Protokollatoimikunnan mietintö

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


481/388/-69
5/202 Sal-69
5 E 4


Ulkoasiainministeriölle


Ulkoasiainministeriö asetti 21.8.1969 toimikunnan laatimaan valtion järjestämissä virallisissa tilaisuuksissa, valtio- ja muiden vierailujen yhteydessä, kunniamerkkiasioissa sekä muissa ulkoasiainministeriön toimialaan liittyvissä kysymyksissä noudatettavat menettelytapaohjeet. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin silloinen ulkoasiainministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Jorma Vanamo sekä jäseniksi Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan Ritarikuntien kansleri Toivo Tarjanne, ent. suurlähettiläs Helge von Knorring, Tasavallan Presidentin ensimmäinen adjutantti, kenraalimajuri Urpo Levo, vuorineuvos Gunnar Hernberg ja ulkovaltain lähettiläiden esittelijä Heikki Hannikainen. Valtiosihteeri Vanamon siirryttyä ulkomaanedustukseen on puheenjohtajana toiminut ulkoasiainministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Richard Tötterman. Sihteerinä on toiminut jaostopäällikkö Veikko Hietanen.

Toimikunnan käsittelemiin asioihin on kuulunut suuri osa protokollaosaston toimialaan liittyvistä kysymyksistä, kuten sijoitusjärjestys ryhmittäin sekä numeroitu arvojärjestysluettelo, valtio- ja muihin virallisiin vierailuihin liittyvät protokollaariset kysymykset, valtion järjestämät juhlatilaisuudet, kunniamerkkiasiat ja diplomaattikuntaa koskevat kysymykset.

Sijoitusjärjestyksen rungon laati työryhmä, johon kuuluivat jäsen von Knorring ja neuvotteleva virkamies Olavi Wanne. Kaikkia toimikunnan tehtäviin kuuluvia kysymyksiä on käsitelty työryhmässä, johon ovat kuuluneet puheenjohtaja Tötterman, jäsenet Levo ja Hannikainen sekä sihteeri Hietanen.

Toimikunta on käyttänyt työssä apunaan muista Pohjoismaista hankkimaansa aineistoa.

Saatuaan työnsä valmiiksi toimikunta jättää kunnioittavasti Ulkoasiainministeriölle mietintönsä.


Helsingissä 3.5.1972


Puheenjohtaja
Richard Tötterman
Jäsenet
Toivo Tarjanne
Helge von Knorring
Urpo Levo
Gunnar Hernberg
Heikki Hannikainen
Sihteeri
Veikko Hietanen


LUOTTAMUKSELLINEN


VII   S I J O I T U S J Ä R J E S T Y S


JOHDANTO


Kun virallinen arvojärjestys Suomessa v. 1927 kumottiin, tämä ei kuitenkaan koskenut sotilashenkilöitä eikä sitä järjestystä, jonka mukaan monijäsenisen viraston jäsenet ottavat paikkansa viraston istunnoissa. Ne epäviralliset sijoitusjärjestelmät, joita tämän jälkeen on sovellettu, ovat pohjautuneet kumottuun arvojärjestykseen, johon on totuttu, mutta yhteiskunnan muuttuminen vaatii tietenkin jatkuvasti tarkistuksia tälläkin alalla.

Järjestelmä, joka seuraavassa esitetään, on tarkoitettu lähinnä rungoksi Suomen kansalaisten keskinäistä sijoittamista varten virallisluontoisissa tilaisuuksissa. Tällöin on ensi sijassa ajateltu Eduskuntaa, hallitusta, virkamieskuntaa, papistoa, eräitä kunnallisia toimihenkilöitä sekä korkeita kunniamerkkejä ja yleisimpiä arvonimiä omaavia kansalaisia.

Yksityinen sektori on kuitenkin niin laaja ja monimuotoinen, että siihen kuuluvia kansalaisia ei voida tällaiseen kaavaan sovittaa, ja heidät on sen vuoksi sijoitettava harkinnan mukaan tilanteesta riippuen. On paljon huomattavassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia henkilöitä, joilla ei ole virka-aseman, arvonimen tai kunniamerkin määrittelemää sijaa. Näistä mainittakoon monet entiset valtioneuvoston jäsenet, varsinkin sellaiset, jotka ovat useita kertoja olleet ministereinä, sekä monet muut eri elämänaloilla onnistuneet kansalaiset. Heistä esim. entiset pääministerit sijoitettaisiin kunniamerkistä riippumatta I ryhmään ja iäkkäämmät entiset ministerit III ryhmään.

Elinkeinoelämän johtohenkilöt joita ei ole huomioitu eri ryhmiin kuuluvien arvonimien perusteella, olisi sijoitettava mahdollisimman vapaasti III - VI ryhmien puitteissa tilanteesta riippuen.

Muilla elämän aloilla keskeisissä tehtävissä toimivia henkilöitä ei niinikään ole kaikkia voitu sijoittaa luettelon eri ryhmiin heidän suuresta lukumäärästään johtuen. Järjestettävän tilaisuuden luonne ratkaisee, miten sijoittelu yksityiskohdissaan olisi suoritettava, yleisenä ohjeena voitaisiin kuitenkin nähdä, että heidän kohdallaan noudatettaisiin samoja periaatteita kuin edellä on esitetty elinkeinoelämän osalta.

Valtion ja sen elinten järjestämissä tilaisuuksissa annetaan epäselvissä tapauksissa etusija saman ryhmän sisällä yksityiseen sektoriin kuuluvalle henkilölle, ja vastaavasti yksityissektorin järjestämässä tilaisuudessa julkisen sektorin edustajalle.

Tärkeä näkökohta, jota ei pidä sijoitettaessa jättää huomioitta, on asianomaisen i k ä.

Sijoitusjärjestys on laadittu ensisijaisesti Helsingissä järjestettäviä virallisia tilaisuuksia silmällä pitäen. Tällöin on lähinnä ajateltu presidentin linnan, eduskunnan juhlamenojen ohjaajan sekä ulkoasiainministeriön protokollaosaston tarpeita. Paikalliset olosuhteet tuovat esitettyihin periaatteisiin omat lisäpiirteensä. Arvonimien, luottamustoimien, yhteiskunnallisen aseman yms. tekijöiden merkitys voi johtaa usein paikallisesti määriteltyihin ratkaisuihin, joihin yleisiä periaatteita esittelevän järjestelmän avulla ei voida päästä. Esitettyyn ryhmittelyyn, jonka tarkoituksena on siis vain luoda suuntaviivoja, ei myöskään ole voitu sisällyttää kaikkia maassamme esiintyviä arvonimiä eikä virka-, toimi- tai tehtävänimityksiä. Oman lisäpiirteensä tuovat kaikkeen edellä esitettyyn myöskin ne näkökohdat, jotka nousevat esiin yleisasettelusta: isännät - vieraat. Luonnollinen kohteliaisuussääntö edellyttää vieraiden sijoittelua isännyyttä hoitavia korkeammalle ja erityisesti niissä tapauksissa, jolloin isäntiä on useampia, heidän jakautumistaan eri tahoille vieraiden pariin.

Sijoitusjärjestys ei ole ketään sitova.





Lähteet ja lisätiedot[muokkaa]

Lähde[muokkaa]

Ulkoministeriön arkistossa oleva kotelo 5 E 4, protokollaarisia menettelytapaohjeita laatimaan asetettu toimikunta.

Huomautukset[muokkaa]

Tähän on tallennettu vain osa mietinnöstä.

Katso myös[muokkaa]