Valtiopäivistä II (Rosenborg)

Valtiopäivistä II (Rosenborg)

Kirjoittanut Johan Wilhelm Rosenborg

Waltiopäiwistä II

"Waltiopäiwämiesten palkoista.

(Jatko n:oon 68.)

"Mitä talonpoikaissäädyn edusmiesten palkkoihin kuuluu, päätettiin wuoden 1599 waltiopäiwllä, että ne olisiwat maksettawat kihlakunnan sakkorahoista, joka uudelleen otettiin waltiopäiwäpäätökseen huhtikuun 7 päiwänä 1624 ja on siis wielä nytkin seurattawana pidettäwä. Mut mitä sen yli tarwitaan, otettakoon kaikilta weromaiden omistajoilta, olkootpa ruunun- tahi relsimaita, sekä kaikilta, joilla on alituinen omistusoikeus ruunun maihin aina sen jälkeen kuin manttaaliwero näyttää. Jos siis sellaisilla mailla on haltiana henkilöitä, joilla ei ole walitsemaoikeutta, owat nämä kuitenki welwolliset tilainsa manttaaliluwun jälkeen olemaan maksussa osakkaina eli niinkuin Kuninkaallisessa tuomiossa talonpoikain walitukseen Marraskuun 26 p. 1660, 7:nessä §:ssä: ””kaikki werotkaat talonpojat eli olkootpa mistä säädystä hywänsä, jotka waan nauttiwat werotilan oikeuksia ja werotiloilla asuwat, kuuluipa nämä joko ruunun-, relssit eli sotawäestön omaisuuksihin, paitsi niiden tilain asukkaat, joilla upseeri eli rytmestari itse asuu, owat welwolliset ynnä kaikkien ruunuutilan haltiain kanssa maksamaan herrainpäiwärahaa rahwaan herrainpäiwämiehelle, mut relssimaita hallitsewat talonpojat owat sentähden siitä wapautetut, että isännät wastaawat heidän edestänsä waltiopäiwillä ja niinkuin se on ollut tawallista jo muistamattomista ajoista. Siitä maksusta owat siis wapaat kaikki sotawäestön puustellien haltijat, sekä papit niin puustelliensa kuin anner- ja mensa-tilaisa osalta, erinäisten tuomioiden mukaan. Muuten se on yhtäkaikki asuipa näillä mailla mitä hentilöitä hywwänsä, jotka kuuluwat muihin säätyihin, olkootpa waikka herrassäätylaisiä, epäwaltaisia (omyndiga) tahi waimonpuolia, warsinkin kuin näitä wiimeksi mainittuja, jos ne owat omawaltaisia ja kuuluwat talonpoikaissäätyhyn, ei woitane kieltää olemaan osakasna kirkkokokouksessa walitsemamiehiä (elektorer) walittaissa.

Kunink. Säännön Heinäk. 6 päiwältä 1720, 3:nen §:län mukaan suorittakoon rahwas tuomarin awuin waltiopäiwämiehilleen maksun, ja, rätingin käräjässä hywäksi katsottua, ylöskantakoon waltiopäiwämies itse palkkarahansa maksajoilta, mut niinkuin kuninkaallinen tuomio talonpoikain walitukseen Syysk. 17 p. 1733, 59 §:lässä säätää, saatettiin myös kuwernööriltä pyytää että ylöskanto tapahtuisi ruunun ylöskantomiesten toimella. Kuwernöörin pitäisi siis antaa käsky asianomaisille ruununpalwelijoille, että wiiwyttelemättä ja ilman maksutta ylöskantawat waltiopaiwämiehen palkan, jonka maksajat owat suostuneet maksamaan. Siitä säädettiin sitten Kunink. tuomion Jouluk.9 päiwältä 1766 6:nessa §:lässä. ””Kun talonpoikain waltiopäiwämiesten palkkain ylöskanto useimmissa paikkakunnissa maalla niin epäkelpoisesti täytetään, että talonpojat owat saaneet perustettuja syitä walituksiensa tekemiseen; niin Kuninkaallinen Majesteetti tahtoo täten olla armossa käskynhaltioillensa osottaneena, että he pitäwät siitä huolen että kihlakunnanwoudit kukin kihlakuunassaan tämän ylöskannon toimittawat niin, että, niissä paikoin joissa on myönnytty maksamaan määrätty päiwäpalkka, niin paljon wälttämättömästi ylöskannetaan kuin kolmen kuukauden osaksi tulee, ynnä matkarahain kanssa niin aikaiseen, että ne woidaan jättää waltiopäiwämiehelle, ennenkuin se lähtee seudulta, ja jos waltiopäiwiä kestää kauemman, pitää seuraawain kolmenkuukaudellinen palkka ennen ensimäisen kuukauden loppua, ja taas samoin aina niin kauwan kuin waltiopäiwiä kestää, ylöskannettawan ja waltiopäiwämiehelle lähetettämän. Mut niissä paikoin, joissa on suostuttu maksamaan joku wissi summa kerrallaan kaikista, kestipä waltiopäiwiä pitemmän eli lyhemmän ajan, niissä pitää koko summa kerrallaan kannettaman ja waltiopäiwämiehelle ennen hänen poismatkustamistansa*) lähettämän ellei muuten ole suostuttu. Kihlakunnanwouti näyttäkään ensioikeudesta (käräjästä) läsnäolewille talonpojille oikeilla kuitilla toteen, että hän on täyttänyt welwollisuutensa, ja saakaan toimituksestaan waltiopäiwämieheltä kaksi sadalta; mut ellei wouti täytä tätä welwollisuuttaan, menettäkään hän ne kaksi sadalta sekä maksakaan, sitte kuin kihlakunnanoikeus on sen ilmoittanut maaherralle (kuwernöörille), wielä sakkoa yhden kuukauden palkan **) lähimäiseen hospitaaliin (lasarettiin).”” Tätä ylöskantokeinoa lienee tätä nykyä käyttäminen."

(Jatk.)

*) Näet waltiopäiwille eikä waltiopäiwiltä.

Kääntäjän osoite.

**) Näet oman warsinaisen palkkansa eikä waltiopäiwämiehen kuukauspalkan werran.

Kääntäjän osoite.

Lähde: Suomen Julkisia Sanomia, n:o 69, 10.9.1863