Laki kaupungin järjestysoikeudesta
Suomen asetuskokoelma 21/1959.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Kaupungissa, joka kuuluu kihlakunnanoikeuden tuomiopiiriin, on järjestysoikeus eikä maistraattia.
Kaupungin järjestysoikeudessa on puheenjohtajana pormestari sekä jäseninä kaksi neuvosmiestä.
Järjestysoikeus asetetaan, niinkuin pormestarin, neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin valitsemisesta on erikseen säädetty.
Järjestysoikeuden puheenjohtajan kelpoisuusehtona on tuomarinvirkaan oikeuttava lainopillinen loppututkinto.
Järjestysoikeuden ohjesäännössä määrätään tarkemmin sen kokoonpanosta ja toiminnasta. Kaupunginvaltuusto hyväksyy järjestysoikeuden ohjesäännön, ja se on alistettava sisäasiainministeriön vahvistettavaksi.
Lääninhallitus voi järjestysoikeuden ehdotuksesta ja kaupunginvaltuustoa kuultuaan vahvistaa järjestysoikeudelle työjärjestyksen.
Kaupungin järjestysoikeus toimii tuomioistuimena talous- ja järjestysasioissa sekä huolehtii julkisena hallintoviranomaisena niistä kaupungin maistraatille kuuluvista tehtävistä, joita ei jäljempänä määrätä muiden viranomaisten hoidettaviksi.
Järjestysoikeudelle voidaan lailla tai asetuksella antaa myös muita tehtäviä.
Syyttäjänä järjestysoikeudessa on nimismies, joka toimii syyttäjänä kihlakunnanoikeudessa käsiteltäessä syytteitä kaupungissa tehdyistä rikoksista, tai erikseen määrätty syyttäjä.
Ulosottotoimesta ja rangaistusten täytäntöönpanosta kaupungissa, jossa on järjestysoikeus, huolehtivat lääninhallitus ja sen alaiset viranomaiset, niin kuin näiden tehtävien hoitamisesta maalla on säädetty.
Edellä 1 §:ssä mainitussa kaupungissa kuuluu jäljempänä mainittujen asioitten hoitaminen niille viranomaisille, joiden toimivaltaan ne kuuluvat kauppalassa:
- 1) elinkeinoluvan antaminen kansalaisluottamusta vailla olevalle;
- 2) alusrekisterin pitäminen ja aluskiinnityksen vahvistaminen;
- 3) edustajan määrääminen avustamaan hoidotta jääneen ulkomaalaisen omaisuuden katselmuksessa;
- 4) asiantuntijain valitseminen toimittamaan myytävän haveritavaran arviointia; sekä
- 5) metsästyslipun antaminen, metsästysmaksun kantaminen ja riistanmerkintä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1959.
- Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1959.
Katso myös[muokkaa]
- Kumottu lailla maistraattien ja kaupungin ulosottolaitoksen siirtämisestä valtion haltuun ja järjestysoikeuksien lakkauttamisesta (344/1976)
- Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 4 §:n muuttamisesta sekä kaupungin ja maaseudun oikeudenhoidon yhteisestä järjestämisestä eräissä tapauksissa
- Hallituksen esitys Eduskunnalle kauppalain muuttamisesta kaupungeiksi johtuvaksi lainsäädännöksi
- Laki kansakoululain muuttamisesta
- Laki kaupungin järjestysoikeudesta
- Laki kaupunkien osanotosta poliisilaitosten menoihin annetun lain muuttamisesta