Verkko

Verkko Kirjoittanut Edith Södergran

Minulla on verkko, johon kaikki kalat tarttuvat.

Autuaasti paisuu kalastajattaren tyyni rinta,

kun hän vetää luokseen hopeaisen taakan.

Maan rikkauden kohotan olkapäilleni.

Kannan teidät, kannan teidät satujen lampeen.

Rannalla seisoo kalastaja, kädessään kultainen vapa.

On jossakin jumalia, sankimpien metsien takana,

me harhailevat ihmislapset emme tahdo minnekään muualle kuin sinne.

Ylös, etsimään tulevaisuuden kirkasta päivää

metsän takaa.

Lähde: Södergran, Edith 1929: Levottomia unia: runoja. Suomentanut Uuno Kailas. Tulenkantajain osakeyhtiö, Helsinki.