Sivu:Tulipallot ja Lentotähdet Taiwaalla, 1857.djvu/15

Wikiaineistosta
Tämä sivu on oikoluettu
15

[s. 15] Amerikassa että Europassa. Samanlainen merkillinen lentotähtien näkyminen hawaittiin 13 p. marraskuuta w. 1813 Englannissa, samaten myös 13 p. marraskuuta 1818 ja 12. samaa kuuta 1822. Mutta wasta wuonna 1832 marraskuun 12 päiwänä käwi tämä näky ihmeeksi; sillä kello 9:stä illalla aina aamuun saakka näkyi tuhansittain lentotähtiä ja niiden seassa isompia ja wähempiä tulipalloja, jotka hawaittiin yhtä aikaa Engannissa, Franskan maalla, Sweitsissä, Saksan maalla, Wenäjällä Orenburgiin saakka ja Isle de France nimisellä luodolla Indian waltameressä. Kaikki näkiät ihmetteliwät tätä loistawaa ja jaloa luonnon leikkiä. Mutta wielä suurempi oli tämä näky 12 p. marraskuuta w. 1833 Pohjais-Amerikan Yhdyswaltioissa. Kello 7 illalla näki Palmer[Palmer], New-Hawen'issa Connecticut waltakunnassa, punamaisen sumun, joka ensin hawaittiin eteläisellä taiwaan rannalla, mutta wähitellen nousi ylemmäksi ja lewisi taiwaan korkeimmalle paikalle. Ehkä tämä sumu oli aiwan ohu, hämmenti se kuitenkin heikoimpain tähtien walon. Kello 9:stä illalla rupesi lentotähtiä näkymään äärettömässä paljoudessa ja niiden luku eneni aina kello 4:jään aamulla. Taukoomaton joukko lentotähtiä lähti wähän etelämmältä taiwaan korkeinta kohtaa ja laski joka taholle taiwaan rannoille. Tämä kummallinen luonnon ilowalkia peljästytti suuresti kaikkia näkiöitä, jotka luuliwat tuomiopäiwän olleen lähestymässä. Erään näkiän Bostonissa arwaamisesta laski Arago[François Arago][huom. 1] näiden lentotähtien luwun 240 tuhanteen; mutta luultawasti oli luku wieläkin suurempi. Melkein kaikilla oli pyrstö; mutta kaikkein merkillisin asia oli se, että kaikki nämät tuhannet lentotähdet ja tulipallot lähtiwät ulos samasta paikasta taiwaan suuren Jalopeuran tähdistöstä, ehkä sama tähdistö pitkän yön kuluessa suuresti muutti paikkaansa. Tämä tähdistö oli se taiwaan kohta, jotapäin maan kulku auringon ympäri sillä hetkellä oli pyrkiwä. Tämän kohdan ympärillä oli myös leweä

  1. François Arago