Siirry sisältöön

Virsi kotimaan puolesta

Wikiaineistosta
Virsi kotimaan puolesta

Kirjoittanut Julius Krohn


Oi kuningasten kuningas,
Sä maan ja taivaan valtias,
Myös tälle maalle silmäs luo
Ja armos runsaat lahjat suo!
Vähäinen meidän kansa on,
Maailman silmiss’ arvoton;
Vaan mitä mahtavinkin vois,
Jos voimaa sult’ ei saanut ois!
Kuin tomu edessäs on maan
Suuruudet, voimat, vallat vaan,
Kun viittaat, korkein alenee
Ja matalaiset ylenee.
Kuin usein juuri valitset
Aseikses pienet, alhaiset,
Siks’ että Sinun voimasi
Selvemmin heissä näkyisi.
Kun tahdoit kansan valitun,
Otitpa ylenkatsotun
Ja halvan Juudan kansan, sen
Teit vartiaksi totuuden.
Ja Betlehempä, pienoisin
Tuo kaupungeista Juudankin,
Sai armon armoist’ ylimmän
Messiaan nähdä syntyvän.
Oi Herra, kuule meitä myös,
Tee meissäkin Sun armotyös!
Suuruutta emme rukoile,
Me pienuuteemme tyydymme.
Vaan anna, meidän kansa sais
Ain’ olla palvelianais,
Sun töitäs aina toimittaa,
Valistua ja valistaa!


Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.