Siirry sisältöön

Täss’ istun ma yössä myöhään

Wikiaineistosta
4. Täss’ istun ma yössä myöhään.
Kun vienoinna aamu hohti
Kirjoittanut K. A. Tavaststjerna


Täss’ istun ma yössä myöhään,
Ja mieleni aprikoi:
Sa, vaiko äitini mulle
Elon todellisuuden toi.
Ja viehkeimmät lapsenhaaveet
Käy hiipien vuotees luo;
Suo niiden viipyä siinä,
Älä pelkää, ei häiritse nuo!
Vain kuvailla unees ne tahtois
Mun piirteeni näkyviin
Ja kuunnella hengittämättä,
Joko sydämes säpsähti niin.


Lähde: Tavaststjerna, Karl August 1904: Valikoima runoelmia. Suomentanut Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.