Sivu:Suomi 37 09 10 1847/1

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä sivua ei ole oikoluettu


Sitka,
Ja maita muita siihen kuuluvia;

(Jatkoksi 35:teen Numeroon).

[s. 1]Venäjän hallittaren Katharina II:sen päivinä aseutui ensin, ja synnytettiin, täta Pohjois-Amerikkalaista kauppa-liitosta, johon kuuluu osallisia, ympärin koko Venäjän moata, aivan monta[1], ja jolla löytyy kouttuoriloita monessa Venäjän kaupunnissa, voan jonka peä-konttuori on Pietarissa[2]. Ennen tämän liitto-kunnan ilmauntumista, oli ainoasti muutamia, yksinäisiä, Venäläisiä kauppamiehiä, Ochotskin tienoilta, purjehtinut meren ylitek Amerikkaan, kauppoa pitämään: joista muuan Schalikoff, sekä toimestaan että uskaltamisestaan, oli muista mainittava.

Se on erinomattain nahka-kauppaa, kaikellaisten meren ja mehän elävien, kuin tässä hierotaan, ja joka on niin kauhean voiton antava, jotta voivat sillä kustentaa mahottomia vuosillisia maksuja, tämän kauppansak tähen. Kyllä kaikitekkin löytyis muitaki kauppa-aineita, voan koska tämä nahka-kauppa on muista hyövyllisin, niin sitä myöskin enin kaikkia muuta harjoitetaan[3]? Tämän varaksi kustentaa Pohjois-Amerikkalainen kauppakunta eli Kauppa-liitos (Kauppalisto) paihti monta pienempätä alusta, 8 suurta tykkilöilläki varuistettua laivaa, joista enin osa on Sitkan laivalossa (varvissa) tehtyki, ja maksaa kukin nuon 30, tahi 40 tuhatta Ruplaa Hopeessa. Tähän on vielä luettavana iso, muuan 80 hevoisen voimakas höyry-laiva, ja toinen pienempi, kymissä ja virroissa käytettävänä. Paihti sitä palkitaan ei ainoastaan monellaisia virkamiehiä, niin kuin Kuvernyöriä, Piispaa pappineen, Leäkäriä, Koulun opettajoita, m. m. mutta myös moninaisia kaupan käyttäjöitä, käsityön tekiöitä, työ- ja sotamiehiä, yhteiseen luettu nuon 5000 henkeä, joista ainoasti 2000 ovat Eurooppalaisia, ja 3000 Aasialaisia ja Amerikkalaisia; joilla kaikilla on semmoinen palkka, jotta, muutamia vuosia siellä oltuaan, voivat,

kohtuullisella elämällä, rikastua[4]. Heitä pestataan

  1. Osakkaita tässä kauppa-liitoksessa kuuluu olevan moniaita tuhansia.
  2. Paihti Pietarissa löytyy konttuoria seuraavaisissa Venäläisissä kaupunkissa, ijästä alkain, nimittäin Ajanissa, Jakutskissa, Irkutskissa, Kiahtassa, Tomskissa, Tjymenissa, Kasanissa ja Moskvassa, ilman niitä mitkä Amerikassa löytyy.
  3. Näistä nahoista kuletetaan suurin osa Ochotskista, moata myöten, 4,260 virstoa, Kiahtan kautta, Kiinaan; jossa heitä myyvään varsin kalliin hintaan, ja osittainki vaihetaa[u] théetä vastaan, josta vuosittain otetaan nuon 20,000 arkkua, kukin painava nuon 4 Leiviskän paikoin, ja maksava arvollaan 100 Ruplaa Hop., ja joista joku osaki vihtoin joutunoon meijänki moahan. Toinen puoli näistä nahoista kuletetaan vielä siittenkin Kiahtasta, moata myöten, 7,176 virstoo, aina Pietariin, jossa heijät niinikkään myyvään korkeiseen hintaan. Mitkä nahkoja ne siitten liennöön, jotka ovat näin kalliita — kysyy ehkä moni teistä. Ne ovat muita mainihtematak seuravaisia, joita arvollaanki vuosittain siellä soahaan: 6,000 Majavan nahkoja, joista kukin siellä maksaa 1 Rupl. Hop.; voan josta siitten soahaan 10 Rupl. Hop. — 800—1200 Meri-soarvan nahkoja, joista maksetaan, kustaik, 20:stä aina 45 Rupl. Hop.; voan josta soahaan 10 ja toisinaanki 200 Rupl. Hop. — 14—25,000 Meri-kontion nahkoja, joista kustaki maksetaan 60 kop. Hop. ja soahaan 15 Rupl. Hop. — 3,000 ruskia, risti ja musta Ketun nahkoja, joista kustaki soahaan 20 ja 30 Rupl. Hop. -3,000 valkoisia ja sinisiä Revon nahkoja. — 6,000 Saukon nahkoja, ilman, Poron, Karhun, Ilveksen, Ahman, Sobelin ja monen muun peon ja otuksen nahkoja, joista monet on siitä loavusta, jotta mänöövät jo sielläkin kaikki kaupassa, niin ettei heistä yksikään laitetak Aasiaan, sen vähemmin Eurooppaan. Näistä on erinomattain merkillinen, että yhessä ainuassa pienessä soaressa, nimeltään Uganskin soaressa, tapetaan vuosittain 120,000 Jevraschkaksi kuhuttavaa vuori-mykrää (Spermophilus Eversmanni; Arctomys Citillus, Lin.), joihen nahkoja myyvään Aleuttilaisillen talvi-voatteiksi (kesällä käyvät linnun nahoissa ja voatteissa tehty kalan rakoista ja suolista). Kaikki nämät nahat soahaan vielä sillä muka halvemmalla, ett’ei heijät ostetak rahoilla, voan vaihtamalla, muita kauppa-kaluja vastaan, niin kuin pyssyjä, ruutia, jauhoja, villa-vaippoja, palttinata (paitoja) tupakkia, rautaa, ja kaikellaisia muitaki kapineita vastaan; joihen sinnek kulettamisella voittaavat toisen puolen.
  4. Niin e. m. annetaan, vuuessa, palkaksi Kuvernyörille 10,000 Rupl. Hop. — Hänen virka-kumppalille (Adjoint) 3,600 Rupl.; — Venäläisellä Piispalla ei ouk suurempi palkka kuin 1,500 Ruplaa; — eikä hänen Papilla, kuin 700 Rupl.; mutta Suomal. Papilla on 1,200 Ruplaa paihti 1,000 Rupl. hänelle koottua apurahaa. — Leäkärille annetaan 1,700 Rupl. Laiva-Kattenille (meri-väestä) 1,000 ja 1,200 Rupl. (voan muillen Kauppa-aluksen kulettajoillen ainoasti 500 Rupl.) -Työmiehet soavat, ensimältä, vuuessa 100 Rupl., voan siitten, jos kunnollisiksi arvataan, 200 Rupl[...] (kaikki luettu Hopiassa). Muutoinki annetaan kaikille kauppaliston palveluksessa olleillen, viisi vuotta palveltuaan, yhen vuuen raha, palkan peälliseksi, heijän kotiin lähtiissään. Sillä tavalla mänöö vuuessa palkoiksi , nahkojen ostoksi, ja muiksi maksuiksi, 230,000 Ruplaa Hopeessa — ainoasti teällä Amerikassa; ja vuosillinen saalis (sisään-tulo) luetaan nousevaksi 1,000,000 Ruplaan Hopeessa. Kuitenkin, tämä liika voitto, kaikkia näitä laitoksia kustentaissa, murenoo niin pois, jotta sanotaan viimeisellä ei jeävän kauppa-liittolaisillen jos 6 tahi 7 sa’asta (procent) voitoksi kaikkiaan, heijän tähän mänetetyistä rahoista. — Jos totta lienee? Mainittavana on myös: jott’ei komppania sallik muu-loatuisia rahoja kuin merikontion nahoista tehtyjä pikkuisia palaisia, jotka kulkoovat 5, 10, ja 25 Ruplan arvosta. Tätä teköövät sen vuoksi, jott’eivät sillä totuuttaisik näitä valaistamattomia kansoja kultoa ja hopeita ahnehtimaan, voan tyyvyttäisivät ja miellyttäisivät heitä muilla kauppa-kaluilla; eikä sillä tavoin virkamiehillekään annettaisik tilaisuutta tulla liijan paljon rahallisiksi, sillä palveluksestaan poiserkanessaan täytyyvät, tässä, näitä nahka-tilkujansa vaihtoo hopea-rahoiksi, jollon välleen joutuisi ilmiksi, jos oisivat millä lailla tahansak, tavattomasti koonneet heitä liijan paljon. Koluschilaiset eivät tunnek minkäänlaisia rahoja. Kaikissa heijän kaupoissa, luetaan kuinka monen villa-vaipan, palttina-sylen, tahi tupakka-naulan veroiseksi (eli arvoiseksi) hintaa meärätään. Vaippa arvataan 15 Ruplaksi, palttinan-syli 1 Ruplaksi, ja tupakka-naula 50 kopeekaksi kuparissa. Suurempata toistusta tämän kansan harjoittamattomuuesta ei tarvitak, kuin jott’eivät tunnek minkään laista ajan-lukua, ei päivän eikä viikon, eikä kuukauen eikä vuuen määriä. Hyö lukoovat voan yhestä kalan kuvusta toiseen. Eikä heillä löyvyk muitakaan talon-eläimiä kuin koiria. Moa-ruukkia eivät tunnek ollenkaan. Tok’ ovat muutamat ruenneet potaattia viljelemään, kaupaksi Sitkalaisillen; ite eivät niitä suinkaan syök. Toki kuuluu ne rakastavan leipeä ja jauhoja, jos jollon kullon niitä soavat maistaaksensa. Toisestapäin kahtoin, niin kaikki toas mitä kuuluu näijen kansojen kotiastiohinsak, huoneen-kaluhinsak, sota-asehinsak, kala-neuvohinsak, ja linnun ja peton-py’yksihinsäk (niin kuin veneitänsäk, keihänsäk, nuolinsak, m. m.) — niin myös heijän nahkoin ja voattein-laitoksiansak, j. n. e. niin kaikki tämä on niin somasti ja taijollisesti tehty ja laitettu, ett’ei suinkaan meissäkään oisik miehiä soaha heitä paremmaksi syntymään — eipä niinkään hyviksi; joka toistaa heillä olevan hyvä luonnollinen ymmärrys, ja käteväisyys kaikkia käsitöitänsäk synnyttäissä. Niin e. m. ovat heijän kala-suolista tehtyjä, ja eläimien suonilla somasti ommeltuja, vesilinnuin höyhenillä ja utuilla osittain peärmättyjä ja kaistoilla kaunistettuja, osittain monella muullaki koreuksella käytettyjä pito-voatteitansa — josta jo myäöki oummo, täällä Helsinkissä, nähneet monta loatua (ja josta muutamiaki näytetään Opiston ko’otuksissa kaikellaisten vierain kansojen tavoista ja voatteen puvuista) — pian yhtä-kaunoiset, ja milt’ei sen näköisetki kuin meijän hienommat, silkistä ja puumulista kuvotut, rouvasväen kauhtanat.