Mua likell’ olit vainen

15. Mua likell’ olit vainen. Kun vienoinna aamu hohti Kirjoittanut K. A. Tavaststjerna

Mua likell’ olit vainen,

Kuin onni pettyvää,

Kuin tyhjyys, missä maine,

Kuin sauva kerjääjää.

Mua likell’ olit aivan,

Kuin kukkaa rusko yön,

Kuin kantajata vaivan

On taakka olkavyön.

Sa minuun liityit luokse,

Kuin lempeen tunnustus –

Sa, kevään riemu, tuokse,

Sen mennyt toivomus.

Lähde: Tavaststjerna, Karl August 1904: Valikoima runoelmia. Suomentanut Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.