Siirry sisältöön

Totisen kääntymisen harjoitus/Kappale 16

Wikiaineistosta
5. Asioita jotka seisoivat vastaan, ja estävät meitä kääntymisessämme Kristillisyyden ojennusnuorat
Totisen kääntymisen harjoitus
Kirjoittanut Arthur Dent
Rukous totisesta kääntymisestä


Tässä seuraavat ne sata Christillisyyden Ojennus-Nuoraa, joiden jälkeen katuvainen Christitty elämänsä ojeta ja parata mahtaa.

Niin monta kuin tämän Ojennus-Nuoran jälkeen vaeltavat; heidän päällensä olkoon rauha ja laupius! Gal. 6: 16.

1. Pidä Jumala silmäis edessä kaikkena elinkaukenas, ja vaella hänen edessänsä, niinkuin kuuliainen lapsi isänsä silmäin edessä. Tob. 4: 6. 1 Pet. 1: 14. Eph. 5: 1.

2. Kavahda itsiäs tarkasti, ettes yhtään silmän räpäystä unhota aamu-rukoustas, niin pian kuins heräjät eli ylös nouset: sillä saatana valvoo sydämmes oven edessä, luikahtaa silloin huomaitsemattas sisällen, ja on sitten koko sen päivän johdattava sinun monneen syntiin, ellets kohta herättyäs, rukouksella hänelle tietä sulje. 2 Pet. 4: 7. ja 5; 8. Eph. 6: 11——19

3. Älä luule olevas niin täydellisen Christillisyydessäs, ettes yhtään harjoitusta ja parannusta sillen tarvitse; vaan tiedä, ettäs tuskin vielä alkanutkaan olet, ja et taida ikänänsä, niin kauvan kuin sä elät, kyllä oppia. Syr. 6: 2. 1 Cor. 13: 9. Hebr. 5: 12, 13.

4. Älä itsiäs kaunistele; vaan tutti karskasti omatuntos, ja älä sitä ylös lykkää sähen asti, ettäs kerran ahdistuksen kanssa joudut kuolin tautiin; vaan koska sinulla vielä aikaa on; niin ajattele, kussas tahdot ijankaikkisuuttas kuluttaa Gal. 6: 7. Walitusvirt. 3:,40. Syr. 6: 8. 7: 59, ja 18: 22.

5. Se vaeltaa suuressa sokeudessa ja suruttomuudessa, joka aamulla ajattelee ehtoosen asti elävänsä, elikkä ehtoolla aamuun asti. Syr. 10: 12. 2 Sam. 10: 14.

6. Sangen pahoin itsensä käyttää se, joka huomeneen lykkää sen, että hyvää tehdä, parata ja kääntää itsiänsä. Gal 6: 9. Syr. 18: 22. Hebr. 3: 15

7. Ajattele että sinun sielus on niinkuin piskuinen lintu, jonka eteen, koska hän istuu maan päälle, viritetään saata verkkoa ja paulaa, jossa hän ei taida olla surutoin, sentähden lentää hän ylös ilmaan: niin myös jos siinä tahdot varjella sielus, niin älä sitä sioita maan päälle vaan taivaasen. 1 Sam. 9: 12. Phil. 3: 14. Col. 3: 1, 2.

8. Jos sinä sanan lukemisessa, kuulemisessa eli tutkimisessa, tunnet mielessäs ja tahdossas jonkun hyvän liikutuksen kääntymiseen ja paratmukseen, niin ajattele, sen olevan Jesuksen Christuksen äänen, jolla hän sinulle omassa tunnossas huutaa niinkuin kadonneelle lampalle: jos sen ylönkatsot niin katso, ettes myös häneltä ylönkatsotuksi tule. Apost. Tek. 2: 37. Luc.15: 4 1 Sam 2: 30.

9. Älä jätä hyvää tekemättä siihen asti kuins vanhaksi tulet; vaan uhraa Jumalalle kukoistava nuorudes; sillä nuori ei tiedä jos hän vanhaksi tulee; mutta katumattomalle on kadotus välttämätöin. Syr. 51: 38. Saarn. 22: 00 Psalm. By: 38.

10. Ajattele, että kuolema lähestyy sinua joka silmän räpäys, ja että sinun epäilemättä, sen viimeisen ja ijankaikkisen tuomion päätöksen pitää kuulemaan, ja ettes ajan rahtuakaan ole vaka, ettes samalle tuomiolle kutsutuksi tule. Syr. 38:33. 2 Cor. 5: 10. Matth. 95: 13.

11. Älä yhdenkään ihmisen mielennouteeksi tee pahaa; sillä ei yksikään kaikista ihmisten lapsista taida sinua auttaa, koska Jumala kerran tuomitseva on. 2 Mos. k. 23: 2. Teko kirj. 4: 19. Psalm. 49: 8. 5. Mos. 32: 39.

12. Älä vääryydellä mitään pyydä alles saada, ehkä kuinka halpa eli suuri se asia olis. Syr. 21: 9. Jer. 17: 11. Joh. 20: 16.

13. Kukas ikänänsä olet, ajattele, ettäs olet palvelia ja huoneen haltia, ja ettei sinulta muuta etsitä, kuin uskollisuutta ja rehellisyyttä. Matth. 24: 25, ja 25: 14. 1 Cor. 4: 2.

14. Älä ikänänsä ehtoolla anna silmäs nukkua, ennen kuins itselläs tutkinut olet, jos sinä edesmenneenä päivänä olet vähennyt eli kasvanut jumalisuudessas. Psalm. 63: 7. 2 Cor. 13: 5.

15. Seisoa yhdessä kohden Herran tiellä, on käydä takaperin: köykäisyydestä ynseydessä kurkistella ympärillens ja palata elämän kaidalta tieltä, on sangen vaarallinen. 1 Mos kirj. 19: 17. Hebr. 12: 1, 2. Ilmest. k. 2: 4, 5.

16. Toimituksissas ole ystävällinen jokaista kohtaan, ja ei kellenkään mielisuosin rasitukseksi. 2 Tim. 2: 24. Sananl. kirj. 16: 24. Eph. 4: 13.

17. Ole nöyrä ja alhainen Jumalata vastaan; puhdas, raitis ja kohtullinen itsiäs vastaan: ja sydämestä vilpitöin kaikkia ihmisiä vastaan. 1 Pet. 5: 6. Ps. 37: 2. Tit. 2: 12.

18. Älä luule olevas kyllä sovelian jotain erinomaista toimittamaan; sillä oma luulo on monta pettänyt. Rom. 12: 16. Sarn. k. 7: 17. Syr 3: 22, e. p.

19. Ole täydellä todella ahkera ja kiivas mailmalle ja itselles kuolemaan. 1 Joh. 2: 13. Rom. 6: 12. 1 Cor. 15: 31.

20. Anna ilmei olla ja sydämen valkeudesta rakkaudessa ulos loistaa laupiudes; käytötsissäs ystävällisyydes; vaatteissas sinun nöyryydes; vainossa kärsivällisyydes; kanssakäymisessä hyvät tapas. Matth. 5: 16. Pet. 1: 5, 6, 7.

21. Walita katuvaisesti kolmea ohitse mennyttä asiata, nimittäin: sitä pahaa kuins tehnyt, ja sitä hyvää kuins laiminlyönyt olet, ja sitä turhaan kulunutta aikaa, jotas ei ikänänsä taida jällen ostaa. 1 Pet. 4: 3. Walit. Wirt. 5: 16: 17. Hos. 10: 12.

22. Pane sydämees nämät kolme nykyistä asiata, nimittäin: Ajallisen elämän lyhyys ja tietämättömys; se suuri vaara kuin siielun ylitse rippuu, ja että niin harvat ovat jotka pyytävät samaa vaaraa välttää ja autuaksi tulla. Ps. 39: 7, 8 ja 38: 13. Jos. 23: 11.

23. Ajattele myös näitä tulevita asioita, jotka kaiketi vissit ovat: niinkuin kuolemata, tuomiota ja loppua, kuin kaikki menos päälle seuraa, ja kadotettuin ijäistä helvetin piinaa. Syr. 14: 18. Sarn. k. 12: 13. Luk. 16: 24.

24. Älä myöskän anna nämät kolme seuraavaista asiata koskaan muistostas pois langeta, nimittäin: Silmän, joka kaikki näkee, Korvan, joka kaikki kulee, ja sen kirjan johon kaikki kirjoitetaan. Syr. 23: 28. Ps. 94: 9. Ilm. k. 20: 12.

25. Lähimmäistäs kohtaan pidä näistä kolmesta kappaleesta visu vaari: Älä kernaasti kenestäkän pahaa ajattele, jos jotain pahaa tiedät, niin älä siitä puhu, koskas hyvällä tunnolla vai olla taidat: älä mielelläs kuule ja korvias lainaa sille, joka pahaa puhuu jostakin, ellei sinun virkas puolesta sitä kuuleman pideä. 1 Cor. 13: 5. Jak. 1: 19. Syr. 19: 7, 8, 20.

26. Kaikessa kuin ei ole jumalata ja omaatuntoa vastaan osota kuuliaisuutes esivaltaa ja voimallisia vastaan, mailmassa, ehkä he vielä kamalatkin ja omaansa etsiväiset olisit. Rom. 13: 1. Tit. 3: 1. 1 Pet. 2: 13.

27. Osota hätäynelle apu ja laupius, ja ole ystävällinen köyhiä ja alhaisia vastaan. Ef. 58, 6, 7. 5 Mos. 15: 11. Job. 4: 7, 8, 00

28. Pidä tämä ajallinen hyvyys halpana; mutta sitä vastaan pyydä ahkerasti ijäistä hyvyyttä ja kuinkas olisit rikas Jumalassa: ajattele että pienin rahtu eli qvintini [] hengellistä ja ijankaikkista hyvää on enämpi, kuin tuhannen leiviskää maallista ja ajallista hyvää; sillä tämä katoo; vaan se toinen pysyy ijankaikkisesti. Phil. 3: 7, 8, 14. Matth. 6: 19, 20. Col. 3: 1, 2.

29. Tutki usein syntejäs sydämen katumuksella ja valituksella. Ps. 51: 5. Ps. 38: ,4 5, 6, 19, ja Ps. 25: 7.

30. Kaikki mikäs teet, niin ajattele: jos sen tekevä olisit, jos sinä pikaisesti pois temmattaisin, ja Christuksen tuomioistuimen eteen sitä vastamaan asetettaisin. Syr. 7: 39. Matth. 24: 44. 2 Pet. 3: 14.

31. Katso! ettäs mailmalle ylössanot palvelukses, ennen kuin hän sinulle maksaa, ja anna itses palvelukseen Herran Jesuksen tykö; sillä häntä palvella, on nautita kaikkein kallihinta vapautta. 1 Joh. 2: 15. 2 Cor. 6: 4, ja 3: 17.

32. Muista että puhtaus on silloin vaarassa, koska ruassa ja juomassa eletään ylönpaltisesti, muista myös että nöyryys rikkaudessa, ja oikeus kaupoissa työläästi rikkomatta säilyavät. 1 Mos. kirj. 19: 33. Sanan. kirj. 18: 23. Syr. 27: 1, 2, 3.

33. Rukoile Jumalata kaikesta sydämestä; että hän sinun tehdyt syntis ja pahat tekos anteeksi annais, ja edespäin sinua aiati hallitsis. Ps. 25: 6. 7, ja 143: 10, ja 73: 24.

34, Ahkeroitse itse työssä ja teossa senkaltainen olla, kuins tahdot näkyä ihmisille; sillä ei Jumala tuomitse muodon, vaan työn ja totuuden jälkeen. Tit. 2: 7, 3. 1 Sam. 16: 7. Col. 3: 25. Syr. 1: 35, 00.

35. Älä paljo puhu; vaan tiedä, ettää sinun pitää jokaitsesesta turhasta sanasta luvun tekemän Jumalalle. Sananl. k.13: 3. Syr. 22: 32. Matth. 12: 36.

36. Ajattele ettei sinun työs, minkäkaltaiset he ikänänsä olisit, niin pian katoo; vaan seuravat sinua, ja kylvetään täällä niinkuin siemem jonka hedelmätä sinun pitää ijankaikkisesti nautitseman. Luc. 16: 2. Ef. 3: 10. Ilm. k. 14: 13. Gal. 6: 7.

37. Jos sinun sydämmes iloitsee ja kutkua sitä, ettäs ylistetään, niin tukahuta kohta ilman viipymättä senkaltainen kutkutus, niinkuin helvetin tuli olis syttynyt sielussas. Sananl. k. 27: 21. Gal. 6: 3. Syr. 1: 36, 37.

38. Kunnia, korkeus, rikkaus ja mailmallinen hekuma ei seuraa sinua kuoltuas; vaan mitä hyvää eli pahaa sinä täällä tehnyt olet: sentähden katso hyvin etees, mitäs hyvää itselles ijankaikkisuuteen kokoat. Luc.12: 20, 21. Syr. 11: 29. Luc, 16: g.

39. Astu niin jokapäivä omassatunnossas Jumalan kasvoin eteen, kuins ajattelet kerran hänen tuomio istuimens eteen astuvas; .ellet sinä taida seisova olla omassa koetuksessas, millä sydämellä tahdot sinä siis Jumalan tuomion eteen tulla? Ah! muista ja tutki tätä hyvin ja tarkasti. 2 Cor. 5: 9, 10. Jer. 32: 19. Ps. 143: 2.

40. Aika on kalliimmaksi arvattava kuin ijankaikksuus; sillä koko autuas ijäisyys taitaan saada tällä lyhyellä ajalla, jos se oikein käytetään: mutta ei taita sillen ijankaikkisuudessa minutiakaan eli silmän räpäystä ajasta takaisin saada. Rom. 12: 1. Col. 4: 5. Saarn. k. 19: 3.

41. Laita ettäs eläissäs kuolet, niins saat kuollessas elää; sillä se kuin jokapäivä kuolee, on kerran mielellänsä kuoleva. 1 Pet. 2: 24. Rom. 6: 10, 11.

42. Täällä on aika parannusta tehdä; vaan ei siellä muuta, kuin odottaa palkkaa ja maksoa pahuutensa edestä. Wiis. k. 12: 10. Ef. 66: 24. Rom. 2: 5, 6.

43. Perkeleen verkot ja paulat ovat kaikissa, kuin ihminen näkee ja pitelee. Luk. 22: 31. 2 Cor. 2: 11. 1 Pet. 5: 8.

44. Paras neuvo edespäästä on tämä että ihminen ottaa visun ja tarkan vaarin lihansa yllytyksistä ja kiusauksista, ne myös ilman vilvytystä ristinnaulitsee. 1 Mos. k. 4: 7. Rom. 6: 12, 13, 14. Gal 5: 24.

45. Ei korkia viisaus, vaan pyhä rakkaus taitaa syntisille kiusauksille väkevän vastuksen tehdä. 1 Mos. k. 39: 9, 1. Cor. 3: 19, 20. 1 Cor. 13: 4.

46. Jota enämmän mailma sinua vihaa, ja jota enämmin sinä itses hänestä eroitat, sitä likemmä tulet sinä Jumalaa, ja sitä otollisempi olet sinä Jumalalle. Joh. 15: 18, 19. 1 Joh. 3: 13. Rom. 12: 2.

47. Joka ei ole sydämestä kiitollinen saadun hyvyyden edesteä, se ei ole mahdollinen lisää saamaan. 1 Thess. 5: 18. Syr. 12: 3.

48. Niin usein kuin joku onni helmaas lankee, ota se ylös niinkuin koetus, jonka Jumala etees panee, ja niinkuin syy, kiittääkses ja ylistääkses häntä; mutta niin usein kuin onnettomuus sinua kohtaa, ota se ylös niinkuin välikappale tehdäkses parannusta, ja edespäin käyttääkses itses sitä toimellisemmasti. Saarn. k, 7: 45. Syr. 11: 27, ja 11: 17.

49. Osota väkevyydes voima viheljäisen auttamisella, viisaudes voima muiden kärsimisellä ja neuvomisella; rikkaudes voima tarvitsevan auksi ehtimisellä. Ef. 58: 7. Sananl. k. 15: 29, ja 3: 27.

50. Älä anna onnettomuuden sinuas peljättää ja epäilykseen saattaa. Älä myös onnen anna sinuas paisuttaa ja ylpiäksi tehdä. Syr. 11: 14, 27, ja 20: 11. Saarn. k. 1: 2.

51. Heikkoudessa rukoile vahvuutta; tuskassa ja kärsimisessä kärsivällisyyttä; anna itses kokonansa Jumalan tahdon ala, joka se paras lääkitys on. Jac. 5: 13, ja 1: 12. 2. Sam. 10: 12. Ap. t. 2: 14.

52. Elä aina niin että Jesus on silmämääräs, ja seuraa hänen askeleitansa, niin et sinä koskaan eksy. Joh. 13: 15. 1 Pet. 2: 21. Matth. 11: 29.

53. Muistuta itselles aina, ettes itsestäs taida mitöän hyvää ajatella, sitä vähemmän puhua, ja vielä vähemmän tehdä ja täyttää; ja älä sentähden itselles mitään hyvä tykö lue; vaan ainoastansa se paha, jota sinä alat ja etees otat. 2 Cor. 3: 5. ja 11: 30. Phil. 3: 13. Dan. 9: 5, 8.

54. Ennen kaikkia ahkeroitse sinuas nöyryydestä ja rakkaudesta; sillä ilman nöyryrttä ovat kaikki muut avut laitettavat ja sulat viat. Ja mitä ei tapahdu sulasta rakkaudesta Jumalaa kohtaan, se on vähempään arvattu Jumalalta, kuin tyhjä. Zeph. 2: 3. Phil. 2: 2, 3, 00. Syr. 40: 20. Ef. 29: 13, ja 1: 14.

55. Pelkää Jumalata, tee oikeus ja älä ketään pelkää; sillä mitä tomu eli kuolevainen ihminen taitaa sinulle tehdä. Saarn. k. 12: 13. Ps. 37: 3, 1. Pet. 3: 13, 14.

56. Totuta spdämes lyhysiin väkirukouksiin ja salaisiin huokoutsiin, jotkas mahdat alati Jumalan tykö lähettää, koskas jotain alat ja työstä tehdessäskikin. Ps.38: 10. Mattth. 6: 7. Col. 3: 17. Eph. 6: 18. Luc. 11: 19.

57. Jos sinä jotain muuta etsit kuin ainoastansa Jumalata kaikkissa ja ennen kaikkia, niin sinä et ajassa eikä ijankaikkissuudessa mitään löytää taida, joka sinua hyödyttäis. Matth. 6: 33. 1 Pet. 2: 2. Jac. 1: 5.

58. Turvaa Jumalaan, niins olet vakaa, että hän suurimmassa hädässä on sinua likinnä. Ps 84: 13, ja Ps. 138: 7. Syr. 2: 6.

59. Se jota sinun ja kaikkein ihmisten enimmästi peljätä tulee; on ettes Jumalata pois kadottais. Phil. 2: 12. Ps. 27: 7, 8, 9. ja Ps. 7: 23——26.

60. Kääntyminen on portti, ja pyhä elämä uskossa Jesuksen Christuksen päälle on tie taivaasen, ja ehkä tämä portti on ahdas ja tie kaita; niin kuitenkin sen autuas loppu aivan hyvin vaivan maksaa. Luc. 13: 24. Matth. 7: 13. Ebr. 12: 14. 1 Pet. 1: 14. 15, 16.

61. Katso! visusti mitäs teet, ja tiedä että mahdotoin on nautita ynnä Jumalan ja mailman rakkautta. Eph. 5. 15. Jac. 4: 4. Rom. 8: 7, 8.

62. Se käyttää itsensä aivan pahasti, joka vaihettaa ijankaikkisen elämän ilon kymmenen eli kahden kymmenen vuoden maalliseen hekumaan. Luc. 12: 20 ja Luc. 16: 19, 24, 25. 1 cor. 7: 31.

63. Ajattele sen päivän pahoin käyttänees, jonas et mitään hyvä tehnyt, etkä yhtään vääryyttä Jumalan tähdekn, jos tarvittu olis, kärsiväisesti kärsinyt ole. Rom. 13: 13. Ebr. 13: 16.

64. Muista tarkasii että ylpiät vaatteet ovat saatanan paulat: ja että koreilla ja ylpeillä vaatteistansa (erinomaisesti koska ne ovat meidän ilkiän jumalasta pois lankeemisemme todistus) sopii juuri niin hyvin, kuin varas tahtois koreilla köysi kaulassa, sitte kuin hän hirsipuusta pääsnyt on: ja muista, että se on kaikkein järjettömin hulluus, senkaltaisella turhuudella Jumalan vihaa vetää sielunsa ja myös maan ja valtakunnan päälle. Tob. 4: 14. 1 Mos. k. 3: 7. Syr. 3: 30. ja Syr. 11: 4. ja Syr. 20: 10.

65. Oikian Christityn pitää kaiketi kohtaaman vihaa rakkaudela, ja kärsimän vääryyttä kärsiväisesti. Matth. 5: 44, 45. 1 Pet. 2: 8, 9. Rom. 12: 20, 21.

66. Älä pidä vihaa kenellenkään; sillä joka vihaa jollenkin pitää, hän kutsuu perkeleen tykönsä asumaan. Sananl. k. 26: 26, 27. Eph. 4: 26. 1 Joh. 3: 10, 14, 15.

67. Älä sen ylitse murehdi, että Jumala synteis tähden kurittaa ja rangaisee sinua; vaan sen ylitse ettäs niin hyvää Jumalaa ja Herraa vastaan syntiä tehnyt olet. Wal. virt. 3: 39, 40, 41, 42, 43. ja Wal. virt. 5: 16, 17. Ps. 51:5.

68. Jos sinä Jumalalle mielennouteeksi hillitset ja murrat oman tahkos; niin Jumala sinulle mielennouteksi vihollistes tahdon ja neuvoon tyhjäksi tekee. Sananl. k. 16: 6. Ps. 18: 21, 25.

69. Etsi täällä senkaltaisten ihmisten kanssakäymistä, joidenka kanssa sinä taidat elää ijankaikkisesti taivaissa. Syr. 6: 23.ja Syr. 14: 1, 2. Pet. 3: 11, 12, 13, 14.

70. Salli mielelläs sinuas nuhdeltaa, ja koska lähimmäises asettaa sinun rikokses etees parannukseksi, niin ota se kiitollisuudella vastaan. Ps. 141: 5. Sananl. k. 12: 1. ja Sananl. k. 13: 18.

71. Rukoile Jumalata korkian esivallan edestä. 1 Tim. 1: 1, 2. Jer. 29: 7. Baruch. 1: 11, 12.

72. Joka mielisuosin laskee pahat ajaiukset sisälle tykönänsä, hän avaa sydämensä oven perkeleelle, jonka päälle se sitten sielun omistaa. Syr. 33: 5, 6. Jac. 4: 7. 1 Pet. 5: 9.

73. Ei ole kukaan viisas; vaan se joka itsensä tyhmänä pitää, ja mielellänsä halvimmaltakin oppia tahtoo. Ei kukaan ole mahdollinen kunnioitettaa; vaan se joka Jumalata ylitse kaikkia pelkää, kunnioittaa ja rakastaa; mutta ssitä vastaan itsensä maan matoa halvempana pitää. Sananl. k. 3: 7. Syr. 25: 15, 16. 1 Sam. 2: 30. 1 Mos. k. 18: 27. ja 1 Mos. k. 32: 10.

74. Älä yhtäkään ihmistä ylönkatso. Syr. 11: 2. Sananl. k. 14: 21.

75. Älä iloiise koska vihamiehes pahoin käy; sillä Herra näkee sen, ja se on kauhistus hänen silmäinsä edesseä. Sananl. k. 24: 17, 18, 19. Ps. 37: 7.

76. Jos ei tarvet vaadi sinua puhumaan, niin ole ennen äneti; sillä se on yhteinen lääkitys monta onettomuutta vastaan ja erinomainen välikappale sisälliseen mielen rauhaan ja lepohon. Saarn. k. 3: 7. Syr. 23: 7. Sananl k. 21: 23. ja Sananl k. 10: 10, 11.

77. Jos tahdot opettaa muita, niin tee itse mitäs opetat; sillä muutoin ei sinun sanas mitään maksa. 1 Cor. 9: 26, 27. 1 Tim. 4: 12, 15, 16. 2 Cor. 6: 3.

78. Älä yhtään salaisuutta sille ilmoita, joka ei taida omaakaan salaisuuttansa kätkeä. Sananl.k. 20: 19. ja Sananl.k. 25: 9. Syr. 27: 17, 24.

79. Jonka suu kernaasti puhuu häpiällisiä ja riettaita asioita, sen sydän ja tahto on totisesti taipunut sitä käyttämäänkin. Maitth. 12: 34, 35. Syr. 21: 28. Sananl. k. 4: 24, ja Sananl. k. 26: 23.

80. Alä puhu valheita, vaikka se sinulle aivan hyödylliseksikin näkyis: sillä se on kuitenkin sinulle vihdoin vahingoksi; vaan vaella totuudella, vaikkas luulisit sen joksikuksi vahingoksikin tukevan; sillä sen suuri hyödytys kyllä löytyy aikanansa. Syr. 7: 13. 14. Ps. 15: 1, 2. Sananl. k. 19: 5.

81. Jos sinun ystäväs sinulle mielisuosioksi tahtois tehdä itsensä kokonansa hjunajaksi eli osottais itsensä sangen hyväksi ja leppiäksi sinua vastaan, niin ei sinun kuitenkaan pidä pyytämän häntä ylös syödä, eli hänen hyvyyttänsä väärin käyttää. Syr. 6: 7—11. ja Syr. 33: 20, 21.

82. Niin kauvan kuin joku ansaa itsensä vihalta hallittaa, niin ei häntä taita pidettää oikiana ihmisnä, sitä vähemmin totisna Christittynä. Saarn. 7: 10. Rom. 12: 19. Eph. 4: 26. Es. 37: 8.

83. Älä usko sitä joka kanssas lihakoitsee; vaan tiedä, että jolla on tapa sinua silmäin edessä kiitää ja liehakoita, se pyytää myös sinua muiden edessä panetella ja häväistä. Sananl. k. 27: 6. ja 29: 5. 1 Thess. 2: 5.

84. Jumalan omaisuus on, tyhjästä jotaan meissä tehdä. Jos siis Jumalan meissä jotakin pitää tekemän, niin meidän itsessämme ensisti pitää tyhjäksi tuleman. 2 Cor. 3: 5, 6. Mich. 6: 8. Rom. 6: 6, 7.

85. Ei Jumala meissä mitään rakasta; vaan sitä kuin hänen hyvänsä on, jonka hän on meissä vaikuttanut; niin ei myös Jumala mitäkään maksa Eli palkitse, paitsi omaa työtänsä kuin hän meissä toimittaa. Phil. 2: 13. Es. 26: 12. Syr. 5: 38.

86. Kaikki hyvä lahja tulee ylhältä päin; joka siis ylhäältä jotaan saada tahtoo, hänellä pitää oleman sangen nöyrä ja alhainen sydän. Jac. 1: 17. 1 Pet. 5: 5, 6. Luc. 18: 14.

87. Anna Jumalan aina vaikuttaa sielussas; sillä yksi ainoa tyä, kuin Jumala vaikuttaa on verrattomasti parempi, kuin kaikki mitä mailma hamasta alusta asti on vaikuttanut. 1 Cor. 12: 11. 2 Tim. 2: 21. Eph. 2: 10. 1 Joh. 5: 18.

88. Alä yhtään päivää anna ohitse mennä, ettes yhtä christillisen rakkauden työtä osota lähimmäiselles. Col. 3: 14. Rom. 12: 10. 1 Pet. 1: 22. ja 1 Pet. 4: 9.

89. Että Christuksen työt ovat meidän opetuksemme, niin ota etees joka päivä tutkiakses yksi Christuksen sana eli teko. Joh. 13: 15. Matth. 11: 29. 1 Pet. 2: 21.

90. Ota etees sotiakses joka päivä jotakuta tavallista syntiä vastaan, ja huuda Jumalalta apua: jos olet hyvin kilvoitellut, niin kiitä Jumalata sen edestä joka jlta, jos et, niin ano Jumalalta anteeksi. Col. 3: 5, 16. 2 Tim. 2: 3, 5. Rom. 12: 21. 2 Cor. 2: 14.

91. Ei siinä ole kyllä, että me kartamme suuria syntejä; vaan meidän pitää aina enämmin ja enämmin itsemme saastatoinna pitämän mailmasta. Jac. 1: 27. Rom. 3: 8. Phil. 3: 13, 14.

92. Anna olla jokapäiväinen harjoitukses, hartaasti rukoilla, viriästi tehdä työtä, ja Jumalaan turvata. Luc. 1. Neh. 4: 18. Eph. 4: 28. 1 Pet. 5: 7.

93. Se viisaus joka ylhältä on, se on ensisti tosin puhdas, sitte rauhallinen, siviä, uskova, täynnänsä laupiutta ja hyviä hedelmiä, eriseuratoin ja ulkokullatoin: koettele itses aina tämän jälkeen. Jac. 3: 17. Gal. 5: 22. Sananl. k. 2: 2, 00.

94. Totinen tuntomerkki, että ihmisellä on P Henki, on se, että ihminen on siviä, hiljainen, ei enämmin itsestänsä pidä, kuin hänen tulee pitää, ja eroittaa itsestänsa kaikki mailmalliset himot. Gal 5: 22. Eph. 5: 9. Jer· 51: 6. 2 Cor. 6: 14——18, 00.

95. Jos sinä niistä asioista kuin etees tulevat, epäilet ja tietää tahdot, mitä Jumala tahtoo sinun tekemään eli jättämääm niin ota neuvo hänen sanastansa, se osottaa sinulle, mikä oikia on; sentähden rukoile aina Jumalalta valistusta siihen. Syr. 6: 37. ja Syr. 4: 16. Ps. 119: 18, 24, 104, 105, 133, 145.

96. Pyydä olla halvin omissa silmissäs; sillä Christityn suuruus ja korkeus seisoo siinä ainoastansa että hän nöyryttää ja alentaa itsensä. 1 Pet. 5: 5, 6. Syr. 3: 20, 21. Rom. 12:

97. Pidä se korkeimpana autuutenas, että sinulla on puhdas sydän ja levollinen omantunto. 2 Cor. 1: 12. Sananl. k. 15: 16. Ebr. 13: 18.

98. Ole siviä ja tytyväinen kaikessa kuin Jumala antaa sinulle tapahtua (jos et omalla syylläs sitä ansamnut ole); sillä se tapahtuu omaksi parhaakses. Ajattele, että hänen toimituksensa ja hallituksensa on kaikissa vanhurskas ja hyödyllinen, vaikka se näkyy sinulle kovaksi ja raskaaksi. Saarn. k. 7: 15. 2 Cor. 10: 9. Ps. 71: 14. Tob. 4: 16.

99. Käytä itses niin jokaista vastaan kuins tahdot jokaitsen sinuas vastaan itsensä jällen käyttävän, ja tee sitä muille, kuins tahdot muilta sinulles tehtävän Matth. 7: 12. Tob. 4: 16.

100. Lyhykäisesti: ennen kaikkia etsi suurimmalla halulla ainoastansa niitä kuin ylhällä ovat, kussa Christus Jesus on, ja Jumalan valtakuntaa sielussas, joka seisoo sisällisessä sielun levossa, oman tunnon puhtaudessa ja saastuttamattomassa mielessä, se on: vanhurskaudessa, rauhassa ja ilossa pyhässä Hengessä. Eli yhdellä sanalla: Jumalan rakkauden osallisuudessa, joka on Christuksessa Jesuksessa meidän Herrassamme. Amen. Col 1: 2, 2. Luc. 17: 21. Rom. 14: 17. 1 Joh. 4: 9, 10. Rom. 8: 38, 39.

Jumalalle ainoalle kunnia!