastuvanoikeudessa lain tullessa voimaan.
- Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1976.