Siirry sisältöön

Ramsögård

Wikiaineistosta
Ramsögård.

Kirjoittanut Gabriel Lagus
Suomentanut Uuno Kailas. Ruotsinkielinen alkuteos Ramsögård.


On vaellusteni tiellä
Mua kiehtonut moni maa,
Vaan nähnyt en mitään siellä
Kotirantaani kauniimpaa.
Tule saareni valtakuntaan
Suvipäivänä, viileään,
Kun pihlaja kylvää luntaan
Ja koivu on vihreissään.
Ovat sullekin rakkaat varmaan
Kohu, tyrske laineiden,
Kodit kauniit laakson armaan,
Humu kuusien, hiljainen,
Ja lahden aaltojen läike,
Jo uupunut taisteluun,
Ja kuolevan päivän väike
Siness’, iltana kesäkuun.
Tule kanssani rantaan, milloin
Merest’ aurinko ylenee;
Kas, hilpeä särki silloin
Kajoss’ aamun hyppelee.
Meri, tyyni, mahtava, suuri,
On purppuravaipassaan,
Ja ensi tuuloset juuri
Sitä saapuvat poimuttamaan.
Soi sirkkusen laulu, jolla
Se rakkaansa herättää;
Lokin oikovan kalliolla
Näet siipeä välkkyvää.
Mut kohtalon mulle suomaan
Jos et rantaani mielly, – sun
Ylenkatsovan jos mä huomaan
Minun metsääni, mertani mun,
Sua huonosti silloin siedän,
Mene pois, älä tänne jää:
Me emmehän koskaan – tiedän –
Voi toistamme ymmärtää.


Lähde: Suomen kansalliskirjallisuus. 1936. Osa 10. 1800-luvun ruotsinkielisiä runoilijoita ja kirjailijoita. Toimittaneet E. N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.