Valtioneuvoston päätös, koskeva virastojen sinettejä (1919)
Suomen asetuskokoelma 156/1919.
Valtioneuvosto on, Kirkollis- ja Opetusministeriön esittelyssä, nähnyt hyväksi antaa seuraavat määräykset niistä perusteista, joita on noudatettava virastojen sinettejä vahvistettaessa:
Valtion virastojen tai viranomaisten sinetit vahvistaa Valtioneuvosto noudattaen siinä seuraavia perusteita:
Jos viranomainen on saanut määräyksen hankkia itselleen uuden sinetin taikka muuten haluaa ottaa käytäntöön oman sinetin, jossa on tunnuskuva tai muita merkkejä, kuin viraston nimi, on siitä tehtävä esitys Valtioneuvostolle. Jos uusi sinetti katsotaan tarpeelliseksi, huolehtii asianomainen Ministeriö sen hankkimisesta. Velvoituksesta alistaa sinettinsä Valtioneuvoston vahvistettavaksi ovat vapaat maalaiskuntain viranomaiset ja kirkkoherranvirastot, kuitenkin niin, että milloin kirkkoherranvirasto tahtoo ottaa uuden sinetin käytäntöön, sen on sinetin muotoon ja kokoon nähden noudatettava alempana mainittuja ohjeita.
Niiden virastojen, joiden sineteissä vielä on Venäjän valtakunnan vaakuna tai Venäjän vallan aikaa muistuttavia tunnuskuvia tai merkkejä, tulee hankkia itselleen uudet, alempana mainittujen perusteiden mukaan laadittavat sinetit.
Muuten valtion virastot saakoot toistaiseksi ja enintään 1920 vuoden loppuun käyttää nykyisiä sinettejään, vaikka ne ulkonäkönsä, kokonsa tai värinsä puolesta jonkun verran poikkeavatkin siitä mitä alempana säädetään.
Tasavallan Presidentin ja Presidentin kansliain sineteistä on erikseen säädetty.
Sinettien muoto.
Ympyränmuotoista sinettiä käyttävät yleensä kaikki virastot, paitsi valtakunnan ulkomaan lähetystöt ja konsulinvirastot, joiden sinetit ovat soikion muotoiset, sekä kirkolliset viranomaiset, joiden sinettien muoto on päistään suippeneva soikio.
Sinettien koko.
- A. Ympyränmuotoiset sinetit:
- 1:stä kokoa (säde 40 mm) ovat Valtioneuvoston suuri paperileimasin sekä Korkeimman oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden sinetit;
- 2:sta kokoa (säde 32.5 mm) käyttävät Valtioneuvoston kanslia, Ministeriöt ja Oikeuskansleri sekä Helsingin Yliopiston Kansleri;
- 3:tta kokoa (säde 27.5 mm) ovat Valtioneuvoston pieni paperileimasin ja suuri lakkasinetti kuin myös keskusvirastojen sinetit;
- 4:ttä kokoa (säde 22.5 mm) ovat Valtioneuvoston pieni lakkasinetti ja suulakkasinetti sekä niiden keskusvirastojen alaisten virastojen sinetit, joiden alla edelleen on viranomaisia;
- 5:ttä kokoa (säde 17.5 mm) käyttävät alimmat viranomaiset.
- B. Soikionmuotoiset sinetit:
- 1:stä kokoa (päitten säteet 20 mm; soikion korkeus 60 mm) on lähetystöjen suuri sinetti;
- 2:sta kokoa (päitten säteet 14 mm; soikion korkeus 42 mm) ovat lähetystöjen pieni sekä konsulinvirastojen ynnä muiden valtakuntaa ulkomailla edustavien viranomaisten sinetit.
- C. Suippopäisen soikion muotoiset sinetit:
- 1:stä kokoa (rajoina kaksi ympyrän kaarta, joiden säteet 34 mm ja keskusjana 25 mm) käyttävät tuomiokapitulit ja Kreikkalais-katolinen kirkollishallitus;
- 2:sta kokoa (rajoina kaksi ympyrän kaarta, joiden säteet 28 mm ja keskusjana 25 mm) käyttävät lääninrovastit;
- 3:tta kokoa (rajoina kaksi ympyrän kaarta, joiden säteet 25 mm, ja keskusjana 25 mm) käyttävät kirkkoherranvirastot.
Sinettien reunus ja teksti.
Edellä mainittujen ulkomittojen sisäpuolelle sovitetaan sinetin reunus, jossa kulkee myötäpäivään teksti, mihin käytetään kirkollisviranomaisten sineteissä gootilaisia ja muissa renessanssikirjasimia.
Kaksikielisten virastojen sineteissä käytetään, mikäli mahdollista, kummankin kielistä tekstiä. Yksikielinen teksti alkaa sinetin yläpäästä.
Paperisinettien väri.
Paperista valmistettujen suulakkasinettien pohjaväri on englanninpunanen, s. o. tummanpunaisen lakan väri. Vaakunakuva jää valkoiseksi, sen tarvitsematta olla kohokuva. Vaakunakuvan heraldisia värejä ei merkitä.
Sinettien tunnuskuvat (embleemit).
Virasto, jonka sinettiä varten ei alempana ole mitään tunnuskuvaa määrätty, käyttää sinetissään ainoastaan tekstiä, joka ilmaisee viraston nimen. Keskusviraston alainen viranomainen saa kuitenkin, luvan hankittuaan, sinetissään käyttää keskusviraston tunnuskuvaa.
Sinetissään käyttävät Suomen vaakunaa tai vaakunan kuvaa (perustyyppinä pidetään kuningas Kustaa Waasan hautamuistomerkissä Uppsalan tuomiokirkossa olevaa vaakunakuvaa):
a) vaakunaa, kruunaamattomassa kilvessä, ulkomaan lähetystöt ja konsulinvirastot sekä Suomen Pankki, ja
b) vaakunakuvaa, ilman kilpeä ja kruunua, Valtioneuvosto, Valtioneuvoston kanslia, Ministeriöt, Korkein oikeus ja Korkein hallinto-oikeus, Oikeuskansleri ja Suomen Valtiokonttori.
Eri ministeriöiden alaiset virastot käyttävät sineteissään seuraavia tunnuskuvia:
Valtioneuvoston kanslia. Tilastollinen Päätoimisto käyttää sinetissään (27.5 mm) erikoista tunnuskuvaa, joka vasta vahvistetaan. Muut Valtioneuvoston kanslian alaiset toimistot ja konttorit käyttävät sineteissään (22.5 mm tai 17.5 mm) tekstiä.
Ulkoasiain ministeriö. Valtakunnan ulkomaan lähetystöt (20 mm tai 14 mm) sekä konsulinvirastot (14 mm) käyttävät Suomen vaakunaa kruunaamattomassa kilvessä.
Oikeusministeriö. Hovioikeudet, Lainvalmistelukunta ja Vankeinhoitohallitus käyttävät kukin omaa jo vahvistettua tai vasta vahvistettavaa sinettiä (27.5 mm).
Raastuvanoikeuksien sineteissä (22.5 mm) tulee olla asianomaisen kaupungin heraldisesti oikean vaakunan kuva.
Tuomiokuntain ja maajako-oikeuksien sineteissä (22.5 mm) tulee olla sen historiallisen maakunnan vaakunan kuva, mihin tuomiokunta kuuluu. Jos tuomiokunta ulottuu useampaan maakuntaan, tulee sinetissä olla näiden maakuntain vaakunain kuvat.
Sisäasiainministeriö. Lääninhallitusten sineteissä (27.5 mm) tulee olla asianomaisen läänin tähänastinen vaakuna s.o. sen historiallisen maakunnan vaakuna, kilpineen, kruunuineen, josta lääni on osa. Jos lääni ulottuu useampaan maakuntaan on asianomaisten maakuntien vaakunat otettavat lääninhallituksen sinettiin.
Maistraattien ja järjestysoikeuksien sineteissä (22.5 mm) käytetään asianomaisen kaupungin vaakunaa, kilpineen, kruunuineen.
Kruununvoutien ja henkikirjoittajain sineteissä (22.5 mm) sekä kruununnimismiesten sineteissä (17.5 mm) tulee olla asianomaisen kihlakunnan historiallinen vaakuna, taikka, jos kihlakunnalla ei ole omaa vaakunaa, sen maakunnan vaakuna, kilpineen, kruunuineen, mihin kihlakunta kuuluu. Jollei kihlakunnalla ole omaa vaakunaa, mutta kihlakunnan pääpitäjällä vanhastaan on sellainen, on viimeksi mainitun vaakunan käyttäminen nyt puheenaolevissa sineteissä sallittu.
Lääkintöhallitus käyttää omaa vasta vahvistettavaa sinettiä (27.5 mm).
Sotaministeriön alaiset virastot käyttävät (22.5 mm) vasta vahvistettavia sinettejä.
Valtiovarainministeriö. Suomen Pankki käyttää sinetissään (27.5 mm) Suomen vaakunaa, ilman kruunua, Suomen Pankin konttorit samoin (22.5 mm), Valtiokonttori (27.5 mm) Suomen vaakunakuvaa, Tullihallitus, Leimakonttori, Rahapaja ja Revisionioikeus (27.5 mm) omia vasta vahvistettavia tunnuskuvia, tullikamarit samanlaista sinettiä kuin Tullihallitus (22.5 mm).
Kirkollis- ja opetusministeriö. Helsingin Yliopisto ottaa itselleen oman sinetin. Yliopiston Kansleri käyttää sinetissään (32.5 mm) Suomen vaakunakuvaa.
Tuomiokapitulit käyttävät kukin omaa jo vahvistettua taikka vasta vahvistettavaa sinettiä (säteet 34 mm, keskusjana 25 mm).
Lääninrovastit käyttävät sineteissään heraldisesti piirrettyä ristiä (säteet 28 mm, keskusjana 25 mm).
Kirkkoherranvirastojen sineteissä voidaan käyttää asianomaisen pitäjän heraldisesti piirretty kirkko, mutta jos pitäjällä vanhastaan on oma vaakunansa, voidaan se ottaa käytäntöön (säteet 25 mm, keskusjana 25 mm).
Kreikkalais-katolinen kirkollishallitus käyttää sinettiä, jonka tunnuskuva vasta vahvistetaan (säteet 34 mm, keskusjana 25 mm).
Kouluhallitus, Muinaistieteellinen Toimikunta, Valtionarkisto ja Merentutkimuslaitos käyttävät sinettejä (27.5 mm) omine tunnuskuvineen, jotka vasta vahvistetaan.
Maatalousministeriö. Maataloushallitus, Metsähallitus, Asutushallitus, Maanmittaushallitus, Vakauslaitos, Meteorologinen keskuslaitos sekä Geodeettinen laitos käyttävät sinettejä (27.5 mm) omine tunnuskuvineen, jotka vasta vahvistetaan.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö. Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus, Rautatiehallitus, Postihallitus ja Postisäästöpankki, Sähkölennätinlaitos sekä Yleisten rakennusten Ylihallitus käyttävät sineteissään (27.5 mm) omia tunnuskuvia, jotka vasta vahvistetaan.
Kauppa- ja teollisuusministeriö. Kauppa- ja Teollisuushallitus, Merenkulkuhallitus, Geologinen komisioni ja Teknillinen korkeakoulu käyttävät sinettejä (27.5 mm) erikoisine tunnuskuvineen, jotka vasta vahvistetaan.
Sosialiministeriö. Sosialihallitus, Köyhäinhoitohallitus ja Vakuutusneuvosto käyttävät sineteissään (27.5 mm) erikoisia tunnuskuvia, mitkä vasta vahvistetaan.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 31 päivänä joulukuuta 1919.
Katso myös
[muokkaa]- Tämän päätöksen kumosi valtioneuvoston päätös virastojen sineteistä (19/1939)