Sotatoimien aloittaminen Japania vastaan 1904

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelma 22.2.1904/11.

(Julkiluettava kirkoissa).

28. Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja
sotatoimien alottamisesta Japanin Keisarikuntaa vastaan.


Jumalan Armosta,
ME NIKOLAI TOINEN,

koko Venäjänmaan, Moskovan, Kiovan, Wladimirin ja Nowgorodin Keisari ja Itsevaltias; Kasanin Tsaari, Astrakanin Tsaari, Puolanmaan Tsaari, Siperian Tsaari, Taurian Kersoneson Tsaari, Grusian Tsaari, Pihkovan Herra ja Smolenskin, Liettuan, Wolhynian, Podolian ja Suomen Suuriruhtinas; Vironmaan, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semigallin, Samogitian, Bjälostokin, Karjalan, Twerin, Jugorian, Perman, Wjatkan, Bulgarian y. m. Ruhtinas; Ali-Nowgorodin, Tshernigowin, Rjäsanin, Polotskin, Rostowin, Jaroslavin, Bieloserskin, Udorian, Obdorian, Kondian, Witebskin, Mstislavin Herra ja Suuriruhtinas ja koko Pohjoisen Maan Hallitsija; Iberian, Kartalinian, Kabardan ja Armenian maakunnan Herra; Tsherkassien ruhtinasten ynnä muitten Vuoriruhtinasten Perintöruhtinas ja Ylivaltias; Turkestanin Herra; Norjan Perillinen, Shleswig-Holsteinin, Stormarnin, Ditmarsin ja Oldenburgin Herttua jne., jne., jne.

Teemme tietäväksi kaikille Meidän uskollisille alamaisillemme:

Huolehtien sydämellemme kalliin rauhan säilyttämistä Me emme ole karttaneet mitään ponnistuksia rauhallisuuden säilyttämiseksi Kaukaisessa Idässä. Tässä rauhaa-rakastavassa tarkoituksessa Me olemme suostuneet Japanin Hallituksen tekemään esitykseen että kaikki kummankin Keisarikunnan väliset sopimukset Koreaa koskevista asioista otettaisiin tarkastuksen alaisiksi. Tässä asiassa alotettuja keskusteluja ei kuitenkaan ehditty suorittaa loppuun, kun Japani, odottamatta edes Meidän Hallituksemme viimeisten vastausesitysten saapumista, ilmoitti keskustelut päätetyiksi ja diplomaattisen yhteyden Venäjän kanssa lakkautetuksi.

Antamatta edeltäpäin tietää, että diplomaattisen yhteyden lakkauttaminen merkitsi sotatoimien alottamista, antoi Japanin Hallitus käskyn torpeedoveneillensä tekemään äkkinäisen hyökkäyksen Port Arthurin linnoituksen ulkosatamassa olevan laivastomme kimppuun.

Saatuamme tästä tiedonannon Kaukaisen Idän Käskynhaltijaltamme, käskimme Me heti asevoimalla vastaamaan Japanin taisteluvaatimukseen.

Ilmoittaen tästä päätöksestämme anomme Me, horjumattomasti uskoen Korkeimman apuun ja lujasti luottaen kaikkien Meidän uskollisten alamaistemme yksimieliseen alttiuteen nousta yhdessä Meidän kanssamme puolustamaan Isänmaata, Jumalan siunausta kunniakkaille armeijamme ja laivastomme joukoille.

Annettu Pietarissa, seitsemäntenäkolmatta päivänä Tammikuuta vuonna Kristuksen syntymästä tuhat yhdeksänsataa neljä sekä Meidän Hallituksemme kymmenentenä.

Alkukirjoituksen alle on Keisarillinen Majesteetti Korkeimmanomakätisesti kirjoittanut:

NIKOLAI.


Katso myös[muokkaa]