Totisen kääntymisen harjoitus/Kappale 24
| Walmistus rukoukseen tässä osassa | Rukous ensimäiseen osaan Totisen kääntymisen harjoitus Kirjoittanut Arthur Dent |
Toinen Rukous |
Rukous ensimäiseen osaan.
O kaikkein armollisin Jumala! minä mahdotoin saastainen luontokappale, makaan tässä sinun laupiutes istuimen edessä, enkä tiedä muusta mistään kerskata kuin sinun määrättömästä hyvyydestäs. Pese minua hyvästi minun pahasta teostani ja puhdista minua synneistäni, sinun rakkaan poikas verellä. Minun syntini ei ole muuta kuin rangaistuksen ansainneet. Ah! sinä korkein hyvyys, armahda sinun käsialaas! Minä olen väärin tehnyt ja ollut jumalatoin, ja olen niinkuin pesty sika itseni jällensä loassa saastuttanut. Minun sieluni oli kauhistavaisen turhuuden rakkaudella täytetty, ja hyljäis sinun ja tosin pakeni sinua, sinä elämän ja elävän veden lähde! Ja en minä kuitenkaan taida tätä minun turmellustani oikein tuta ja itkee; vaan olen tässä vaarassa pian sanottu ilman pelvota. Wanhurskas Jumala! lieneekö jo se ankara paaduttamisen tuomio käynyt minun ylitsen vai seisoneeko se vielä edessäni; sillä minun mieleni, joka niinkuin nöyrä savi aivan huokiasti kaikkiin syntisiin; kappaleihin on antanut itsensä taivuttaa ja totuttaa, on jo minun ylitsekäymisteni paljouden kautta tiilikivi-kovaksi tullut, ja ei tahdo totiseen katumukseen ja kääntymsykseen antaa itsensä pehmittää. O kuinka suuri on minun viheljäisyytenii, etten minä viheljäisyyttäni täydellisesti tuta taida!
Ah Herra! muista minua sinun armos ja laupiutes jälkeen, Jesuksen Christuksen pyhän piinan tähden: luo minuun särjetty ja sullotu sydän, ja puhdista minua synneistäni.
Anna minulle uusi vahva henki ettei minun entisten synteini sumu enää sovaisis minua; vaan että sinun määrätöin hyvyytes sytyttäis minuun hartaan rakkauden sinun tykös; lahjoita minulle pyhä viha itse vastaani, etten minä holhois ja korjais minun ruumistani, enkä pyytäis pitää minun sieluani sinua vastaan. Mutta että minä itseni ja kaikki lihan himot täydellisesti kiellän ja sitä ahdasta ristin tietä vahvasti vaellan.
Muuta minun maalliset ajatukseni pyhäksi ikävöitsemiseksi sinun hengellisten lahjais perään; minun mieleni hempeys nöyräksi hiljaisuudeksi; älä minun anna enää sovitta itseäni mailman muodon jälkeen: ja sen kautta hukata sinun taivaalliset tavaras: mutta että minä mielessäni uudistettu sinun ijankaikkisten lahjais perään pyrkisin.
Johdata usein minun mieleeni, mitä mailman lapset heidän maallisen lokansa tähden, ja mitä lonnolliset sotamiehet katoovaisen kunnian tietämättömän toivon tähden (jotka he kaikki kuitenkin silmän räpäyksessä kadottavat) ruumiissansa ja mielessänsä kärsivät; etten minä antais minkään vaivan estää itseäni tulemasta kihlatuksi sen korkeimman hyvyyden kanssa, jonka tykönä ei yksikään köyhyys, eikä tauti, eikä kuolemakaan taida minua voittaa; mutta sen tykönä on täydellinen ilo ja riemullinen meno Jumalan oikialla kädellä alati ja ijankaikkisesti.
Ah Herra! uudista minun ajatukseni ja mielesni, minun ruumiini ja sieluni, ja kaikki minun tekemiseni ja jättämiseni, minun puheeni ja vai olmiseni, minun kuulemiseni ja näkemiseni, ja kaikki kuin minussa ja minun päälläni on, että kaiki olisit sinun pyhän tahtos alle annetut, eikä mitään olis sinun korkeinta hyvyyttäs vastaan, ja niin että minä ennen tuhannen kertaa kuolisin, kuin sinua kerrankaan tästälähin vihottaisin. Sitä minulle lainaa Jesuksen katkeran kärsimisen tähden.
Amen.