Sivu:Pääskynen 5 15 05 1909/11

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on oikoluettu


[s. 11] — Mitä te sieltä etsitte?

Isä näki Lurun ja huusi ilosta ja äiti huusi ja Mökö huusi ja poliisit huusivat ja koko kansa torilla huusi ilosta. Oli siinä ilonhuutoa yhdeksi kertaa.

Kaikki nousivat vedestä pois ja märkiä he olivat, aivan läpimärkiä. Kiljuset menivät Seurahuoneelle muuttamaan toiset vaatteet ylleen, ja poliisit läksivät poliisikamariin kuivaamaan univormujaan. Ja kansa hurrasi heidän kulkiessaan. Se oli aika juhlapäivä Helsingissä.

Nyt saivat Kiljuset riisua aivan kaikki vaatteet yltään ja muuttaa kuivat. Ensin otettiin alusvaatteet esille. Mököllä oli vasta paita päällään, kun hän toisten huomaamatta pujahti ovesta ulos ja läksi juoksemaan hotellin portaita alas. Alhaalla koetti ovenvartija häntä pidättää, mutta Mökö livahti hänen käsistään ja pääsi Kauppatorille. Isä ja äiti huomasivat Mökön kadonneen ja unohtaen, ettei heilläkään ollut muuta kuin alusvaatteet päällään, läksivät etsimään häntä. Kuultuaan, että Mökö oli juossut torille, juoksivat hekin sinne. Oli se merkillinen näky. Ensin juoksi Mökö paitasillaan, ja häntä ajoi takaa muu Kiljusen perhe. Lurulla oli hänelläkin vain paita, isällä oli alushousut jo jalassaan ja äidillä alushame päällään. Kaikki ihmiset huusivat hämmästyksestä heidät nähdessään, sillä eihän kukaan Helsingissä kulje kadulla alusvaatteissaan. Mutta Kiljuset eivät sitä muistaneet. He näkivät Mökön juoksevan laivarantaan ja riensivät jäljestä sinne. Rannassa oli venäläinen höyrylaiva, joka oli juuri lähtemässä Viaporiin. Mökö tahtoi matkustaa laivalla ja hyppäsi siihen juuri silloin, kun laiva erkani rannasta.

Isä, äiti, Luru ja Pulla tulivat huutaen rantaan. Pulla ei huutanut, se haukkui, mutta muut Kiljuset huusivat. Eihän se höyrylaiva silloin enää kääntynyt, vaan mennä hurisi eteenpäin. Kiljuset aivan kauhistuivat luullen, että nyt Mökö läksi ainiaaksi pois. Rannassa oli toinen höyrylaiva. Kiljuset menivät sinne ja luvaten suuren summan rahaa he saivat koneenkäyttäjän lähtemään ajamaan takaa toista laivaa. Isä Kiljunen huusi edellistä pysähtymään, ja kun hänen äänensä ei kuulunut, niin pani hän laivan pillin soimaan. Ja se vihelsi ja vinkui, niin että koko kaupunki kaikui.

Tämän kuuli Mökö ja pani venäläisen laivan pillin myöskin soimaan, sillä hän oli nähnyt perämiehen vieressä nuoran, josta vetämällä sai sen viheltämään.

Kun satamassa olevissa laivoissa kuultiin tällaista vihellystä, niin läksivät ne kaikin jäljestä, sillä kaikki luulivat, että jokin suuri vaara oli lähellä. Meri oli aivan mustanaan laivoja, sillä Helsingin satamassa on niitä aina kesällä hyvin paljon. Siellä oli suuria ulkomaan laivoja ja pieniä saaristolaivoja ja moottoriveneitä. Ja kun ne olivat ajaa toistensa päälle, niin täytyi niiden panna vihellyspillit soimaan. Oli siinä jos jonkinlaista ääntä. Suuret