Vanhat ja uudeet veroparseelit

Wanhat ja Uudet weroparseelit. Kirjoittanut Toimitus.

2.12.1864

Wanhat ja Uudet weroparseelit.

Maan werotus Suomessa on hywin sekawa asia; erinomattain on se wero, joka nyt wakinaiseksi (ordinarie) nimitetään, oikein ylimäärin sekalainen. Sentähden, ennenkuin taidamme wertaukseen ottaa wanhat ja uudet weroparseelit, täytyy antaa lyhyn selityksen tämän weron syntymisestä. Se on nimittäin tullut kahdesta erijuuresta, jotka owat maakirjawero sekä talo- ja manttaaliwero. Tämä jälkimäinen taas on syntynyt usioista erinäisistä suostuntaweroista.

Kaikki talot maalla maksoiwat wanhaan aikaan weron kaikesta siitä maasta, joka talonalle kuului. Werotukset tehtiin wuosittain; mutta wero, joka maksettiin pääasiallisesti parseeleissa, tuli näin muodoin warsin mieliwaltaiseksi ja muuttelehtawaksi.

Kustaa Inen, joka kuoli w. 1560. panetti kaikki maatalot ynnä niiden werot kirjaan, jota maatirjaksi kutsuttiin, ja wero, jota näin muodoin maakirjaan otettiin, sai nimen maakirjawero. Se ei alussa ollut wähäinen, waikka se maksettiin kaikenlaisissa parseeleissa, niin kuin jywät, kaura, woi, tali, suolakala, kapakala, hewoset, naudat, lampaat, karitsat, hanhet, kanat, munat, siat, pawut, herneet, tuohet, niinet, hiilet, halot, hirret, laudat ja päiwätyöt. Näistä sitte aikain kuluessa katosi usioita ja toisia pantiin siaan. Samaten aikain kuluessa otettiin perustutseksi weron laskemisessa se että taloille pantiin etujensa mukaan werolukuja miten paikkakunnassa oli tawallista, esim. äyrimaa, weromarkka, nokka, lehmät jne., joille kullekin luettiin wissi määrä parseelia. Se lasku elikä ilmoitus, joka osotti weroparseelien määrän, kutsuttiin opetukseksi (underwisning), jota siis opetti kuinka paljo ja mitkä weroparseelit kuhunki werolukuun oli luettawa. Näitä opetuksia lienee Suomessa ollut toista sataa, usein warsin kummallisilla nimityksillä, joista esim. sanomme Kulsialan pitäjän opetus, Rengon pitäjän opetus. (Kulsiala lienee johonkin määrään wastannut sitä aluetta, joka nyt Tyrwännöksi kutsutaan).

Maakirjaweron laskeminen oli tämmöisenä aina wuoteen 1849, jolloin muutos tässä toimeen pantiin.

Toinen haara wakinaisesta werosta on taloja- ja manttaaliwero. Aikain kuluessa suostuiwat säädyt erinäisiin tarpeisin maksamaan satunnaisia weroja, niinkuin maaretkiwero (landtågsgärden), rakennusapu, linnanapu^[1], salpeteriapu, apuhalot, elukkarahat, kyytikulkurahat ja päiwä-työrahat. Alussa oliwat närnät kaikki fuostutut määrätyksi ajaksi, mutta 1652 wuoden waltiopäiwillä myöntiwät säädyt nämät olemaan pysywäisinä; kun talonpojisto sittemmin pyysi että maaretkiwero, joka oli näistä maksoista raskain, peräytettäisiin rauhan aikana, wastattiin heille, että, kun tämä wero on otettu ja pantu kruunun kirjoihin wuotiseksi matsoksi, ei Kunink. Majesteeti katso kohtuulliseksi että talonpojisto siitä wapahdetaan. Näin owat nämät satunnaiset maksot muuttuneet wakinaisiksi maasta erottamattomitsi weroiksi. Kun ne kaikki suoritetaan talo- ja manttaaliluwun jälkeen, on niille annettu yhteinen nimi: talo- ja manttaaliwero.

Wanha maakirjawero ja tämä talo- ja manttaaliwero owat sitte yhdistetyt ja kutsutaan yhteensä nyt wakinaiseksi weroksi, jota siis on nykyinen maakirjawero.

Esimerkiksi^[2] ottakaamme Ylihollolan kihlakunnassta, Wanajan pitäjästä Hattelmalan kylästä Lassila, jonka weroluku oli 1 talo, 1 manttaali, 8 äyrimaata ja 6 lehmää. Werolasku käy Rengon pitäjäopetuksen jälkeen:

Wanha maakirjawero tekee sille seuraawat parseelit:

	8sta äyrimaasta	1stä talosta	6sta lehmästä	yhteensä.
Rahaa	2: 44½	-: 18	-:-	2 eupl. 62½ kop.
Jyviä	2: 13 1/3	-: 18 2/3	-:-	3 tyn. 2 kappaa.
Kauroja	2: -	-:-	-:-	2 tyn.
Woita	1: 10 2/34	-:-	-:6	1 t. 16 2/3 naulaa.
Lihaa	-:16 2/3	-:-	-:-	16 2/3 naulaa
Heiniä	8;-	-:-	-:-	8 parmasta.
Juhdan päiwät.	1½	-:-	-:-	1½
Miehen päivätyötä	1½	-:-	-:-	1½

Talo- ja manttaaliwero samalle talolle tekee seuraavat parseelit:

		yhteensä.
Rahaa	- kyytiraahoja 1 rupl. 44 kop. - talwiajoja 38 2/5 kop. - elukkarahoja 96 kop. - salpeteriapua 73½ kop. - linnanapua 18 kop. - apuhalkoja 6 kop.	3 rupl 75 9/10 kp.
Jyviä	maaretkiweroa	1 tyn. 15 kapp.
Kauroja	d:o	- 15 kapp.
Woita	d:o	- 10 naul.
Lihaa	d:o	2 leiw. 15 naul.
Heiniä	d:o	½ paarmasta.
Juhdan päiwät.	d:o	6.
Miehen päivätyötä	d:o	12

Jos nämä molemmat yhteen pannaan, saadaan Lassilan wakinainen erto parseeleissaan: Tähän rinnalle panemme myös sen keskiwerohinnan wuosilta 1825-1839, joka nykyisen uuden weroluwun perustuksena on. Siis

	1864 wuoden keskihinnan jälkeen.
Kontanttirahaa	6: 38 1/4.
4 tyn. 17 kappaa. jyviä	23: 59 1/4.
2 tyn. 15 kappaa kauroja	7: 5.
3. leiw. 11 2/3 naulaa woita	2: 59 1/4
3 leiw. 11 2/3 naulaa kuiwaa lihaa a 60 kop.	2: 15
8½ parmasta= 415 leiw, heiniä a 12½ kop.	51: 87½
7½ juhdan päiwätyötä	5: 62½.
13½ miehen päivätyötä	5: 6 1/4
	Summa 108: 33½.

Lassilan uusi weroluku on nyt siis 74 ruplaa (kopekoita ei etettu lukuun jos ei nousneet 5teen tai sen yli, jolloin niitä otettiin täysi kymmenluku. Samaten ei otettu hinnoissa muita murtolukuja kuin neljäsosia).

Yllä mainittu 6 leiw. heiniä murtoluwun tähden on tässä myös selitettäwä. Se kummallinen lastu oli nimittäin tawaksi otettu että kokonainen parmas luettiin 48 leiwiskätsi, mutta sen osat 60nen leiwiskän jälkeen. Tästä seuraa että ½ parmasta on 30 leiwistää, niin muodoin 6 leiwiskää suurempi kuin se mitä kokonaiseen parmaasen puoleksi luettiin. 8½ parmasta teki siis 8½ parmasta 48 leiwiskän jälkeen ja lisäksi wielä 6 leiwiskää.

Lukia näkee tästä ettei ollut aiwan helppo asia saada selkoa mikä kunki tilan wero todellakin piti olla. Ja kuitenkaan ei tässä sowi nähdä puoliakaan waikeuksia laskennossa. Sanomme sentähden waan että harwat oppineetkaan taisiwat kaikkia opetuksia oikein seurata; niin erinomaisen konstillinen oli koko se entinen weron lastento. Nyt on se aiwan helppo ja kukin maksaja taitaa wähällä waiwalla sen itse tehdä. Seuratkaamme wielä samaa esimerkkiä. Lassilan werolutu on nyt 74 ruplaa. Jokaiseen ruplaan luetaan 15 lop. rahaa, 3 kappaa jywiä, 1 kappa kauroja, 3 naulaa woita ja 2 naulaa talia, jonka mukaan siis Lassilan nykyiset weroparseelit sekä niiden hinnat saman 15 wuotisen keskihinnan jälkeen tulewat olemaan seuraawat:

Tästä näkyisi niin kuin olisi Lassilan wero näiden uutten parseelien kautta lisääntynyt 26½ kopekkaa (Wanhat weroparseelit tekiwwwät 74 ruplaa 3½ kopekkaa, katso edellä): mutta se päätös olisi liian äkkinäinen. Paremmin näiden perseelien ja wanhojen keskinäinen suhta tulee näkywiin, jos otamme wuoden 1864 keskiwerohinnat molemmille. Ne parseelit, joille ei hintaa ole enää pantu, olemme ettäneet halwimman jälkeen mitä niistä nyt maksetaan:

Uusien weroparseelien mukaan on Lassilalla weroluku 74 ruplaa. tämän wuoden keskiwerohinnan mukaan taas ytsi rupla tetee 5 markkaa 80 7/10 penniä elikä 1 ruplan 45 7/40 kopekkaa. Siis tulee jokaiseen weroruplaan lisättäwäksi 45 7/4o kop ja koko wero siis tekee rahassa tänä wuonna 107 ruplaa 43 kopekkaa. Tästä nätyy että Lassilan wakinainen wero todellakin on wähempi kuin se olisi wanhain parseelien jälteen. Erotus tulisi wieläki suuremmaksi jos liha ja heinät otettaisiin oikiaan hintaansa. — Semmoinen on parseelien laita Lassilan talosta.

Ottataamme esimerkkiä muistakin läänin kihlakunnista, samaten walitsematta ainoasti että owat koko taloja. Tässä jätämme pois koko näytteen miten parseelit owat syntyneet kahdesta juuresta. Otamme ne waan semmoisina kum oliwat wakinaisena werona ennen wuotta 1849. Ylihollolan kihlatunnasta Hollolan pitäjästä Ahtialan kylästä Sipuri, jonka weroluku oli 1 talo, 1manttaali, 4 äyriä, 2 joutsea ja 3 lehmää Uuskylän pitäjän opetuksen jälteen.

Sipurin wanhat weroparseelit ja niiden hinnat sekä 15 wuotisen että 1864 wuoden keskiwerohinnan jälkeen owat:

	15 wuotisen keski-hinnan jälkeen.	1864 wuoden keskihinnan jälkeen.
Kontanttirahaa	4: 61	4: 61.
4 tyn. 8 kp. jyviä	15: 45 1/4	22: 22.
1 tyn. 13 3/4 kp kauroja	2: 82½	4: 11.
15 5/6 naulaa humalia	1: 18	1: 58 1/4.
1 leiw. 16 2/3 naulaa woita	1: 40 3/4	2: 26.
1 leiw. 16 2/3 naulaa lihaa	-: 97 3/4	1: 10.
6 naulaa kalaa	-: 25 3/4	-: 30
4½ parmasta heiniä	17: 23½	Yhteensä 222 leiw.
lisää 6 leiw. murtoluwusta	—: 48	27: 75.
1 1/6 lammassta	1: 2	2: 40.
9 juhdan päiwätyötä	4: 63½	6: 75.
25 miehen päivätyötä	3: 63½	9: 37½.
1 naula taalia, 1/16 härkää, 1/4 hanhea, 1 kana, 10 munaa ja 5 kupoa olkia, yhteensä	-:90 3/4	1: 60.
	Summa 54: 85 1/4	Summa 84: 5 3/4.

Tästä näkyy että Sipuri sai uudeksi weroluwuksi 54 ruplaa 90 kopekkaa, ja jos siihen lisätään tämän wuoden taksan jälkeen 45 7/40 kop. joka ruplalle, niin tekee tämän wuoden werorahassa 79 ruplaa 70 kop. Mutta waanhain parseelien jälkeen se tekisi 84 ruplaa 5 ¾ kopekkaa. — siis on sekin tila woitolla parseelien suhteen.

Ylisääksmäen kihlakunnasta, Päköneen pitäjästä Painion kylästä Jermonen, jonka weroluku oli 1 talo, 1 manttaali, 6 äyrimaata, 2 joutsea ja 9 lehmää Kulsialan pitäjän opetuksen jälkeen.

	15 wuotisen keski-hinnan jälkeen.	1864 wuoden keskihinnan jälkeen.
Kontanttirahaa	5: 62 1/4	5: 62 1/4.
4 tyn. 5 kp. jyviä	14: 98	21: 53.
2 tyn. 5 kp kauroja	4: 19 3/4	6: 11.
1 leiw. 18 naulaa woita	3: 34 1/4	5: 36 3/4
4 leiw. 18 naulaa lihaa	2: 27 3/4	2: 56½.
6½ parmasta heiniä	24: 89½	Yhteensä 318 leiw.
lisää 9 leiw. murtoluwusta	—: 48	40: 75
9 juhdan päiwätyötä	4: 63½	6: 75.
15 miehen päivätyötä	3: 63½	5: 62½
	Summa 64: 29 1/4	Summa 94: 32.

Jermonen sai siis uudeksi weroluwuksensä 64 ruplaa 30 kop. Öisäten niihin 45 7/40 kop. kullekin ruplalle saadaan tämän wuoden wakinainen wero rahassa 93 ruplaa 34 ½ kepekkaan, joka myös on wähempi kuin jos wanhat parseelit olisiwat pidetyt, jotka tekewät 94 rupl. 32 kop.

(Jateketaan.)

9.12.1864

Wanhat ja Uudeet weroparseelit^[3].

Ylisääksmäen kihlakunnasta Urjalan pitäjästä Mellolan kylästä Wähäkastari, jonka weroluku oli 1 talo, ½ manttaalia 1 ¼ äyriä, 1 joutsi ja 6 lehmää Saaren pitäjän opetuksen jälkeen.

	15 wuotisen keski-hinnan jälkeen.	1864 wuoden keskihinnan jälkeen.
Kontanttirahaa	2: 86 1/4	2: 88 1/4.
1 tyn. 23 kp. jyviä	6: 39 1/4	9: 17 1/4.
17 11/12 kp kauroja	1: 15 3/4	1: 68½.
14 1/48 naulaa woita	1: 23 1/4	1: 96
1 leiw. 13v3/4 naulaa lihaa	-: 89 3/4	1: 1 1/4
1½ parmasta heiniä	6: 74½	Yhteensä 78 leiw.
lisää murtoluwusta 6 leiw.	—: 48	9: 75
4½ juhdan päiwätyötä	2: 31 3/4	3: 37½.
7½ miehen päivätyötä	1: 93 3/4	2: 81 1/4
	Summa 23: 1 3/4	Summa 32: 43

Wähäkassari sai siis uudeksi weroluwuksi 23 ruplaa, jotka tämän woden taksan jälkeen tukee 33 ruplaa 39 kopekkaa, siis enemmän kuin wanhain pareelien jälkeen. Edellisiin erimerkkeihin werrattuma näkyy myös että tällä tilalla eli aiwan wähäinen heinäwero.

Satakunnan kihlakunnassa, Ruoweden pitäjästä Wärinmajan kylästä Nenonen, jonka weroluku oli 2 taloa, ½ manttaalia ja 3 äyriä Satakunnan kihlakunnan opetuksen jälkeen.

	15 wuotisen keski-hinnan jälkeen.	1864 wuoden keskihinnan jälkeen.
Kontanttirahaa	3: 90 1/4	3: 90 1/4.
1 tyn. 10½ kp. jyviä	4: 85 1/4	6: 97 3/4.
17½ kp kauroja	1: 13	1: 64½.
12½ naulaa woita	1: 10	1: 95 1/4
2 leiw. 5½ naulaa lihaa	1: 21 1/4	1: 36½
1 3/4 parmasta heiniä	6: 70 1/4	Yhteensä 93 leiw.
lisää 9 leiw. murtoluwusta	—: 70 3/4	11: 62 ½
3 3/4 juhdan päiwätyötä	1: 93 1/4	2: 81 1/4.
6 3/4 miehen päivätyötä	1: 73 3/4	2: 53
	Summa 23: 28 3/4	Summa 32: 81 1/4

Nenosen uusi weroluku on siis 23 ruplaa 30 kop. joihin lisäten 45 7/40 kop. kullekin ruplalle saadaan koko werorahassa tekemään 33 ruplaa 82½ kop., joka myös on enempi kuin wanhain weroparseelien jälkeen. Tässäkin oli heiniä aiwan wähän werona.

Edellisistä esimerkeistä, jotka owat otetut ympäri lääniä, Yksi kustakin kihlakunnasta, näkyy että kolmen niistä wero on uusien weroparseelien kautta wähennyt, kahdessa taas, joilla muinen oli wähä heiniä werona, näkyy wanhain parseelien jälleen wero olewan wähän alempi kum uusien, nimittäin toisen 95 kop. ja toisen 1 rupl. 1 ¼ kop. halwempi; mutta tässä laskussa on heinät laskettu ainoastansa 12½ kop. leiwistältä. Tämän wuoden weropano ei suinkaan olisi heiniä niin halwaksi arwannut. Jos waan otettaisi heinäleiwiskä kopekkaatin kalliimmatsi, niin tasaantuu wanhain ja uusien parseelien summa. Wähäkassarin eroitus wanhain ja uusien parseelien wälillä tulisi niinmuodoin olemaan 17 kop. ja Nenosen 9 kop., jota ei sowi miksikään eroitutseksi sanoa.

Wielä tulee muistaa että uudet weroparseelit maksetaan kymmenenwuotisen werohinnan jälkeen, josta täytyy seurata että se, mitä muutamina wuosina näkyy ylelliseksi hinnaksi, toisina taas alenee, niin että yleinen tasaus weromaksajain hyödyksi toimeen saadaan.

Loppulause näistä tutkinnoista ei siis woi olla muu, kuin se että weroparseelien muutos on aiwan hywin onnistunut eikä pitäisi kellenkään antaman moitteen syytä.

__________

Tähän weroparseelien asiaan kuuluu wielä pieni seikka, josta täytyy muutaman sanan sanoa. Se joka ei maksa jywiä ja kauroja luonnossa, waan tahtoo ne rahalla suorittaa, hänen pitää asetusten jälkeen maksaman lisää wetopalkkaa jywätynnyriltä 48 kop. ja kauratynnyriltä 36 kp. Kruunu on meille wuosi wuodelta luopunut tästä lisämaksosta, niinkuin erittäin joka wuosi on kuulutettu; mutta yksityiset, jotka weroa wastaanottawat, tahtowat arwattawasti myöskin wetopalkan. Mutta kuin heillä ei ole oikeutta saada luonnossa jywiä ja kauroja enempi kuin 2/3 koko määrästä, ei heillä myöskään ole oikeutta saada wetopalkkaa isommasta osasta. Tarkoin laskettuna tekee tämä yksityiselle tulewa wetopalkka 4 kop. jokaiselta weroruplalta; esimerkiksi tulee talo, jonka weroruplat owat 23, maksamaan wetopalkkaa 92 kopekkaa.

__________

Sanotaan etta weroparseelien muutoskomitea on ehdotellut talia wähennettäwäksi, jonka siaan jywiä ja kauroja lisättäisiin. Se mielestämme ei ole weromaksajain hyödytsi; sillä tali on niitä aineita, jotta hinnassa laskewat laskemistansa. Wielä paritymmentä wuotta sitten oliwat woi ja tali yhdenarwoiset; ne käwiwät naula naulasta toinen toistansa wastaan. Nyt saa jo panna melkein 2 talinaulaa yhtä woinaulaa wastaan. Tali, joka muinen oli ainoa walitusaine koko siwistyneessä maailmassa, on nyt saanut niin paljon muita halwempia walaistusaineita kilwoittelemaan, että sen hinta wäkisin täytyy laskea laskemistansa; eikä se suinkaan wielä ole halwimmalla; sillä melkein jokapäiwä keksitään uusia waloneuwoja, jotta tekewät talin tarpeettomaksi. Warsin waikia on sentähden käsittää kuinka mainittu komitea on taitanut ehdotella talin wähentämisen weroparseelien seassa.

Muistuttaa täytyy tässä myös että werohintain paniat tänä wuonna owat talin arwanneet liika korkiaksi, nimittäin 10 markkaan leiwiskä, jota hintaa ei kukaan tässä läänissä ole saanut.

__________

"Maamies" äskettäin "Suomettaressa" puhuu yhtä ja toista weroparseeleista. Muun ohessa laski maamies maalle senki hullutuksen että weroparseeleilla wuosittain ei pitäisi panna niiden luonnollista wuoden hintaa, waan että hinta pitäisi arwattaman senkaltaisen tawaran mukaan, jommoiset weroparseelit oliwat, koska ne muinaiseen aikaan weroparseeliksi määrättiin. Mutta maamies on unhottanut sanoa, mistä nyt saataisiin näytteitä, kummoisia werotawarat oliwat wiisi kuusi sataa wuotta sitte; mntta semmoisiin joutawiin ei tarwitse monta sanaa tuhlata. Ne asetukset, jotta säätäwät weron, määrääwät myös että se on maksettawa hywässä ja kelwollisessa tawarassa.

Lähde: Hämäläinen 2/12/1864 ja 9/12/1864)

Katso Myös

• Kustaa Paturi; Veroasiaa (Suometar 23.11.1864)
• Kustaa Paturi: Vähän vastausta Hämäläiselle (Suometar 17.12.1864 ja 19.12.1864)

1. Tämä linnanapu on maawero; warsin erityinen tästä on hengeltä maksettawa linnanrakennusapu, joka suostuttiin w. 1727 kunink. linnan palon awuksi, mutta on sitte kestänyt ja maksetaan wieläkin.
2. Kaikki tässä kirjoituksessa mainittawat esimerkit owat walitsematta otetut, ainoasti että liikain murtolukujen wälttämiskeksi owat kokonaisia taloja.
3. Katso N:o 49.