Väliaikainen laki Vallankumousoikeuksien toimivallan laajentamisesta
Suomen Kansanvaltuuskunnan asetuskokoelma 13.3.1918/28.
Suomen Kansanvaltuuskunnan päätöksellä säädetään:
Asioita, jotka ovat kuuluneet kihlakunnan- ja raastuvanoikeuksien toimialaan eivätkä Vallankumousoikeuksista annetun väliaikaisen lain mukaan kuulu näiden oikeuksien tehtäviin, ottakoot Vallankumousoikeudet tästälähtien käsiteltäväkseen. Missä asiain paljous niin vaatii, perustettakoon Vallankumousoikeuden yhteyteen Siviliasiain Osasto.
Vallankumouksellisen Ylioikeuden yhteyteen on tällaisten asiain käsittelyä varten perustettava Siviliasiain Osasto.
Vallankumousoikeus hoitaa myöskin ne tehtävät, joita tähän asti maistraatti tai järjestysoikeus järjestys- ja talousasiain tuomioistuimena ja ulosotonhaltija kaupungissa sekä lääninhallitus ulosotonhaltijana maalla on hoitanut.
Maistraatille tai järjestysoikeudelle kaupungin hallituksena kuuluneet tehtävät, kuten kaupungin toimeenpanevain viranomaisten toiminnan sekä kaupunginvaltuuston ja kaupungin muiden viranomaisten päätösten täytäntöönpanon valvonta, siirtyvät kaupunginvaltuustolle, joka myöskin määrää viranomaisen hoitamaan elinkeinoja ja kaupparekisteriä koskevat maistraatin tehtävät.
Vallankumousoikeuden Siviliasiain Osastoon asetetaan kolme jäsentä siten kuin Vallankumousoikeuksista annetun väliaikaisen lain 2 §:ssä niiden jäsenistä sanotaan, joko Vallankumousoikeuden jäsenistä tai muista henkilöistä, huomioon ottaen mainitun lain 3 §:n säännöksen.
Vallankumousoikeuden Siviliasiain Osasto voi suuremmissa kaupungeissa toimia useampana jaostona, ja tulee kunkin jaoston kokoonpanon ola sellainen kuin osastosta on säädetty.
Vallankumouksellisen Ylioikeuden Siviliasiain Osastoon asettaa Työväen Pääneuvosto puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä.
Vallankumouksellisen Ylioikeuden molemmat Osastot voivat toimia useampana jaostona. Jaosto on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään kolme jäsentä.
Joka ei tyydy Vallankumousoikeuden tässä laissa mainitussa asiassa antamaan päätökseen, saa siihen hakea muutosta 30 päivän kuluessa päätöksen julistamisesta Vallankumoukselliselta Ylioikeudelta, jos hän kolmen päivän sisällä ilmoittaa tyytymättömyyttä.
Muutoksenhaku-asiakirjat voidaan 30 päivän kuluessa antaa Vallankumousoikeuden puheenjohtajalle, joka on velvollinen ne perille toimittamaan.
Vallankumousoikeuden pöytäkirjasta tässä laissa mainitussa asiassa on tyytymättömyyttä ilmoittaneelle annettava ote viimeistään 20 päivänä päätöksen julistamisesta.
Siviliasioissa, joissa ei tyytymättömyyttä ole ilmoitettu, ei asiakirjoja lähetetä Vallankumoukselliselle Ylioikeudelle.
Kihlakunnan- ja raastuvanoikeuksissa vireillä olleet jutut siirtyvät asianomaisen Vallankumousoikeuden käsiteltäviksi, mikäli kantaja tai syyttäjä haluaa kanteessaan pysyä ja ilmoittaa asian käsiteltäväksi.
Vallankumousoikeuden Siviliasiain Osaston jäsenten ja virkailijain palkkauksesta on voimassa, mitä Vallankumousoikeuksista on määrätty.
Vallankumousoikeuden jäsenten palkan suuruudesta päättää kunnan hallinto.
Tässä laissa säädettyjä määräaikoja laskettaessa ei päätöksen antopäivää ole mukaan luettava.
Tämä laki astuu voimaan heti.
- Helsingissä, 13 päivänä maaliskuuta 1918.