Valtioneuvoston päätös virastojen sineteistä

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen asetuskokoelma 19/1939.


V a l t i o n e u v o s t o n   p ä ä t ö s
virastojen sineteistä.
Annettu Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1939.
____________


 Valtioneuvosto on, valtioneuvoston kanslian esittelystä, nähnyt hyväksi määrätä seuraavat perusteet, joita on noudatettava virallisia sinettejä vahvistettaessa:

1 §.

Valtion virastojen tai muiden viranomaisten sinetit vahvistaa asianomainen ministeriö noudattaen siinä seuraavia perusteita:

Jos viranomainen on saanut määräyksen hankkia itselleen uuden sinetin taikka muuten haluaa ottaa käytäntöön sinetin, jossa on tunnuskuva tai muita merkkejä, kuin viranomaisen nimi, on siitä tehtävä esitys asianomaiselle ministeriölle, joka, jos uusi sinetti katsotaan tarpeelliseksi, huolehtii sen hankkimisesta. Velvoituksesta alistaa sinettinsä vahvistettavaksi ovat vapaat maalaiskuntain viranomaiset ja kirkkoherranvirastot, kuitenkin niin, että milloin kirkkoherranvirasto tahtoo ottaa uuden sinetin käytäntöön, sen on, mitä sinetin muotoon ja kokoon tulee, noudatettava alempana mainittuja ohjeita.

Helsingin yliopisto hyväksyy oman sinettinsä.

2 §.

Sinettien muoto.

Ympyränmuotoista sinettiä käyttävät kaikki virastot, lukuunottamatta valtakunnan ulkomaan lähetystöjä ja konsulinvirastoja, joiden sinetit ovat soikion muotoiset, sekä kirkolliset viranomaiset, joiden sinettien muoto on päistään suippeneva soikio.

Paperileimassa käytettävien sinetinpohjien tulee reunoiltaan olla joko tähdenmuotoiseksi tai pyöreäksi hammastettuja. Paperisinetit (suulakkasinetit) ovat muodoltaan ympyränmuotoisia ja sileäreunaisia.

3 §.

Sinettien koko.

A. Ympyränmuotoiset sinetit ovat kooltaan viittä eri suuruutta ja käytetään niitä seuraavasti:

1. kokoa (halkaisija 80 mm.) ovat Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston suuri paperileima;

2. kokoa (halkaisija 65 mm.) käytetään ministeriöiden, korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden ja Helsingin yliopiston kanslerin paperileimassa;

3. kokoa (halkaisija 55 mm.) ovat valtioneuvoston pieni paperileima ja suuri lakkasinetti sekä teknillisen korkeakoulun paperileima.

Ministeriö, jolla ei ole sellaista paperileimaa kuin edellä 2 kohdassa mainitaan, on oikeutettu päätöksissään sekä eläke- ja nimittämiskirjoissaan käyttämään tässä mainittua valtioneuvoston paperileimaa;

4. kokoa (halkaisija 45 mm.) ovat valtioneuvoston pieni lakkasinetti ja paperisinetti, valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden, oikeuskanslerin, korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden, Helsingin yliopiston kanslerin, Tasavallan presidentin kanslian ja hovioikeuksien paperi- ja lakkasinetti sekä kautshuleima;

5. kokoa (halkaisija 35 mm.) käyttävät ministeriöisen alaiset virastot ja laitokset sekä lääninhallitukset ynnä näiden alaiset viranomaiset, teknillinen korkeakoulu, tuomiokunnat, raastuvanoikeudet, maanjako-oikeudet, maistraatit ja järjestysoikeudet paperi- ja lakkasinetissä sekä kautshuleimassa.

B. Soikionmuotoiset sinetit:

1. kokoa (päitten säteet 20 mm; soikion korkeus 60 mm.) on lähetystöjen suuri sinetti;

2. kokoa (päitten säteet 14 mm; soikion korkeus 42 mm.) ovat lähetystöjen pieni sekä konsulinvirastojen ynnä muiden valtakuntaa ulkomailla edustavien viranomaisten sinetit.

C. Suippopäisen soikion muotoiset sinetit:

1. kokoa (rajoina kaksi ympyrän kaarta, joiden säteet 34 mm. ja keskusjana 25 mm.) käyttävät tuomiokapitulit ja kreikkalais-katolinen kirkollishallitus;

2. kokoa (rajoina kaksi ympyrän kaarta, joiden säteet 28 mm. ja keskusjana 25 mm.) käyttävät lääninrovastit;

3. kokoa (rajoina kaksi ympyrän kaarta, joiden säteet 25 mm. ja keskusjana 25.) käyttävät kirkkoherranvirastot.

4 §.

Sinettien reunus ja teksti.

3 §:ssä mainittujen ulkomittojen sisäpuolelle sovitetaan sinetin tekstiä varten reunus, johon käytetään kirkollisviranomaisten sineteissä goottilaisia ja muissa renessanssikirjasimia.

Kaksikielisten virastojen sineteissä tulee suomenkielisen reunatekstin alkaa keskeltä sinetin vasemmasta laidasta ja kulkea myötäpäivää sinetin yläpuoliskolla, kun taas ruotsinkielinen teksti on alkava sinetin vasemmalta puolelta ja kulkeva vastapäivää sinetin alapuoliskolla. Yksikielinen teksti alkaa sinetin ylälaidasta.

5 §.

Paperisinettien väri.

Paperista valmistettujen paperisinettien (suulakkasinettien) pohjaväri on englanninpunainen, s. o. Tummanpunaisen lakan väri ellei asianomainen ministeriö toisin määrää. Vaakunakuva jää valkoiseksi, sen tarvitsematta olla kohokuva. Vaakunakuvan heraldisia värejä ei merkitä. Paperileimassa käytettävä sinetinpohja on väriltään valkoinen.

6 §.

Sinettien tunnuskuvat (embleemit).

Sinetissään käyttävät Suomen vaakunaa tai vaakunan kuvaa (perustyyppinä pidetään kuningas Kustaa Waasan hautamuistomerkissä Uppsalan tuomiokirkossa olevaa vaakunakuvaa):

a) vaakunaa, kruunaamattomassa kilvessä, ulkomaan lähetystöt, konsulinvirastot ja Suomen Pankki sekä Suomen Pankin konttorit ja

b) vaakunakuvaa, ilman kilpeä ja kruunua, Tasavallan presidentti, valtioneuvosto, valtioneuvoston kanslia, ministeriöt, oikeuskansleri, korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus, Helsingin yliopiston kansleri, posti- ja lennätinhallitus ja Suomen valtiokonttori.

Allamainitut virastot käyttävät sineteissään seuraavia tunnuskuvia:

Raastuvanoikeuksien sineteissä tulee olla asianomaisen kaupungin heraldisesti oikean vaakunan kuva.

Tuomiokuntain sineteissä tulee olla sen historiallisen maakunnan vaakunan kuva, mihin tuomiokunta kuuluu. Jos tuomiokunta ulottuu useampaan maakuntaan, tulee sinetissä olla näiden maakuntain vaakunain kuvat.

Maanjako-oikeudet käyttävät niille erikseen vahvistettavia sinettejä.

Keskusvirastot ja niihin verrattavat laitokset, teknillinen korkeakoulu sekä hovioikeudet käyttävät sineteissään omia tunnuskuviaan.

Keskusvirastojen ja laitosten alaiset viranomaiset saavat luvan virastolta tai laitokselta siihen hankittuaan, sineteissään myöskin käyttää keskusviraston tai laitoksen tunnuskuvaa.

Lääninhallitusten sineteissä tulee olla sen historiallisen maakunnan vaakunan kuva, josta lääni on osa. Jos lääni ulottuu useampaan maakuntaan, on lääninhallituksen sinettiin otettava sen tai niiden maakuntien vaakunain kuvat, joista maakunnista lääni pääasiassa on muodostettu.

Maistraattien ja järjestysoikeuksien sineteissä käytetään asianomaisen kaupungin vaakunaa, kilpineen ja kruunuineen.

Kruununvoutien ja henkikirjoittajain sineteissä tulee olla asianomaisen kihlakunnan historiallinen vaakuna, taikka, jos kihlakunnalla ei ole omaa vaakunaa, sen maakunnan vaakuna, kilpineen ja kruunuineen, mihin kihlakunta kuuluu. Jollei kihlakunnalla ole omaa vaakunaa, mutta kihlakunnan pääpitäjällä vanhastaan on sellainen, on viimeksi mainitun vaakunan käyttäminen nyt puheenaolevissa sineteissä sallittu.

Nimismiesten sineteissä tulee olla asianomaisen maakunnan historiallinen vaakuna.

Lääninrovastit käyttävät sineteissään heraldisesti piirrettyä ristiä.

Kirkkoherranvirastojen sineteissä voidaan käyttää asianomaisen pitäjän heraldisesti piirretty kirkko, mutta jos pitäjällä vanhastaan on oma vaakunansa, voidaan se ottaa käytäntöön.

7 §.

Ennenkuin sinetti, jossa tunnuskuvana käytetään heraldista vaakunaa tai vaakunan kuvaa, vahvistetaan käytettäväksi, on asiassa pyydettävä valtionarkiston lausunto.

8 §.

Virasto, jonka sinetti aikaisempien määräysten mukaan laadittuna ainoastaan kokonsa puolesta poikkeaa tässä päätöksessä mainituista perusteista, on oikeutettu edelleen sellaista sinettiä käyttämään.

9 §.

Tällä päätöksellä kumotaan virastojen sinettejä koskeva valtioneuvoston päätös 31 päivältä joulukuuta 1919 sekä lisäyksistä siihen 2 päivänä joulukuuta 1920 ja 17 päivänä syyskuuta 1921 ynnä sen muuttamisesta 30 päivänä kesäkuuta 1927 annetut valtioneuvoston päätökset.


Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1939.


Pääministeri A. K. Cajander.


Esittelijäneuvos Knut Kindt.