— Emme me ole oikeita partiolaisia, sanoi isä Kiljunen, ellemme ole suorittaneet siihen kuuluvaa tutkintoa.
— Meidän isä tietää aina kaikki asiat, sanoi äiti Kiljunen, jonka mielestä hänen miehensä oli maailman viisain mies.
Siinä hän ei ollutkaan väärässä, sillä monen mielestä oli isä Kiljunen todella harvinaisen viisas mies.
— Ja mitä siihen tutkintoon sisältyy? kysyi Mökö.
— Ensiksikin meidän pitää jaksaa juosta, sanoi isä.
— Eikö muuta? huusivat pojat.
Se lause oli todellakin aivan oikea, koska kaikki ihmiset tiesivät, että Kiljusten erikoisvoima oli juuri heidän kyvyssään jaksaa juosta.
— Mutta tutkinto meidän sittenkin pitää suorittaa, sanoi äiti, jotta kaikki käy järjestyksessä.
Kiljuset kutsuivat koko kylän koolle, jotta heillä olisi tuomarit, koska he itse, ottaen kaikki osaa juoksuun, eivät voineet sanoa, kuka parhaiten juoksi.
Tietysti kyläläiset riensivät tähän toimitukseen. Kaikki työt jätettiin sikseen ja kokoonnuttiin maantielle, toiset asettuivat lähtökohtaan viidensadan met-
