18 Luku: Erinäisiä säännöksiä

Wikiaineistosta
Sotaväen rikoslaki 71/1919.


18 LUKU.
Erinäisiä säännöksiä.
159 §.

Tämän lain säännökset, jotka koskevat sodan aikana tai sodassa tehtyjä rikoksia, ovat sovellettavat sellaisiin rikoksiin, jotka tehdään valtakunnan sotavoiman ollessa liikekannalle pantuna taikka sellaisella paikkakunnalla, jonka valtionpäämies on julistanut sotatilaan. Samat säännökset ovat myöskin sovellettavat sellaisissa joukoissa tehtyihin rikoksiin, joissa on puhjennut kapina, meteli tai salakapina, jos asianomainen päällikkö on joukkojen tiedoksi ilmoittanut, että mainitut säännökset ovat niin kauvan kun sellainen rikollinen liike kestää heihin nähden voimassa. Sama olkoon laki sotavankeihin nähden, joille asianomainen päällikkö on ilmoittanut, että sanotut säännökset ovat heihin sovellettavat.

160 §.

Liikekannalle pantuna pidetään tämän lain mukaan valtakunnan sotavoimaa tai sotavoiman osastoa, kun se muuta tarkoitusta kuin harjoitusta varten asetetaan tai on asetettu sotakannalle.

161 §.

Rikos katsotaan tehdyksi vihollisen läheisyydessä tai nähden, kun se tehdään sellaisessa joukossa, jossa, taistelua vihollisen kanssa odotettaessa, erityinen varokeinoksi tarkoitettu palvelustoimi sitä varten on alkanut tai muu sellainen rintamatilanne on olemassa, taikka laivalla, joka taistelua odotettaessa on tehty siihen valmiiksi.

162 §.

Sodan aikana sekä kapinan sattuessa on korkeimmalla päälliköllä kuin myös piiritetyn linnoituksen päälliköllä valta sotaväen noudatettavaksi, 26 §:n mukaan määrättävän järjestysrangaistuksen uhalla, antaa kaikki ne määräykset, mitkä yleisen turvallisuuden kannalta ovat tarpeen; ja on annettuja määräyksiä noudatettava niin pian kun ne on tiedoksi kuulutettu.

163 §.

Toisen esimies on tämän lain mukaan jokainen sotaväkeen kuuluva, jolla häneen nähden on pysyvä tai tilapäinen käskyvalta taikka joka muuten vahvistettujen ohjesääntöjen tai erityisen määräyksen mukaan on hänen esimiehekseen katsottava. Se, jonka esimies toinen on, käskynalainen esimieheen nähden.

Esimiehen vertaiseksi katsotaan jokainen sotilas niihin häntä palvelusarvoltaan alempiin sotilaihin nähden, joiden esimies hän ei ole.

164 §.

Mitä tässä laissa sanotaan sotilaasta tai sotilashenkilöstä, koskee soveltuvilta kohdin myöskin sotaväkeen kuuluvia siviilivirkamiehiä, kun he ovat tämän lain alaisia.

165 §.

Valtakunnan merisotalaitokseen nähden vastaa tässä laissa laivasto sotajoukkoa sekä laiva joukkoa.

Laivalla tarkoitetaan jokaista alusta, jolla on sotilaspäällikkö sekä miehistö.

166 §.

Tämä rikoslaki, jolla kumotaan 16 päivänä heinäkuuta 1886 Suomen sotaväkeä varten annetun rikoslain 1–15 luku sekä 25 luvun 209–213 §, tulee noudatettavaksi hallituksen määräämänä aikana. Vanhemman lain soveltamiseen nähden sellaisiin rikoksiin, jotka on tehty sen voimassa ollessa, mutta joista, ennenkun tämä laki on tullut voimaan, ei ole tuomittu päätöksellä, joka on saavuttanut tai saavuttaa lainvoiman, on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä yleisen rikoslain voimaanpanoon nähden on vanhemmasta laista säädetty.

____________


Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1919.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 30 päivänä toukokuuta 1919.


Valtionhoitaja:
Mannerheim.


Sotaministeri Walden.


Katso myös[muokkaa]