Laki kaupungin ja maaseudun oikeudenhoidon yhteisestä järjestämisestä eräissä tapauksissa
Suomen asetuskokoelma 20/1959.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyssä järjestyksessä, säädetään:
Kaupunki, joka perustetaan tämän lain tultua voimaan, kuuluu oikeudenhoidollisesti tuomiokuntaan sen mukaisesti kuin siitä perustamisen yhteydessä määrätään. Kunnallisvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella valtioneuvosto kuitenkin voi, hankittuaan asiassa korkeimman oikeuden lausunnon, määrätä, että kaupunkiin on perustettava raastuvanoikeus.
Valtioneuvosto voi kaupunginvaltuuston esityksestä, jos korkein oikeus on lausunnossaan esitystä puoltanut, määrätä sellaisen raastuvanoikeuden, jossa pormestari on ainoa lainoppinut jäsen, lakkautettavaksi ja kaupungin liitettäväksi oikeudenhoidollisesti tuomiokuntaan.
Lakkauttamisen yhteydessä on määrättävä, mihin tuomiokuntaan kaupunki on kuuluva ja mihin muihin toimenpiteisiin kaupungin liittäminen oikeudenhoidollisesti tuomiokuntaan antaa aihetta.
Raastuvanoikeus voidaan määrätä lakkautettavaksi aikaisintaan sen kalenterikuukauden 1 päivästä lukien, joka ensiksi seuraa kuuden kuukauden kuluttua päätöksen antamisesta.
Tarkemmat määräykset tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1959.
- Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1959.
Katso myös[muokkaa]
- Kumottu lailla raastuvanoikeuksien ja kaupunkien syyttäjälaitoksen siirtämisestä valtion haltuun (353/1976)
- Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 4 §:n muuttamisesta sekä kaupungin ja maaseudun oikeudenhoidon yhteisestä järjestämisestä eräissä tapauksissa
- Laki oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 4 §:n muuttamisesta
- Laki kaupungin ja maaseudun oikeudenhoidon yhteisestä järjestämisestä eräissä tapauksissa
- Hallituksen esitys Eduskunnalle kauppalain muuttamisesta kaupungeiksi johtuvaksi lainsäädännöksi