Sukupuoliasia järjen ja hengen valossa: ”Luonnoton” sukupuolitunne
| Ylellisyys ja puute sukupuolinautinnossakin | ”Luonnoton” sukupuolitunne. Sukupuoliasia järjen ja hengen valossa Kirjoittanut Veikko Palomaa |
Sukupuoliyhteyden tarkotus |
Jo vanhoina aikoina on ollut samoin kuin on nykyäänkin ihmisiä, joissa n. s. luonnoton sukupuolitunne on vallalla. Tämmöisen sukupuolitunteen elähyttämät ihmiset tuntevat lemmenvetoa omaan sukupuoleensa. Miehet lähentelevät tässä tarkotuksessa miehiä ja naiset naisia.
Tämmöistä sukupuolitunnetta pidetään kaiken sukuvietin irvikuvana ja luonnollisen sukupuolitunteen surkeana harha-askelena. Fyysillisen luonnon kannalta tuntuukin tämmöinen sukupuolitunne mahdottomalta. Mutta sittenkin löytyy vielä tänä päivänä ihmisiä, jotka tuntevat lemmenvetoa omaan sukupuoleensa. Tämmöisiä ihmisiä tavataan tosin kaikissa n. s. yhteiskuntaluokissa, mutta erittäinkin »ylhäisissä piireissä«, joissa moiset lemmenkujeet paremmin pysyvät salassa.
Ulkomailla on tämmöisen lemmentunteen suosijoilla omat seuransa ja äänenkannattajansakin.
Tämmöiset »luonnottoman« sukupuolitunteen orjat eivät tunne vähintäkään vetäytymistä toiseen sukupuoleen. Miehet, jotka ovat »miehijöitä«, kohtelevat ylimalkaan tylysti tai ivallisesti naisia. Naiset, jotka »pitävät« naisista, halveksivat miehiä. Tämmöiset oman sukupuolensa lempijät valikoitsevat myös »armaitaan« ja ovat tarpeen tullen »mustasukkaisiakin«.
Kysymykseen, mistä johtuu se luonnoton sukupuolitunne, että mies lemmentarvetta tyydyttääkseen lähenee toista miestä ja nainen toista naista, ei tieteellis- enempää kuin kirkollismaterialistisenkaan maailmankatsomuksen kannalta voida antaa mitään järkeäkään tyydyttävää selitystä. Ainoastaan jälleensyntymisopin valossa voidaan siihen kysymykseen antaa tyydyttävä vastaus. Miestä lempivän miehen edellisen kuolemanhetken ja nykyiseen ruumiiseen syntymisen väliaika on ollut siksi lyhyt, ettei »unholan virrasta« juominen ole voinut täysin hävittää hänen astraalitajunnassaan säilynyttä edellisen ruumiselämän vaistomaista muistamista. Semmoinen ihminen on viettänyt koko kuolemanjälkeisen elämänsä tai ainakin suurimman osan siitä astraalitasolla. Kun mies siis – vaihtelun lain mukaan – on edellisessä ruumiselämässä ollut nainen, herää hänessä uudestaan ruumiselämään päästyään vaistomainen halu saada lempiä miestä.
Naisia lempivän naisen kohtalo on ollut päinvastainen.
Kuolemanjälkeinen »taivastila«, jossa ainoastaan »syyrumis« eli fyysillisen elämän siemen säilyy, hävittää edellistä ruumista hallinneen sukupuolihimon.
Keskinkertaisillakaan hengenlahjoilla varustetut ihmiset eivät voi osottaa lemmenhyväilyä omalle sukupuolelleen. Kaikki oman sukupuolensa lempijät ovat siis tavallaan »idiootteja«.
Tietysti tämmöinenkin lempi on luonnollista sen syihin nähden. Sen »luonnottomuus« esiintyykin, ainoastaan fyysillisellä tasolla.